Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuolema. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuolema. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Säikeiden takaa evolutiivinen kuolemattomuus


Tavoittelemme kaikin keinoin itsellemme lisää ikää, siis lisää vuosia sellaisen nimissä, jonka saimme kastetilaisuudessa. Elämä on meille kuolevaisille mitattu hetki, jolla on alku ja loppu. Iloitsemme syntymästä ja suremme kuolemasta. Tuohon väliin jää rajallinen elämämme, joka on sitten kullakin se video, jonka ohjaukseen saimme vaikutteet perintönä, oppina ja niiden sopeumana + ripauksen uteliaisuutta.

Ylläoleva on kaikille tuttua, paitsi siltä osin, ettei kukaan ole kertonut mitä oli ennen ja mitä jälkeen. Meidän rajallinen kyky havaita aikaa ja liikettä – joilla on kaavallinen muuntosuhde 1], ei anna tilaa ymmärtää yli ”rajojen”, jotka ovat vain mielissämme totunnaisina ja hyväksyttyinä totuuksina.
…


Jatkumon osa-aikainen pala

Olemme osa sellaista jatkumoa, jolla ei ole meidän mittakaavassa alkua eikä loppua. Jokainen meistä on superlottovoittaja perimäketjussa, joka hipoo kuolemattomuutta. Evoluutio ei välitä meidän rajallisesta videofilmistä jolla on alku ja loppu. Evoluutio välittää vain jatkumosta, jolla on hitaiden muuttujien sopeutuma kokonaisvaltaisuudessa, jota kutsumme biosfääriksi. Tämä biosfääri on toistaiseksi ”kuolematon”.

Biosfääri 2] on saanut alkunsa kaukaa aikakausilta, jolloin ei ollut kuin pienen pieni ”virhe” täydellisessä harmoniassa 3], jota voidaan määrittää pienen pieneksi hetkeksi jälkeen, kun kaikki räjähti 4]. Räjähdys oli täydellinen – ja se oli jatkumo jostain sellaisesta, jota Albert Einstein eikä Kari Enqvist´kään 5] hahmottaneet mitään ”kaiken kaavaa” – nyt on tähän mennessä syntynyt vain kaava E=mc2 6] – eikä lopultakaan muuta –
…
... ellei Stephen Hawkins 7] uudella kommunikaattorilla tuo esille jotain sellaista – mikä meillä tuntemattomana asuu jokaisen sisuksissa.


Hiilielämän orgaaninen biosfääri on muuntumo,

jossa vallitsee jokin sellainen lainsäädäntö, jota kiihkeästi etsimme. Niin kiihkeästi, ettemme huomaa sen olevan itsessämme. Me jokainen, nyt elävä olio ja eliö kannamme sitä sisällämme elämän ja kuoleman rajana. ”Vanhimmat” partikkelimme osasina/ hiukkasina tai vaikkapa energeettisinä säikeinä x] ovat suurien tähtien sisuksista – uskomattoman suuren supernovaräjähdyksen 8] kaikuina – ja vieläpä muuntumattomina.
…


Olemme siis täydellisesti muuntumaton,

mutta yhä ”täydellisemmäksi” muuttuvia muuntumoita ajassa ja liikkeessä, jossa kuolemattomuus on seurannut hedelmöittymisestä materia- ja energialuovutukseen – lainasta, joka on kestänyt osapuilleen 25-80 vuotta – lisääntyen keskiarvona koko ajan, koska tavoittelemme lisävuosia kohti ”ikuista elämää” - huomaamatta, että jokainen, joka syntyy on jo itsessään kuolemattomuuden jatke, loppuakseen tai jatkaakseen.


Hyvin kauan sitten tapahtuneesta poikkeamasta rakentui vetovoima –

… ilman sitä ei olisi mitään, koska mitään ei olisi muodostunut täydellisestä harmoniasta 3]. Vetovoima eli gravitaatio 9] rakensi sen kaiken, mikä on nyt meissä ja ympärillämme – niin lähellä kuin kaukana. Liike ja aika tekivät meille tepposen – kaikki se mikä oli alussa – on juuri tässä ja nyt. Kaikki se informaatio kaiken alusta on vastaanottimissamme, kunhan vain osaamme katsoa, aistia ja kokea.


Emme osaa katsoa emmekä kokea,

koska rajallinen käsityskyky patoaa mielen vapauden. Vapaus kokea on mahdollisuus viitoitettuun tiehen kaiken teoriaan, siitä ymmärryksestä, jota kannamme sisällämme – sisällä perintömaailmassa ja aivoissa vastaanotettuna, kunhan löydämme riittävän tehokkaan kaukoputken, ja pienuuden syvyyksiin ulottuvan sensorin, joka heijastaa meille takaisin sen, mikä meidän sisällä on jo valmiina.


Tavoittelemme kohden kuolemattomuutta,

vaikka olemme osasena siinä koko ajan. Jokainen on syntymässään todistajana katkeamattomasta jatkumosta – ja täsmälleen yhtä pitkästä jatkumosta, oli havaitsija sitten vuoden – tai 110 vuoden ikäinen. Nimittäin paluumatka kaikkeuden alkuun on aina yhtä pitkä – täsmälleen. Tästä syntyy meille ylivoimainen ymmärrysloukku – aika onkin tasan samassa syklissä oli havaitsija minkä ikäinen tahansa.


Elämän lopullinen kysymys

Lopulta herääkin kysymys mitä evoluutio hallitsee ja harkitsee sopeumajärjestelyistään – niin, se ei ole kiinnostunut sinun eikä minun elinkaaresta (olettaen vain, että olemme saaneet perintönä ja kasvatuksena kaiken sen, että jaksamme edelleen lisääntyä ja kasvattaa...), mutta siitä se on kiinnostunut kuinka jatkat sukua – sillä siinä piilee jo olemassa oleva kuolemattomuus – kaikilla elävillä yhtä pitkänä ja kaikilla jo eläneillä tasan samasta alkaneena 10].
…
10] filosofien maailmassa kohtaa ensimmäisen kerran kohtaanto kosmologeihin – sillä he pohtivat yhdessä evoluution käyttöjärjestelmän tulevan alkuräjähdyksen jälkeensä jättäneestä taustasäteilystä – jossa piilee tiedonsiirron jatkuva virta … .
...

Outoa ja hienoa,

sillä evoluution täydellisyys perustuu tähän ajan ja liikkeen harmoniaan – kaikki ovat samassa veneessä, samasta järvestä ja menossa kohti samaa myrskyä, kun lopulta koittaa paluun aika sinne mistä aikojen alussa ”synnyimme” - aloitimme kierroksemme ...


Herra Higgs

Higgsin bosoni 11] kertoo uusimman tiedon mukaan kaikkeuden palaavan lähtöruutuun – siihen alkuliemimyrskyyn, josta lähdimme. Suureksi, meille täydelliseksi mysteeriksi jää aika ja liike, jota ei sittenkään ollut. Hetki alusta loppuun olikin nolla – puhdas nolla, tämän tiedon totuus asuu siellä, jossa ei ole mitään – repeävässä aika-avaruudessa 12], -atomeissa liikeratojen ulkopuolella ja galaksien väleillä.
…
12] Repeävä avaruus tarkoittaa ulkoisen vetovoiman kiihkeyttä työntää tyhjyyttä laajemmalla – synnyttäen samalla koko ajan lisää pimeää energiaa – myöhempää tyhjyyden poistoa varten. Pimeän energian paine kasvaa kuminauhana – kunnes repeämän on pakko kiihtyvästi palata lähtöruutuun.


Nyt me odotamme atomistiikan loppuun saatetun repeämän kuroutumista omaan lähtöruutuun, jolloin elektronit syöksyvät säteily-ytimiinsä – jatkaen siitä loputtomiin syvyyksiin – sinne syvyyksiin, josta alkumme koitti – siis kuvainnolliseen ”neulan reikään” [m] - ponnahtaakseen uuteen alkuun sieltä jostain. Emme vain tiedä kuinka paljon näitä alkuja on ollut ja tulee olemaan – ehkä äärettömästi tai sitten vain sen verran ja sen ajan minkä mielikuvituksena lapsillemme kerromme.
…
[m] … music ~AES DANA – Nexus …]



...

VIITTEET TEKSTISTÄ

3] Täydellisellä harmonialla tarkoitetaan:

a) ennen BigBang´ia olevaa äärimmäisen lyhyttä ”neulanreiästä” tuloa absoluuttisen järjestyksen ominaisuudessa, jossa oli vain matemaattinen meille tuntematon täydellisyyden kaava …

b) välittömästi alkuräjähdyksen jälkeistä laajenemisdynamiikkaa, joka kiihtyvästi ja täydellisesti etääntyy kustakin aineettomasta hiukkasesta, jolloin ei päässyt mitään vetovoimapartikkeleita syntymään – ei siis ollut gravitaatiota, oli vain täydelllinen etääntyminen ilman aikaa, matkaa ja suhdettä minkään välillä (tapahtumia ja asioita, joita ei voitaisi edes mitata, koska ei olisi mitään verrantoa), kunnes tapahtui jotain ratkaisevaa, myös meidän myöhempää elämäämme ajatellen.

5] Professori Kari Enqvist – http://fi.wikipedia.org/wiki/Kari_Enqvist

 

…
”Gravitaatiosta evoluution ohjaamana häivähdys kuolemattomuutta”

AL - US

BLOG15087IL

perjantai 18. tammikuuta 2013

Elävien saatossa kohti lopullista rauhaa


MTV3 esitti 45 minuuttia ohjelmassaan tiedetyn epäkohdan – liian moni vanhus jää vaille tarpeellista hoivaa ja ylläpitoa. Henkilökuntaa on liian vähän, kustannukset karkaavat, ei ole varaa – vanhuksia on yhä enemmän ja monet omaiset ja lähimmäiset heräävät vasta perinnönjaossa.

Yhteiskunnallamme ei ole varaa enää ylläpitää riittävää hoitoa kasvavalle väestönosalle. Kansalaisten maksamat verot eivät yksinkertaisesti riitä – pitäisi suorittaa verovarojen käytön radikaali uudelleen korvamerkintä, mutta kun kaikki menojen pääluokat huutavat lisää rahaa.


Vanhukset joutuvat huomenna turvautumaan omiin varoihin, niin varoihin, joita on  useissa tapauksissa säästetty koko ikä. Nyt nämä varat menevät vanhuksen omaan hoitoon, eikä perintöjä kärkkyville sukulaisille.

Yksityinen hoivakoti vaatii yhdeksi talouselementiksi voiton – lakikin määrää osakeyhtiön tuottamaan voittoa – sen sijaan yhteiskunnallinen hoivamuoto ei vaadi voittoa, näin tältä osin on pieni mahdollisuus parantaa itse palvelua  --

- alla tosikertomus, kuinka hyvin yhteiskunnan järjestämä ”loppuelämä” järjestyi, vaikka budjetit ovat erittäin tiukat …



Elävien saatossa kohti lopullista rauhaa
---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2010/10/elavien-saatossa-kohti-lopullista.html   ---

.Koettu elämänvaihe kuoleman vierellä - kertomus yhteiskunnallisesta hoidosta ilman toivoa huomisesta, mutta samalla kertomus uutterasta ja huolehtivasta työstä, mitä tässä tapauksessa vastuuta kantava yhteiskuntamalli voi jäsenilleen antaa.


[ ... varhain aamulla kaksi hoitajaa korjasi viimeisen kerran kuolevan asentoa - makuuhaavat olivat auenneet ja kipua koetettiin lievittää viimeiseen saakka. Lisähappi oli tullut turhaksi, kuolema lähestyi - happiviikset poistettiin yhteisessä ymmärryksessä lähiomaisten kanssa. Kuolevan isän pojat näkivät ja kuulivat viimeisen hengähdyksen. Maanpäällinen matka oli päättynyt ... ]

Ikääntyvien ihmisten määrän kasvaessa, vanhus-, ikääntymis- ja viimeisenä terminaalihoidon tarve lisääntyy joka vuosi. Tällä kertaa halutaan kertoa alaston totuus erinomaisesta hoidosta ja huolehtivaisesta läsnäolosta kipujen lievityksen maailmassa, jossa kivun kokemus ei terveelle ihmiselle voi mielikuvituksessakaan avautua - siksi väkevää lievityshoito todellisuudessa on.

Savonlinnan pääterveysaseman vuodeosastot tekivät kaiken sen ja enemmän, mitä lähiomainen olisi missään olosuhteissa voinut toivoa. Yhdeksan kuukauden päättöhoito sai lopullisuuden voimien valuessa tyhjiin - esimerkki elämän taistelusta oli jälkeläisille annettu.

Savonlinnan keskussairaalan sisätautiosasto ja vuodeosastojen henkilökunnat kautta linjan osoittivat esimerkillistä vastuuta, huolehtivaisuutta ja inhimillisyyttä tilanteissa, jotka eivät arkena aukena meille suurimmalle osalle juuri koskaan.

Järjestelmät, systeemit ja menetelmät toimivat erinomaisesti. Hoitohenkilökunta oli aina tilanteen tasalla ja kuoleman kohtaamista odottava potilas tunsi saamansa huolehdinnan, palkiten hymyllään hoitajat.

Osastolla hoitajat huolehtivat kaikki potilaat, hekin, joiden luona ei kertaakaan käynyt kukaan – vain vajaan puolen luona kävi omaisia ja vain muutamien luona säännöllisesti – eräin tapauksin miltei joka päivä.


Loppu

Lopun koittaessa syyskuun aamuauringon juuri noustessa, oli siirtymistä kipujen ulkopuolelle huolehtimassa poikien lisäksi kaksi hoitajaa - työ oli tältä osin päättynyt ja elämä osastolla jatkui ja jatkuu ...


Julkinen kiitos 

Haluamme omaisina julkisesti kiittää Savonlinnan keskussairaalan sisätautiosaston ja pääterveysaseman vuodeosastojen henkilökuntia erinomaisesta työstä ja tinkimättömästä vastuunkannosta - oli sitten kysymys potilaan viikkopesuista, lounastarjoilusta, kipulääkkeen annostelusta, hoitosuunnitelman teosta, potilashuoneen puhtaudesta tai muusta isämme huolehdinnasta. 

Koko henkilökunta ansaitsee arvostuksen ja Savonlinnassa voidaan olla ylpeitä osaamisesta työtehtävissä, joiden määrä lisääntyy vuosi vuodelta. Yhteiskunnan todellinen hyvinvointi on pieniä ja suuria tavallisten ihmisten tehtäviä meille muille tavallisille ihmisille.


Isämme nukkui pois pääterveysaseman vuodeosastolla 2 - henkilökunta oli mukana viimeiseen hetkeen saakka - Kiitos ja menestystä arvokkaaseen työhönne - huolehtimista kaipaava yhteiskunta tarvitsee työpanoksenne.


-julkaistu lokakuussa 2010



PS
YLE TV2 [Suomi Express] näki aiheelliseksi ojentaa Kiitokset henkilökohtaisesti osaston henkilökunnalle, näin arvokas työ sai julkisen kiitoksen hyvin tehdystä työstä.


AL            US_P

tiistai 6. marraskuuta 2012

Huolimaton lisääntyminen - näyttötalousihminen


Sent: Tuesday, November 06, 2012 10:02 AM
Subject: HUOLEHTIMISMIELIPIDE - Vuosimiljoonaiset tavat astuivat esille - nyt ihmisillekin [Lisääntymisen oikeus ja velvollisuus]
...

Lisääntymisen vuosimiljoonaiset tavat - huolehdinnalla
(Helsingin Sanomat/ Tiede kirjoitti 6.11.2012 - s.D1 pelisilmällä päätepisteen ja herätyksen huolehdinnasta; julki-ponnahtaneen prototyyppi-kokoomuksen yksilöajatuksen innoittamana [?] -
[   koirasmerihevonen synnytti juuri perilliset, ja huolehtii niistä sitä paremmin, mitä vilkkaampi oli suhde äitiin. Ludekoiras kantaa miljoonien vuosien kokemuksella evoluution määrittämällä tavalla pienokaisiaan selässä, ottamalla samalla oman hengenmenonriskin - äidin tekemättä mitään. Lännessä ja meillä ihmispopulaation eropelit kattavat jo puolet liitoista, joiden evolutiivisena tarkoituksena on oikeastaan vain lisääntyminen ... ]


Oikeus lisääntymiseen on evoluution antama kokemuksellinen lahja kuolevaisten kuolemattomuudelle. Kaikki nyt elävät ihmiset ovat lajikehityksen jytkyvoittajia, sillä perintötekijät ovat jo miljardeja vuosia vanhat - olemme siis homo sapiens *] evoluutio-huippuja.


Miksi sitten osa voittajista on häviäjiä?

Siksi, että emme ole tasalaatuisia - olemme yksilöitä verkottuneessa populaatiokulttuurissa, jossa kuitenkin pelaa, sosiaalidemokratian, nykyuskonnollisuuden ja kommunismin päämääristä huolimatta - voittajan laki. Voittajan määritys luotiin jo meillekin satojatuhansia vuosia sitten - vahvemman lakina.


Prototyyppikokoomus

Kykypuolue torppasi nuorliittonsa varapuheenjohtajan Saul Schubak´in "pahan kerran" - kykyjohtajien tietäessä, että viljellyssä sanan säilässä asui totuuden siemen. Onkin todennäköistä, että nyt kielletään hiljaa hyväksytty (haluttiin testata). Vahvuuden laki ei salli lisääntymistä kelvottomille - ei vuosimiljoonaisessa eläinkunnassakaan. Kuka meillä sitten määrittää "kelvottomuuden" - näin onkin aloitettu kansakunnan mittainen avoimuuskeskustelu ja huutoäänestys.


Torpattu ilkeämielisyys degeneroituu?

"Kuka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa" sekä "nälkä kasvaa syödessä" yhdessä "tilaisuus tekee varkaan" -muodostavat kolminaisuuden, josta sikiää maallinen kyky, näyttö, verranto ja romahdus. Liiaksi voimaannutettu omakuvatunto saattaa degeneroida kannattajansa sellaiseen ryhmään, jossa siittiökykyisyys estää lisääntymisen - onhan jo tiedettyä, että läntisen kykymiehen mieskuntoisuus siittiölaatuna on heikentynyt kulutus-juhlamme myötä alamäkeen jo vuosia ... **]

*] - Homo sapiens ---   http://fi.wikipedia.org/wiki/Ihminen   ---
**] - Länsimiehen siittiöt loppumassa? ---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/lnsimaalaisen-markkinamiehen-siemenet.html   ---


...
Helsingin Sanomien Tiede_D -artikkeli osoitti terävää "iholla oloa"

Osuvasti aikajanalle sijoitettu koko sivullinen faktaa herätti urokset pohtimaan rooliaan, kun laboratorioista löytyy kohta keinot, ettei uroksia tarvita. HS/Tiede avasi monen silmät myös kokonaisvaltaiseen huolehdintaan "alusta loppuun" - onhan evoluution "antama ainoa vahtimis-tehtävä" ohjata muunnosaikaansaannokset seuraavan lisääntymispolven tekoon. Evoluutio 1] rakastaa kuolemattomuutta, joka tässä vaiheessa on jo kestänyt pari miljardia vuotta - aina syanoista lähtien 2].


Alku ja loppu

Biosfäärimassa lisääntyy, se on elinehto ja ainoa todella merkittävä aikajanaan vaikuttava hyppykäsky geenikartan bittiviidakosta. Lisääntymisessä on osajatkumossa aina "alku ja loppu" - se tarkoittaa kokonaisvastuullista aikakautta huolehtia jälkikasvu lisääntymisen alttarille - muuta tehtävää (karrikoiden) vanhemmilla ei ole.

Tänään herää kysymys vastuusta tähän kokonaisvaltaiseen kasvatushuolehdintaan, mitä prototyyppikokoomuslainenkin todellisuudessa ajoi takaa. Miten Me vanhemmat olemme viimeisten 25 vuoden aikana selvinneet evoluution antamasta tehtävästä?

Vieroitus ja ulkoistus

Jälkikasvu lähtee teilleen, kun se on saanut kaiken sen tiedon ja valmennuksen, mitä se itse tarvitsee lisääntyäkseen edelleen; tämähän oli se meidän Vanhempien tehtävä - vastuullinen kasvatus. Unohtuiko jotain ja jäikö jotain tekemättä, kun näyttö- ja vertailutalous painoivat päälle kulutusyhteiskunnan kasvuhuutona?

Juoksimmeko liiaksi oravanpyörässä - jättäen jälkikasvun ilman riittävää valmennusta, osin oman onnensa nojaan. Juuri nyt 55.000 syrjäytynyttä nuorta on jäävuorenhuippu tapahtumista, joiden osallinen synty luotiin 1990 - luvun alun näyttötalous- ja lamavuosilta (nk. "hallitun riskin hulabaloo-vuosilta").


Lisääntyminen ei onnistu aina eläinkunnassa(kaan)

Biosfäärin kasvullisen materiaalin kierto luo elämän. Evoluutio on geenibitittänyt vahvemman ja selviytyvämmän lait, joita me sormeilimme käytänteellä - "liiallisesti sosiaaliturvaamalla" 3], näinkö? Ei, vaan tuolla menetelmällä luotiin inhimillisyys, joka sävyttää osaltansa myös liikakansoituksen. Kaikki eivät ole luotu synnyttämään 4] - osa meistä on "vajaita", mutta inhimillisiä vajaita, jotka muodostamme ihmiskunnan - erilaisena eläinlajina, mutta ei lajina, jolle koko biosfääri on asetettu temmellyskentäksi.


Meillä ei ole luvattua maapalloa, on vain osarooli elämänpelissä, jossa muodostamme häviävän pienen osa vallitsevasta ja lisääntyvästä biomassasta.





VIITTEET