Usein koulu- ja työpaikkakiusaaminen
sekoitetaan rasismiin 0].
Erilaisuutta on vieroksuttu – aina jostain löydetään yhteys rasismiin, vaikka
pilkunkin takaa. Rasistikortti on ikäänkuin natzikortti, jota väläytellään, kun
veri kiehahtaa epäoikeudenmukaisuudesta, jota esiintyy yhteiskuntamme kaikilla
tasoilla. Kiusaamisen vuoropuhelua on käyty niin kauan kuin ihmisiä on
puhetaitoisesti ollut olemassa.
...
[FM Päivi Hamaruksen kasvatustieteen väitöskirjan
"Koulukiusaaminen ilmiönä. Yläkoulun oppilaiden kokemuksia
kiusaamisesta" 1], tarkastettiin lauantaina 11. marraskuuta 2006
Jyväskylän yliopistossa]
1] LINK --- https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/13307 ---
LINK – Yhteisöllinen kiusaaminen
--- http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhteis%C3%B6llinen_kiusaaminen ---
Valtakunnallinen sanomalehti uutisoi Länsi-Suomen lääninhallituksen erikoissuunnittelijan FM Päivi Hamaruksen väitöstutkimuksesta koulukiusaajien olleen vallanhimossaan enemmistön tuella piinaajia erilaisille - vähemmistössä olleille. Vähemmistöt ovat monesti pelote enemmistön turvallisille vakiovalinnoille. Kiusaajat haluavat valtaa pönkittäen sillä mahdollisesti heikkoa sisäistä itsetuntoaan.
Kuinka moni näistä kiusaajista on myöhemmällä iällään aikuiselämän kiusaajia sekä vallanhimossaan jatkaneet pyrkyryyttään johtajistoon saakka. Johtajapeli on useasti kyynärpääpeli, jossa henkinen puukotus on arkea. Pyrkyryyttä esiintyy ylimmissäkin johtajakerroksissa.
Millainen johtaja on lapsuuden koulukiusaaja?
Onko mahdollista, että jo nuorena opittu tapa saada hyväksyntää ja joukon mielipidevaikuttajuutta lietsoo vielä myöhemminkin uutterasti vallan oksistolle nousua keinoja kaihtamatta. Millä motiiveilla nämä kiipijät alaisiaan johtavat? Koulu- ja työpaikkakiusaaja, jos kuka, on reviiripuolustaja sekä –hyökkääjä.
Onko mahdollista, että jo nuorena opittu tapa saada hyväksyntää ja joukon mielipidevaikuttajuutta lietsoo vielä myöhemminkin uutterasti vallan oksistolle nousua keinoja kaihtamatta. Millä motiiveilla nämä kiipijät alaisiaan johtavat? Koulu- ja työpaikkakiusaaja, jos kuka, on reviiripuolustaja sekä –hyökkääjä.
Eteneminen on kilpailua ja vallantavoittelussa keinoja ei kaihdeta
Millainen on johtaja aikuiselämässä, joka oli jo lapsena sisimmiltään
epävarma itsestään? Kuinka hän vaikeissa ja yhteisvastuullisissa paikoissa
opastaa joukkojaan? Onko koulukiusaajalla aikuiselämässä sijaa ymmärtää
johtamisen periaatteet huomioiden ihmisten erilaisuus, kun jo lapsuudessa ja
nuoruudessa keino saada valtaa oli erilaisuuden painostus, arvostelu ja lokaan
polkeminen.
...
Väitöskirjan tehnyt Päivi Hamarus kertoi kiusaamista olleen aina, niin kauan kuin ihmisiä on ollut. Se on veressä. Se on keino kohentaa omaa itsetuntoa ja mainetta kovana kaverina, joka uskaltaa. Uskallus on aika arveluttavaa, koska se perustuu hiljaisen enemmistön hyväksi käyttöön, heidän enemmistöltään uskaltamatta puuttua epäkohtiin vääryydestä, mitä erilainen vähemmistöön kuuluva joutuu.
Väitöskirjan tehnyt Päivi Hamarus kertoi kiusaamista olleen aina, niin kauan kuin ihmisiä on ollut. Se on veressä. Se on keino kohentaa omaa itsetuntoa ja mainetta kovana kaverina, joka uskaltaa. Uskallus on aika arveluttavaa, koska se perustuu hiljaisen enemmistön hyväksi käyttöön, heidän enemmistöltään uskaltamatta puuttua epäkohtiin vääryydestä, mitä erilainen vähemmistöön kuuluva joutuu.
Suurin osa ihmisistä on myötäilijöitä,
jotka julkisesti seisovat vahvemman esiintyjän takana, vaikka mieli voisi
olla vastaankin. Nämä samat seurailijat ovat myös työelämässä ymmärtäen
hiljaisesti vääryyden tapahtuvan, mutta uskalluksen puuttuessa ollen vaieten
äänitorvensa takana.
Vallanhimoiset ihmiset päätyvät usein kyynärpäillä johtajapaikkoihin
Johtajuus ei ole vallantavoittelua - johtajuus on ominaisuuksia, joille on
katetta karismana, erilaisuuden hyväksyjänä, erotuomarina jakaen tiukkaa oikeudenmukaisuutta
pannen peliin itsensä. Koulukiusaaja ei koskaan pannut peliin itseänsä muutoin
kuin kohteen valinnassa, joka oli valmiiksi alakynnessä ollen vähemmistössä
jonkin ominaisuutensa takia.
Kuinka paljon johtajistossa on näitä aikaisempia koulukiusaajia, joille painostus, uhkailu, aliarvostaminen ja kyky ymmärtämättömyydestä erilaisuuden rikkaudesta on tuntematonta. Kuinka paljon nämä arveluttavat ominaisuudet ovat arkipäivää alaisille, joilla omaa heikkoa itsetuntoa vahvistetaan.
Kuinka paljon johtajistossa on näitä aikaisempia koulukiusaajia, joille painostus, uhkailu, aliarvostaminen ja kyky ymmärtämättömyydestä erilaisuuden rikkaudesta on tuntematonta. Kuinka paljon nämä arveluttavat ominaisuudet ovat arkipäivää alaisille, joilla omaa heikkoa itsetuntoa vahvistetaan.
Johtajuus on ominaisuus,
jota ei voida koulussa oppia, se on olemassa tai sitten ei - erityisesti
vaikeissa valinnan tilanteissa, joissa mitataan todellisia kykyjä. Kateus,
pelko huonommuudesta, tieto omasta keskinkertaisuudesta ja tunne heikosta
itsetunnosta ajaa entistä sinnikkäämmin tekoihin, joille ei ole todellista
hyväksyttävää menestystä johtamisen tavoille. Yhteisöllinen
kiusaaminen on universaali-ilmiö, eikä perustu rasismiin, vaan tarpeeseen olla
ilkeä.
0]
Rasismi
ja reviiripuolustus ovat kaksi täysin eri asiaa
---
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/vain-reviiripuolustusta-ei-rasismia ---
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com
