Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyökkäys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hyökkäys. Näytä kaikki tekstit

perjantai 18. tammikuuta 2013

Saammeko ongelmia Malista?


Malissa kuhisee. Suurin osa suomalaisista ei ole aiemmin kuullut juuri mitään valtiosta nimeltä Mali. Moni ei tiedä missä se on. Nyt Suomi lähettää omia sotilaskouluttajiaan Maliin opettamaan maan hallituksen sotilaita taistelemaan ja tappamaan. Miksi me menemme maahan, jonka asiat eivät meille kuulu?

Kaivammeko nyt ehdoin tahdoin verta nenästä. Algeriassa tapettiin ensimmäiset ulkopuoliset ulkomaalaiset, koska Ranska hyökkäsi Maliin karkottaakseen islamistit Malin pohjoisosista. Miksi Ranska meni sotilaskoneineen sinne - selitykseksi ei kelpaa entinen siirtomaaisännyys.

USA säestää heti rinnalle
Onko kyseessä läntisten markkinatalousmaiden vastaisku todellisuudessa kiinalaisten Afrikan kaupallisvalloituksen patoamiseksi? Miksi Kiina on täysin hiljaa Malin tapahtumista? Eikö Kiinakin voisi sotkeutua suvereenin valtion sisäisiin asioihin - näinhän läntiset maat, entiset Afrikan osin ryöstäneet siirtomaaisännätkin tekevät - pyynnöstä, mutta kenen/keiden pyynnöstä?

Syyriassa läntiset maat -
USA:n sinfonioimana asettuivat kapinallisten puolelle - ja laillista hallitusvaltaa vastaan - siis päinvastoin kuin Malissa. Al-Qaida [?] tappoi Somaliassa ranskalaisen agentin, kostoksi ranskalaisten Maliin hyökkäämisestä, islamveljien kimppuun. Joutuuko suomalaiset vielä joskus koston välikappaleiksi - ansaitsemmeko tämän tyyppisen kohtelun?
...
Miksi Syyriassa tuetaan kapinallisia ja Malissa hyökätään taas kapinallisten kimppuun? Miksi tämä kaksijakoisuus - selitykseksi ei kelpaa se, että islamtaistelijoita on saapunut Maliin muista valtioista, niin tapahtui Libyassa kuin Syyriassakin.

Onko meillä käytännössä edes tietoa mitä todellisuudessa Malissa tapahtuu?
Ei ole - koska sitä tietoa ei ole edes tarkasti Malin hallituksella. Malin pohjoisosissa asuu muun muassa tuaregeja ja heillä on itsenäistymispyrkimyksiä - kuten oli eritrealaisilla Etiopiasta ja kuten on länsi-saharalaisilla Marokosta.

Miksi meidän pitää mennä puuttumaan muiden sisäisiin asioihin -
pitäisikö meidän ennemmin keskittyä hoitamaan omia asioita ja toimia ulkomailla, jos on toimittava - vain YK:n rauhanturvaamistehtävissä, jos konfliktien molemmat osapuolet niin toivovat ja pyytävät.

On helposti ennustettavissa,
että nyt on suuri vaara, että koko islamistinen maailman - yli miljardi ihmistä saa syyn yhdistäytyä ja ryhdistäytyä, ja se merkitsee vaikeita aikoja lännelle, jotka on asetettu USA:n johdolla ensilinjan islamistien päävihollisiksi. Kiinalaiset väistävät tämän - koska eivät mene puuttumaan muiden suvereenien sisäisiin asiohin - Kiina keskittyy kaupankäyntiin - ei muuta.

Olemmeko me suomalaiset nyt menneet EU-Bryssel vipuun?
Voimmeko edes arvioida toimiemme seurauksia ja onko ulkoministeriössä tehty tarvittavat riskianalyysit? Vastaako viisaana ja kokeneena kunnostautunut ulkoministeri Erkki Tuomioja?

Ilkka Luoma

AL      US_P

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Viruksien ja robottien sota


Sodan jälkeen aina sanotaan: ”ei enää koskaan!”. sota on meissä ja me vaadimme paineenpurkua – aika-ajoin. Sota lieventää rauhatonta mieltä. Ihminen on myös mahtipontinen ja haluaa näyttää voimaansa; olemmehan reviiripuolustajia. Tappaminen on jatkuvaa – koko biosfääri on täynnä tappamista – yleensä ravinnoksi. Me tapamme myös saavuttaaksemme mitaleja ja arvostusta.

Sotaan valmistautuminen vie maailmassa eniten rahaa; nälänhädät, sosiaaliturvat ja opettaminen elämään ihmisiksi ovat pientä sen rinnalla, kun tähtilippu *] hulmuaa maailman merillä näyttämässä valtiokuntoaan. Sota on miehuullista näyttöä kyvystä ja voimasta – sekä olettamusta reiluudesta, uskollisuudesta ja kunniantunnosta.

*] Internetin isä ja aseiden superkehittelijä – USA:n DARPA


Sota voidaan siirtää automatiikalle

Sotiminen voidaan siirtää robotiikalle ja verkkoihin. Uudet ”aseet” kulkevatkin pitkin yhteyksiä – sinunkin koneellesi; bittiä ei lopulta estä mikään muu kuin täyspoiskytkeytyminen maailmanverkoista ja tämähän ei luonnistu, koska talouskone vaatii reaaliaikaa, koska kasvu nousee nopeudesta. Paluu kirjekyyhkyihin alentaa talouden heti 1/100 osaan nykyisestä.


Amerikkalaiset ja Israel lentävät kauko-ohjatuilla lennokeilla –

miehittämättöminä tuhoamaan vihollisen oletettuja sotilaallisia kohteita – osuen usein siviileihin, jotka ovat suurin kärsijäryhmä nykysodissa ja konflikteissa. Voisimmeko siviilejä säästääksemme automatisoida tämän meidän pakonomaisen väkivallan käytön ja näytön robotiikoihin – antaa ”ramborobottien” taistella – myydään vaikka lippuja katsomoon ...


Viruksien sota

Maailma on väkivaltamme lisäksi täynnä viruksia, niin luontoevoluution kuin ihmissuunnittelun tuloksena. Saamme virukset niskaamme – joka tapauksessa. Luontovirus 1] sattaa olla vähentäjä ja bittivirus lamaannuttaja.

1] Virukset kilpajuoksevat kuten me ihmisetkin

1] Ihminen ohjaa populaationsa muidenkustannuksella


Viruksien sotaa käymme jo jokaisessa sairaalassa ja bittien sotaa jokaisessa virustorjuntaohjelmassa – lopulta on täysin samasta asiasta kysymys; on tarkoitus ohjatusti lamaannuttaa ja luoda otollisuutta ”omille suunnitelmille” – evoluutioviruksien suunnitelmia me emme toistaiseksi tunne – niiden ohjelmalauseet ovat meille liian monimutkaiset, emmekä tiedä mikä niitä ohjaa ja mistä.


...
[2005]

Uuutisointi toi esille Etelä-Korean suunnittelevan taistelurobotteja tulevaisuuden armeijoiksi. USA lensi jo Bosnian sodassa joy-stick ohjattuna kauko-ohjauslentokoneita suorittamaan elävien ihmisten ja varustusten vakoiluoperaatioita.

Sotaa käydään myös virusrintamalla, jossa yhteiskunta säätää kovenevia lakeja virustehtailijoiden pään menoksi. Sotako on siirtymässä tieteisfantasioiden tasolle ihmisten katsomoista ja sohvilta seuratessa kuinka juuri meidän robotit pärjäävät.



Ihminen on kisailija,

ihminen fanaattisuudessaan, jopa jalkapallossa hävittyään, on valmis julistamaan sodan (Honduras-Nigaragua). Ihminen on tottunut käymään eloonjäämiskamppailua historiassa. Nyky demokratiassa elojäämiskamppailu on turvayhteiskunta sekä vahva tunnetiloja nostava armeija. Viime vuosisadan sodat olivat maailmanhistorian pahimmat ja uhreja syntyi ennätysmäärät.

Mikäli ihminen nokkeluudessaan siirtää sodat peliohjaimiin ja kuvaruutuihin sohvalta seurattaviksi, on uhriluku lähinnä henkinen ja noloutta aikaansaava. Jatkojalostettuna ei sitten tarvita enään robottejakaan, vaan koko sotatouhuilu siirretään virtuaaliseksi. Lopulta "uppoamme" sinne itsekkin, kuten Matrix-operoi elokuvassaan. Ihmiskunta on sotinut fyysisesti aina, ja aina sodan päätyttyä on sanonut: "ei enään ikinä".

Onko muistissamme vikaa vai onko meihin ohjelmoitu itsetuhovietti kiihdyttämään evoluutiota?



Agressio nousee aina puolustuksesta
[ ... sodat ovat lopulta aina reviiritaisteluja – ja ne alkavat viattomina talouspyrkimyksinä ... ]

[ ... sodat syntyvät myös epäluulosta ja viekkaudesta harhauttaa toista – saavuttaakseen määriteltyä hyötyä ... ]


Hyökkäys on vain yksi puolustuksen ennakoiva muoto. Jokainen on virallisesti rauhanhaluinen, mutta riittävästi ärsytettynä päälle käyvä, kuitenkin puolustaen omaa kantaansa ja syyttäen toisen olevan aiheuttaja. Missä se todellinen aloitus sitten on? Onko sota äärimmäisenä konfliktina aina onnettomien yhteensattumien summa, jossa päällimmäisenä olikin oma pelko joutua uhriksi ja hyökkäyksen kohteeksi?


Robotit ovatkin hyvä menetelmä harjoitella näitä onnettomia yhteensattumia,

mutta voidaanko robottikahinoiden päätteeksi kuitenkin todeta: "ei enään ikinä"? Tuskin näin käy, koska fyysisesti se meidän joko syystä tai syyttä aiheutunut adrenaliinilasti ei päässyt purkautumaan. Kiukku on purettava, ja siihen ei ehkä sittenkään riitä robottitappelut, etäohjattuina.

Onko meidät tuomittu ikuiseen ottelijan rooliin saamaan voitto tai tappio ryhmänä tai yksilönä? Käännätkö poskesi, kun siihen kopsahtaa nyrkki?

Mikä maa maailmassa vie eniten aseita muille valtioille ja ryhmille ja mikä maa on eniten tappanut vieraan valtion siviilejä viimeisten 100 vuoden aikana? Vastaus on helppo – jätän sen kuitenkin vastaamatta, koska kaikki sen tietävät.


Rauha sieluillemme – edes henkemme annettuamme



Ilkka Luoma


...
Kuvakokoelma Tieteen päiviltä 2013 [Tieteenpäivät] – Verinen 1900 –luku – yleisöluennot 10. tammikuuta 2013. ( jaetaan myöhemmin)


US
AL
IL