Näytetään tekstit, joissa on tunniste afrikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste afrikka. Näytä kaikki tekstit

torstai 3. syyskuuta 2015

Pakolainen!


(Iltalehti julkaisi sen mitä ei olisi saanut tuoda kaiken kansan näkyville ~ http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015090220287365_ul.shtml - kuvasta [1] on rasteroitu pois se hylkäämisen päättöpiste – pieni poika, joka hukkui ja löydettiin Turkin rannalta, kun pakolaiset olivat kilvan kiivenneet kumilauttoihin ja matkalle ”vapauteen, toivoon ja uuden alkuun”)


[ … kansalainen omassa ahdingossaan [2] – ilman kuoleman vaaraa – ihmettelee miksi huolehdimme sellaisista, joilla on jo isänmaa, jossa heidät tulisi tulla ymmärretyksi tuon isänmaan äidinkielellä a] – kansalainen edelleen ihmettelee missä kulkee vastuunoton, inhimillisyyden rajat ja velvollisuus, kun leikkaukset b] ahdistavat työtöntä, kun ei edes oma toimeentulo riitä normielämään … ]
…
[1] … tämä kuva on lohduton! ~ http://revolution-news.com/heartbreaking-images-of-drowned-refugee-boy-requires-humanity-take-action/  - tuli kyyneleet, kun avasin linkin – älä avaa, jos olet herkkä!
[2] … loputtomat leipäjonot! c] ~ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1441003880621.html -


Tasavallan presidentti Sauli Niinistö peräänkuulutti vastuuta [3], yhteisöllisyyttä yli rajojen ja inhimillisyyttä sellaisia kohtaan, jotka tulevat ”kuoleman kentiltä” – sukulaiset tapettuina, henkensä kaupalla – osan hukkuessa Välimeren aaltoihin, jossa demokratian laivat purjehtivat jo pari tuhatta vuotta sitten.
…
[3] Presidenttimme peräänkuulutti malttia ~ http://suomenmaa.fi/etusivu/7627588.html -


Tässä on toivottu pakolainen!
[... saksalaiset muuttivat Suomen Lappiin – Ivalon saareen, pois elintasokierteestä, kiireestä ja tavoittelevat yhteyttä luontoon ~ http://www.hs.fi/koti/a1440731746407 - ]

Saksa ottaa vastaan valtavasti pakolaisia, miksi? Syy on selkeä – pakolaiset tuovat toimeliaisuutta, talouden aktivoitumista – mikäli motivoituneina ottavat osaa uuden isänmaan työtehtäviin. Alkuperäsaksalainen (mikä hän sitten onkaan) ei aina halua tehdä jotain sellaista, jota taas pakolainen haluaa tehdä – jos joku osasi hänet innostaa osaksi saksalaista yhteiskuntaa.

Nyt saksalainen media patistaa kärjistäen meitä suomalaisia kantamaan osavastuun EU- Eurooppaa ravistelevasta pakolaisongelmasta ~ http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1441080725827.html -
…
Lisälinkki saksalaisesta mediasta ~ http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/2015090120276932_ul.shtml -


Suomea riivaa työttömyys

Kerrotaan, että maahanmuuttajat ovat miltei kaikki työttöminä, no – osa on, osa ei. He jotka integroituvat ja ovat luonnoltaan ahkeria (mitä se sitten tarkoittaakaan) – saavat töitä, varsinkin jos he tyytyvät pienempään palkkaan [4] c] kuin alkuperäsuomalainen (mitä tuo nyt sitten tarkoittaa) –

Herää kysymys synnyttävätkö lisääntyvät pakolaismäärät lopulta kansalaispalkan, kun jo nyt työttömät hyödyntävät 300 euron kuukausittaista lisäansaintaa korvauksiensa päälle [5] – aukaiseeko tämä kansalaispalkka-aihio d] meille tien nähdä maahanmuuttajatkin työssä osallistumisena yhteisiin yhteiskuntatalkoisiin. Osaammeko kotouttaa – herääkin kysymys.
…


Kansalaisten pulina- ja pöhinälaarit

Jokainen talousvaikeuksissa piehtaroiva mediatalo ylläpitää ilmaisia ja vapaita keskustelulaareja meille tavallisille ja erikoisimmillekin ihmisille.

Laarien kiihkeimmät jutut liittyvät pakolaisiin, maahanmuuttoon, verotukseen ja Venäjään – ollaan puolesta ja vastaan ja sanan säilä halkoo ilmaa tylsänä ja terävänä, niinkin tylsänä, että jo ensimmäiset keskustelulaarit suljettiin ~ http://nyt.fi/a1305981595801 - tuotekehityksen ajaksi, sillä kansalaisen ääni on tullut nyt lopullisesti maksetun ja osin manipuloivan toimittajuusmedian rinnalle. Kansalaismedia on oikeasti nyt tuotekehityksensä uuden alun aamussaan!


Suomi on suuri maa – pinta-alaltaan

Liki vastaavan kokoinen neliökilometrimäärä Japanissa ylläpitää yli 110 miljoonan populaatiota. Meillä Suomessa on tunnetusti noin 5,7 miljoonaa kansalaista, siinä seassa suhteellisen pieni määrä maahanmuuttajia; olemmehan Euroopan periferia ja EU’ n ”Kainuu”.

Meillä on käynnissä maaltamuutto eli ihmisaallot pakenevat ~ http://www.hs.fi/kotimaa/a1440817687162 - ”pakolaisina” tiivistyviin ja kasvaviin kaupunkeihin – kuin muurahaiset jo miljoonia vuosia sitten.

Pakkautuva elämä ja yhteiskunta näyttäisivät muurahaisille olevan kestävä elämänmuoto, täydennettynä proletariaatin diktatuurilla – kuljemmeko mekin samaan suuntaan hunajakennomaisissa huomisen ekokaupunki - keskittymisissämme, joista voisi tulla myös uuden osaamisemme ”nokia” ~ http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/08/31/myytti-tiiviista-ekokaupungista-eli-kertomus-siita-miten-ajatusharhasta-tuli -

Laitammeko lisääntyvät pakolaisvirrat asumaan tyhjenevälle maaseudullemme, jossa lämpenevien vuosien myötä yhä suuremmat osat maasta saadaan hedelmälliseen maatalouskäyttöön tuottamaan ruokaa niukkeneville alueille, joita kuivuus ja maaperäeroosio riivaavat, vrt. Etelä-Eurooppa – Välimeren maat. Mahtuuko meille ’huomenna ja ylihuomenna’ 20 miljoonaa pakolaista vaikkapa viljelemään maata? e]


Reviirit ja Schengen f]

Oli selvää, että Schengen sisäpiiriraja vuotaa – alusta alkaen. Virosta saamme rikollisuutta, halpaa viinaa ja toistaiseksi edullisia tovereita rakentamaan kasvukipukeskuksiamme.
Miten sitten reviiriajattelu tähän synkronoituu. Eipä se synkronoidu, koska evoluutio rakensi meihin itsesäätelymekanismin, joka varovaistuu ja epäluuloistuu, kun kohtaamme vieraan ja oudon.


Meidän suomalaisten tapoja ei harjoiteta muualla, paljoakaan

Olemme jurottajia, kateellisia, hyväuskoisia, inhimillisiä omiamme kohtaan – ainakin tappelun jälkeen. Olemme osin melankolisia, surumielisiä – mutta tiukan paikan tulen seisomme juoksuhaudassa – niin lahtarina kuin punikkina - rinnakkain. Pitääkö rajat laittaa kiinni, hakea omavaraisuutta g] ja vaalia omaa kulttuuria ja omia tapoja – mitä Sinä tähän sanot?


Pakolainen – maahanmuuttaja

Ihminen itsessään normaalina perintötekijänä luo toimeliaisuutta, ainakin itselleen ja vastuullisena myös muille. Ihminen on yhteiskuntaolio, joka tarvitsee verkostoonsa vähintään yhden ystävän, muuttaman kaverin ja työyhteisön. Työyhteisön pitää olla turvallinen, kestävä ja huomista luotsaava.

Miten Sinä ottaisit yhteisöösi mukaan ”oudon, tuntemattoman, jopa värillisen” – ystäväksi, kaveriksi ja vaikka alkuun työtoveriksi? Saksan voima taloudessaan pohjaa myös suureen määrään toimeliaita ihmisiä – miksi juuri Saksa ottaa vastaan jopa satoja tuhansia pakolaisia ja maahanmuuttajia? – Helppo vastaus: ”Ihmiset luovat talouden kulutuspisteitä ja aikaansaavat rahankiertoa, joka taas luo kansantaloutta ja toimeliaisuutta”.

Aina lopulta palaamme tuohon herkkään sanaan toimeliaisuus, joka korvaa puhki kuluneet termit – kasvu ja kasvuhoenta! h]


Mitä teemme?

Saimme persujytkyn eli potkun persuuksiin, kun PS (perussuomalaiset) kiipesivät suureksi oppositiopuolueeksi vuonna 2011 – paljolti teemalla ”Ei enää pakolaisia” [5]. Nyt uupunut ’jatkojytkyn jytkytys’ vei Perussuomalaiset hallitukseen – vastuuseen ja velvollisuuksiin - äänestäjiään ja kansalaisiamme kohtaan.


Nyt saamme enemmän kuin koskaan pakolaisia

Mitä tekevät ulkoministeri Timo Soinin joukot, laittavatko rajat kiinni vai jatkavat tyhjän jytkyn jytkytyspuhetta? Ei, perussuomalaiset kantavat nyt vastuuta ja rajat pysyvät auki – ja otamme vastaan pakolaisia, vaikka osa tulee rahan ja entiseen nähden helpon elämän vuoksi.


Suuri osa pakolaisista on kuitenkin hädässä – todellisessa hädässä

Tämän kirjoituksen alussa oleva linkki ja sieltä kuva rannalla makaavasta pienestä pojasta muutti kaiken ja vastuunkanto voitti kansallisen reviiriajattelun i] – maapallo on yhteinen ja kaikkien meidän esi-isä on sama – täysin sama, jos luomiskertomukseen ja/tai evoluutioon on uskominen.

Milloin Sinä aloitat oman vastuunkannon ja miten?
…
[5] Nyt tosin maahanmuuttovastaisuuden apostoli Jussi Halla-ahokin (Ps) taipuu … ~ http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1441238505197.html -


Tekstin lisäkirjoitukset

c] Työtä alemmalla palkalla ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=976157 – [12856]
e] Mitä teemme tulevina vuosina? ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=1002372 – [101187]

EXTRA
Persu ja kansanedustaja Olli Immonen – taisteluni

EXTRA II
Tieteessä tapahtuu 1/2015 – ”Jumalattomat markkinageenit”


Ilkka Luoma
Kansalaiskirjoittaja Helsingistä

…

AL  ..  IL  ..  Vf  ..  Pz  ..  BL  ..  BLOG 59920
---03092015---

doc.: Pakolainen_03092015 – Microsoft Word Starter

1006

perjantai 18. tammikuuta 2013

Saammeko ongelmia Malista?


Malissa kuhisee. Suurin osa suomalaisista ei ole aiemmin kuullut juuri mitään valtiosta nimeltä Mali. Moni ei tiedä missä se on. Nyt Suomi lähettää omia sotilaskouluttajiaan Maliin opettamaan maan hallituksen sotilaita taistelemaan ja tappamaan. Miksi me menemme maahan, jonka asiat eivät meille kuulu?

Kaivammeko nyt ehdoin tahdoin verta nenästä. Algeriassa tapettiin ensimmäiset ulkopuoliset ulkomaalaiset, koska Ranska hyökkäsi Maliin karkottaakseen islamistit Malin pohjoisosista. Miksi Ranska meni sotilaskoneineen sinne - selitykseksi ei kelpaa entinen siirtomaaisännyys.

USA säestää heti rinnalle
Onko kyseessä läntisten markkinatalousmaiden vastaisku todellisuudessa kiinalaisten Afrikan kaupallisvalloituksen patoamiseksi? Miksi Kiina on täysin hiljaa Malin tapahtumista? Eikö Kiinakin voisi sotkeutua suvereenin valtion sisäisiin asioihin - näinhän läntiset maat, entiset Afrikan osin ryöstäneet siirtomaaisännätkin tekevät - pyynnöstä, mutta kenen/keiden pyynnöstä?

Syyriassa läntiset maat -
USA:n sinfonioimana asettuivat kapinallisten puolelle - ja laillista hallitusvaltaa vastaan - siis päinvastoin kuin Malissa. Al-Qaida [?] tappoi Somaliassa ranskalaisen agentin, kostoksi ranskalaisten Maliin hyökkäämisestä, islamveljien kimppuun. Joutuuko suomalaiset vielä joskus koston välikappaleiksi - ansaitsemmeko tämän tyyppisen kohtelun?
...
Miksi Syyriassa tuetaan kapinallisia ja Malissa hyökätään taas kapinallisten kimppuun? Miksi tämä kaksijakoisuus - selitykseksi ei kelpaa se, että islamtaistelijoita on saapunut Maliin muista valtioista, niin tapahtui Libyassa kuin Syyriassakin.

Onko meillä käytännössä edes tietoa mitä todellisuudessa Malissa tapahtuu?
Ei ole - koska sitä tietoa ei ole edes tarkasti Malin hallituksella. Malin pohjoisosissa asuu muun muassa tuaregeja ja heillä on itsenäistymispyrkimyksiä - kuten oli eritrealaisilla Etiopiasta ja kuten on länsi-saharalaisilla Marokosta.

Miksi meidän pitää mennä puuttumaan muiden sisäisiin asioihin -
pitäisikö meidän ennemmin keskittyä hoitamaan omia asioita ja toimia ulkomailla, jos on toimittava - vain YK:n rauhanturvaamistehtävissä, jos konfliktien molemmat osapuolet niin toivovat ja pyytävät.

On helposti ennustettavissa,
että nyt on suuri vaara, että koko islamistinen maailman - yli miljardi ihmistä saa syyn yhdistäytyä ja ryhdistäytyä, ja se merkitsee vaikeita aikoja lännelle, jotka on asetettu USA:n johdolla ensilinjan islamistien päävihollisiksi. Kiinalaiset väistävät tämän - koska eivät mene puuttumaan muiden suvereenien sisäisiin asiohin - Kiina keskittyy kaupankäyntiin - ei muuta.

Olemmeko me suomalaiset nyt menneet EU-Bryssel vipuun?
Voimmeko edes arvioida toimiemme seurauksia ja onko ulkoministeriössä tehty tarvittavat riskianalyysit? Vastaako viisaana ja kokeneena kunnostautunut ulkoministeri Erkki Tuomioja?

Ilkka Luoma

AL      US_P

tiistai 1. tammikuuta 2013

Maksammeko velkaa - tuloerot repeävät


Tuloerojen kasvu riistäytyy hallitsemattomaksi väkivallaksi. Oikeudenmukaisuus on henkisistä arvoista se tärkein – se yhdistää ihmisiä ja luo luottamusta. Oikeudenmukaisuuden tunne ei hyväksy jättiläismäisiksi revähtäneitä tuloeroja – eikä se hyväksy sellaista ahneutta, joka käy toisen kukkarolle.

Tuloerot ovat suuria maakunnittain, maittain, maanosittain ja koko maapallon laajuudelta. Kehittyneet maat ovat syöneet kehitysmaiden riisikupeista 1] – tämä on tosiasia, joka on hyvin vaikea niellä; olemme tältä osin kovin sokeita. Omistaminen on jumittanut ajatuksemme materialismiin 2]

1] Maksammeko velkamme kehitysmaille?

2] Omistamisen autuus ja kirous



Ketkä elättävät ja ketä?

Suomessa etelä ”elättää” itää ja pohjoista, koska kuluttajamassat ovat keskittyneet etelään. EU:ssa pohjoinen ”elättää” etelää ja itää. On kysymys tulonsiirroista – paksummasta lompakosta ohuempaan.

Kuntien sisällä sosiaaliturva on tulontasaistamista ”rikkaalta köyhälle” – yhteisten verovarojen käyttöä, joihin suurimmin vaikuttaa arvonlisäveron kanto yhteiseen nk. valtioneuvoston valtiovarainministeriölaariin, vaikka alv pitäisi suhteuttaa syntysijoilleen! 3]

3] Arvonlisäveron jako sinne, missä se muodostuu


...
Miten me huomioisimme toverit, joiden työpanos on paljon halvempi kuin meidän?
[Koko maapallo on totaalisessa työn uudelleenjaon taistelussa]


Ongelmia kohdatessaan ihminen haluaa puhua toisille huolistaan. Suurien katastrofien yhteydessä kansakunnat voivat kohdata toisiaan aivan uudella tavalla. Riittävä ulkoinen uhka voi yhdistää kokonaisia mantereita.


[*] [2005] Auttavaisuus on herännyt uusiin mittakaavoihin mm. Suomessa. Ihmisistä riippumaton luonnonvoima on aiheuttanut suuren hädän, jossa lähimmäisten syvä epätoivo on avannut silmämme tilanteille, joita voi tulla vastaisuudessa kohdallemme milloin tahansa.

Voimme rakentaa varoitusjärjestelmiä ja voimme kehittää avustussysteemejämme yhteisesti ponnistaen. Tämä dramaattinen tapahtuma voisi olla alku uudelle jatkuvalle kädenojennukselle heille, joilla on vain kymmenes - tai vain sadasosa siitä, mitä meillä kehittyneissä maissa on.



Aivan kuten Aasian katastrofi avasi silmämme on samaan aikaan etenevä globalisaatio ja työnkäytön uusjako ajanut meitä miettimään aivan uudelleen tehtäväjakoa koko maailman osalta. Tuloerot ovat häkellyttävän suuria eri maiden ja maanosien kesken. Nuo tuloerot eli itse asissa ostovoiman käytön eroavaisuus hankaloittaa inhimillisesti ottaen kohta kaikkia maita.

On väärin pelkästään kuunnella rajattomasti toimivia yhtiöitä, joille on suurena etuna omaisuuden kerryttämisessä valtavat tuotantokustannusten erot, millä on dramaattinen yhteys tuloeroihin ja sitä myötä estävä vaikutus kestävän tasaiseen elämisentason tavoitteluun.


Ruotsi on kehitysavun suurvalta ja naiset reilun kaupan pioneereja


Pohjoismaissa mm. Ruotsi ja Norja ovat ymmärtäneet kehitysavun tarkoituksen; meidän ratkaisevasti pienempi kehitysavun osuus bruttokansantuotteestamme ei kuvasta suomalaista kansantahtoa. Kansalaisemme ovat osoittaneet hädänhetkellä kollektiivista auttamisen halua.

On selvää, että elinolojen ollessa edes hiukan paremmat mm. Indonesiassa, olisivat inhimilliset tuhot Tsunamissa olleet pienemmät. Nykyinen tiedonvälitys ja usein parjattu internet "kuulutti" todellisuuden ripeämmin kaikkien tietoisuuteen verrattuna valtiovallan huolelliseen tarkkuuteen ja varovaisuuteen pyrkivät tiedotusmenetelmät.



Kehitysavun suuntaus

Nyt on avattu uusi mahdollisuus koordinoida, systematisoida ja kestävästi hyödyllistää koko kehitysavun tavoitteet ja toimenpiteet.

Tavoitteena ollut 0,7-1% kehitysapua bruttokansantuotteesta ei riitä ratkaiseviin muutoksiin. On laskettu, että kehittyneiden maiden luovuttaessa ostovoimastaan n. 5-10% köyhimmille maille antaa se mahdollisuuden tasaisempaan kulutukseen koko maailmassa, jolloin meille työnjaon uusjaossa kärsiville rikkaille maille avautuu uusia ennen kokemattomia työtilanteita suunnittelun ja projektoinnin osalta.


Kilpailukyky ratkaiskoon lopulta – kunhan lähtökohdat ovat tasaisemmat kuin nyt

On jälleen selvää, että kaikilla maailman mailla tulee olla kilpailumahdollisuus globaalissa kaupankäynnissä. Osaaminen ja neuvokkuus ratkaiskoon onnistumiset. On kuitenkin selvää, että tasaisempi kulutusvoima takaa myös tasaisemman työllistymisen.

Yli rajojen tapahtuva liiketoiminta on mm. Suomessa alentamassa elintarvikkeiden hintoja (Huom! Näin ei kuitenkaan käynyt –merkintä 31122012). Muualta tullut liiketoimi on jo antanut alkusysäyksen esim. matkapuhelinkustannusten alentumiseen.


Täsmäkehitysapu, kuten kiinalaiset operoivat Afrikkaan

Nyt olisi syytä aloittaa systemaattisesti ja tutkitusti uuden ajan täsmäkehitysapu, joka nostetaan 5-10% tasolle ostovoimastamme; näin me takaamme itsellemme markkinoita ja käyttöä osaamisellemme eli viime kädessä onnistumme tavoittelemaan meille kaikille niin tärkeätä työntekoa. Tämä on ratkaisu tuloerojen massiivisen kuilun kaventamiselle – ja tämä palvelee viime kädessä meitä kaikkia ja luonto kiittää!


Välittämisen ja Huolehtimisen Uutta Vuotta 2013 –todellisella vastuunkannolla



Ilkka Luoma