Presidentillinen esimerkki - meille kaikille

Media kohahti, kun Tasavallan presidentti Sauli Niinistö [kok.] ilmoitti haluavansa pienemmän palkkion kansalaistyöstään - esimerkin voimalla kansakunnalle todellista hyvinvointia.

[ ... peruspäivärahatyötön odottaa Kela-korvausta oleiluajasta - pohtien kuinka paljon tuosta 32 euron arkipäiväpalkkiosta voisi antaa yhteiseen hyvää - siitähän verotetaan se 20 prosenttia ja käteen jää noin 26 euroa arkipäivälle. Helsingin ylipormestari Jussi Pajunen [kok.] pohtii presidentillisen hyvää ja vastuullista aloituskampanjaa - "paljonkohan minä antaisin tuosta noin 13.000 euron bruttokuukausipalkastani?" ...]

Kansan suuren suosion saanut Niinistö voi tempauksellaan aikaansaada niin paljon hyvää, että kahden viimeisen hallituksen koukeroinnit jäävät varjoon *] - nyt ollaan aloittamassa konkreettista tapahtumasarjaa, jolla on kansakunnan yhtenäistämisen leima. Vuosia sitten kansa oli varovaisen valmis palkkojen alennustalkoisiin, kunnes tuli nk. liliussyndrooma 1] 

*] Nykyhallitus tulee jälkijunan viimeisessä vaunussa?

---   http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128593-hallitus-tulee-jalkijunassa-eduskuntavaalit-ennen-aikojaan   ---

1] Fortum-Lilius nosti kansakunnan karvat pystyyn

---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/kansakuntaa-erottaa-kasvava-kuilu.html   ---

---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/suomalaiset-voisivat-joustaa.html   ---

Uskon ja luottamuksen palautus

Ollaan palauttamassa uskoa, luottamusta ja yhteiseen hiileen puhaltamisen henkeä. Paljonkohan EK-toimitusjohtaja Jyri Häkämies [kok.] alentaisi omaa palkkaansa, entä pääministeri Jyrki Katainen [kok.]? Kaikki edellä mainitut ovat kokoomuslaisesta aatteettomuusmaailmasta - nyt heillä on avaimet kädessä - Niinistö avasi aatemaailman uusiopelin.

Populismia - kyllä!

Kyllä, tämä on aitoa populismia, sen parhaassa muodossa. Populismi on sanoja ja ennenkaikkea tekoja, jotka kansakunta ymmärtää - Niinistön aloitteella heikolahjaisempikin tajuaa, että on kansalaistekojen aika - on vain kysymys kuinka paljon ja keneltä 2]. Populistiksi itseään tituleeraava Perussuomalaisten Timo Soini 3] voisi nyt osoittaa sitä aitoa populismia ja kertoa oman panoksensa kansakuntapeliin, jolla lopulta parennetaan kilpailuasetelmaamme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 4].

2] Herätetään vastuu- ja kohtuullisuusajattelu

---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/02/hertetn-vastuullisuus-ja-kohtuus.html   ---

3] Peruspopulisti kansan syvistä riveistä - Timo Soini

---   http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/34925-timo-soini-vakaasti-poutiaisen-ja-vennamon-linjoilla   ---

4] Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu

---   http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101019-maailmanlaajuinen-ty%C3%B6n-uudelleenjaon-taistelu   ---

Presidentti saa paljon kansalaispalautetta

[ ... tämäkin sähköposti välittyy presidentin postilaatikkoon - lukeeko, onkin siten eri kysymys ... ]

Kansalaiset ovat aktivoituneet. Uskon, että presidentin sähköpostiin saapuu paljon kansalaiskirjeitä. Osa niistä on varmasti lukemisen arvoisia ja osa ehkä ei - mutta sanavapauden pitää toimia valtakunnan huipulla, onhan Sauli Niinistö valiintunut pitkiin aikoihin suurimmalla äänimäärällä presidentiksi - uudeksi vallattomaksi, mutta arvostetuksi kekkoseksi. Kansa antaisi kyllä Niinistölle enemmän valtaa, jos eduskunta ymmärtäisi kansalaisviestin.

Mitä merkitsee presidentillinen esimerkki?

Se merkitsi heti - eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma [sdp] haluaa leikata kansanedustajien palkkioita - ehkä itse kansanedustajat ymmärtävät seuraavaksi leikata yhteiseen säästöpossuun omia palkojaankin. Tätä ennenhän valtioneuvosto pääministerin johdolla on kantanut jo kortensa kekoon ja alentanut omia palkkojaan. Sitten jäämmekin odottamaan virkamiesten tekoja.

Kansakunnan tuotantokoneisto

[ ... Suomi elää viennistä, tuontienergia ja autot on maksettava jollakin ... ]

Työ muodostuu kysynnästä ja kysyntä tarpeista. Meillä täällä lännessä on liikaa tarpeita - emme tarvitse keskimäärin näin suurta ostovoimaa, mikä yli puolella kansakunnasta on. Toveri odottaa nyt esimerkkiä EK-linnoituksesta, jossa Etelärannan puheenjohtaja ilmoittaa omasta panoksestaan ja Häkämieshän taitavana poliitikkona ymmärtää oman roolinsa, sanomattakin.

Hyöty

Palkkojen brutto-osuuden pientyessä, myös maksattava veromäärä pienenee. Ostovoima ei pienene niin paljon nettopäässä kuin brutosta näyttäisi. Suuri osa veroista tulee arvonlisäverosta (siis kuluttamisesta) - onkin pohdittava palautetaanko valtion tasauksen myötä arvonlisävero sen syntypaikkoihin 5].

5] Arvonlisäveron jakopolitiikka - takaisin syntysijoilleen?

---   http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127190-arvonlisavero-jaetaan-syntypaikkaansa   ---

Joka tapauksessa alussa ostovoiman pienentyessä, kulutus vähenee, mutta pian markkinatalouden laki 'kysynnästä ja tarjonnasta' tulee hätiin - hinnat ja taksat alenevat. Erityinen hyöty pitäisi tulla työllistymisestä - saamme joukoittain uusia ihimisiä oleilupuolelta työ kylkeen kiinni. Ihminen elää työstä ja kansakunta työn hedelmistä. Emme ole luotuja oleilemaan.

Kansatalouden dynamiikka

Vanhanajan provisiomyyjät 6] tietävät mitä on palkkadynamiikka - se on palkkatuottoa todellisista saavutuksista ja katteista. Kaikkea työtä ei voi provision kaavoin mitata, mutta mittaamattomuus korvataan idealla, että on mukavampi olla työssä pienemmällä palkalla kuin olla kokonaan työtä vailla.

6] Myyntimies Miikkulainen on aina tiennyt mikä on oikeaa palkkaa!

---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/myyntimies-miikkulainen-on-aina-ollut.html   ---

Nousevat maat, Kiina etunenässä ottavat dynamiikallansa osansa maapallovarannoista - ja se tietää meille pienempää materia- ja raaka-aineosuutta. Meidän on vähennettävä kulutustamme ja lisättävä kierrätystä - toki ympäristö kiittää ja toverien palkat Kiinassa nousevat ja näin tasa-arvoisuus maailmalla kasvaa. Tämän jälkeen rehti kilpailu ratkaisee, kuten se on ratkaissut elinvoimaiset eläinpopulaatiot vuosimiljoonien ajan.

Niinistö aloitti dominopelin!

Talousviisaat sanovat, että palkka-ale johtaa kysyntälamaan, no niin pitääkin, mutta lama on väärä sana - se pitää korvata liikakulutuksen vähentämisideologialla. Emme tarvitse kasvaa jatkuvasti, olemme jo 10. lihavin kansakunta maailmassa. Emme tarvitse suurenevia citymaastureita, emme astianpesukoneita kesämökille, emmekä leikkimökin kokoisia pihagrillejä. Kasvuhuuma ja -hokema ovat miltei ympäristörikoksia! [vakavasti, mutta kevytironialla]

Näyttö- ja vertailutalouden sijasta tarvitsemme huomioimistaloutta

Tarvitsemme voimakkaasti luottamusta poliitikoihin, virkamiehistöön ja ennenkaikkea toisiimme. Lopulta me tarvitsemme töitä, vaikka pienemmällä palkallakin - tämän dominon toivottavasti presidentillinen tahdonilmaus aloitti. Työn jälkeen päivittäin onkin sitten mukava oleilla, kuten täyden päivätyön jälkeisellä virike-eläkkeelläkin.

PS.

Muualla maailmassa dynamiikka joustavista ansioista ja ostovoimasta on jokapäiväinen työkalu säätää kilpailukykyä, työllisyyttä ja kansantaloutta

Ilkka Luoma

Sent

Cc: pasi.holm@ptt.fi ; pekka.haavisto@fin.la ; paavo.arhinmaki@eduskunta.fi ; maria.guzenina-richardson@stm.fi ; liisa.hyssala@kela.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; mari.kiviniemi@eduskunta.fi ; presidentti@tpk.fi ; ville.niinisto@ymparisto.fi ; alexander.stubb@formin.fi ; matti.putkonen@perussuomalaiset.fi ; timo.soini@eduskunta.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; lauri.ihalainen@tem.fi ; jyri.hakamies@ek.fi ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; juha.sipila@eduskunta.fi ; paavo.vayrynen@keskusta.fi ; sixten.korkman@aalto.fi ; raimo.sailas@vm.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; jyrki.katainen@vnk.fi

Sent: Thursday, January 03, 2013 12:52 PM

Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Esimerkki osallistumisesta - presidentti haluaa palkkionsa pienemmäksi

...

Presidentillinen esimerkki

Maksammeko velkaa - tuloerot repeävät

Tuloerojen kasvu riistäytyy hallitsemattomaksi väkivallaksi. Oikeudenmukaisuus on henkisistä arvoista se tärkein – se yhdistää ihmisiä ja luo luottamusta. Oikeudenmukaisuuden tunne ei hyväksy jättiläismäisiksi revähtäneitä tuloeroja – eikä se hyväksy sellaista ahneutta, joka käy toisen kukkarolle.

Tuloerot ovat suuria maakunnittain, maittain, maanosittain ja koko maapallon laajuudelta. Kehittyneet maat ovat syöneet kehitysmaiden riisikupeista ^1] – tämä on tosiasia, joka on hyvin vaikea niellä; olemme tältä osin kovin sokeita. Omistaminen on jumittanut ajatuksemme materialismiin ^2]

^1] Maksammeko velkamme kehitysmaille?

---   http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/08/13/maksammeko-velkamme-kehitysmaille   ---

2] Omistamisen autuus ja kirous

---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/vastine-suuret-tuloerot-nkkulma.html   ---

Ketkä elättävät ja ketä?

Suomessa etelä ”elättää” itää ja pohjoista, koska kuluttajamassat ovat keskittyneet etelään. EU:ssa pohjoinen ”elättää” etelää ja itää. On kysymys tulonsiirroista – paksummasta lompakosta ohuempaan.

Kuntien sisällä sosiaaliturva on tulontasaistamista ”rikkaalta köyhälle” – yhteisten verovarojen käyttöä, joihin suurimmin vaikuttaa arvonlisäveron kanto yhteiseen nk. valtioneuvoston valtiovarainministeriölaariin, vaikka alv pitäisi suhteuttaa syntysijoilleen! ^3]

^3] Arvonlisäveron jako sinne, missä se muodostuu

---   http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/127190-arvonlisavero-jaetaan-syntypaikkaansa   ---

...

Miten me huomioisimme toverit, joiden työpanos on paljon halvempi kuin meidän?

[Koko maapallo on totaalisessa työn uudelleenjaon taistelussa]

---   http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/123125-tyon-uudelleenjaon-taistelu-osa-ii   ---

Ongelmia kohdatessaan ihminen haluaa puhua toisille huolistaan. Suurien katastrofien yhteydessä kansakunnat voivat kohdata toisiaan aivan uudella tavalla. Riittävä ulkoinen uhka voi yhdistää kokonaisia mantereita.

[*] [2005] Auttavaisuus on herännyt uusiin mittakaavoihin mm. Suomessa. Ihmisistä riippumaton luonnonvoima on aiheuttanut suuren hädän, jossa lähimmäisten syvä epätoivo on avannut silmämme tilanteille, joita voi tulla vastaisuudessa kohdallemme milloin tahansa.

Voimme rakentaa varoitusjärjestelmiä ja voimme kehittää avustussysteemejämme yhteisesti ponnistaen. Tämä dramaattinen tapahtuma voisi olla alku uudelle jatkuvalle kädenojennukselle heille, joilla on vain kymmenes - tai vain sadasosa siitä, mitä meillä kehittyneissä maissa on.

LINK ---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/04/ht-yhdist-ihmisi-auttaminen-helpottaa.html   ---

Aivan kuten Aasian katastrofi avasi silmämme on samaan aikaan etenevä globalisaatio ja työnkäytön uusjako ajanut meitä miettimään aivan uudelleen tehtäväjakoa koko maailman osalta. Tuloerot ovat häkellyttävän suuria eri maiden ja maanosien kesken. Nuo tuloerot eli itse asissa ostovoiman käytön eroavaisuus hankaloittaa inhimillisesti ottaen kohta kaikkia maita.

On väärin pelkästään kuunnella rajattomasti toimivia yhtiöitä, joille on suurena etuna omaisuuden kerryttämisessä valtavat tuotantokustannusten erot, millä on dramaattinen yhteys tuloeroihin ja sitä myötä estävä vaikutus kestävän tasaiseen elämisentason tavoitteluun.

Ruotsi on kehitysavun suurvalta ja naiset reilun kaupan pioneereja

---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/nainen-on-reilun-kaupan-esitaistelija.html   ---

Pohjoismaissa mm. Ruotsi ja Norja ovat ymmärtäneet kehitysavun tarkoituksen; meidän ratkaisevasti pienempi kehitysavun osuus bruttokansantuotteestamme ei kuvasta suomalaista kansantahtoa. Kansalaisemme ovat osoittaneet hädänhetkellä kollektiivista auttamisen halua.

On selvää, että elinolojen ollessa edes hiukan paremmat mm. Indonesiassa, olisivat inhimilliset tuhot Tsunamissa olleet pienemmät. Nykyinen tiedonvälitys ja usein parjattu internet "kuulutti" todellisuuden ripeämmin kaikkien tietoisuuteen verrattuna valtiovallan huolelliseen tarkkuuteen ja varovaisuuteen pyrkivät tiedotusmenetelmät.

Kehitysavun suuntaus

Nyt on avattu uusi mahdollisuus koordinoida, systematisoida ja kestävästi hyödyllistää koko kehitysavun tavoitteet ja toimenpiteet.

Tavoitteena ollut 0,7-1% kehitysapua bruttokansantuotteesta ei riitä ratkaiseviin muutoksiin. On laskettu, että kehittyneiden maiden luovuttaessa ostovoimastaan n. 5-10% köyhimmille maille antaa se mahdollisuuden tasaisempaan kulutukseen koko maailmassa, jolloin meille työnjaon uusjaossa kärsiville rikkaille maille avautuu uusia ennen kokemattomia työtilanteita suunnittelun ja projektoinnin osalta.

Kilpailukyky ratkaiskoon lopulta – kunhan lähtökohdat ovat tasaisemmat kuin nyt

On jälleen selvää, että kaikilla maailman mailla tulee olla kilpailumahdollisuus globaalissa kaupankäynnissä. Osaaminen ja neuvokkuus ratkaiskoon onnistumiset. On kuitenkin selvää, että tasaisempi kulutusvoima takaa myös tasaisemman työllistymisen.

Yli rajojen tapahtuva liiketoiminta on mm. Suomessa alentamassa elintarvikkeiden hintoja (Huom! Näin ei kuitenkaan käynyt –merkintä 31122012). Muualta tullut liiketoimi on jo antanut alkusysäyksen esim. matkapuhelinkustannusten alentumiseen.

Täsmäkehitysapu, kuten kiinalaiset operoivat Afrikkaan

Nyt olisi syytä aloittaa systemaattisesti ja tutkitusti uuden ajan täsmäkehitysapu, joka nostetaan 5-10% tasolle ostovoimastamme; näin me takaamme itsellemme markkinoita ja käyttöä osaamisellemme eli viime kädessä onnistumme tavoittelemaan meille kaikille niin tärkeätä työntekoa. Tämä on ratkaisu tuloerojen massiivisen kuilun kaventamiselle – ja tämä palvelee viime kädessä meitä kaikkia ja luonto kiittää!

Välittämisen ja Huolehtimisen Uutta Vuotta 2013 –todellisella vastuunkannolla

Ilkka Luoma