Tuloerojen kasvu riistäytyy
hallitsemattomaksi väkivallaksi. Oikeudenmukaisuus on henkisistä arvoista se
tärkein – se yhdistää ihmisiä ja luo luottamusta. Oikeudenmukaisuuden tunne ei
hyväksy jättiläismäisiksi revähtäneitä tuloeroja – eikä se hyväksy sellaista
ahneutta, joka käy toisen kukkarolle.
Tuloerot ovat suuria maakunnittain,
maittain, maanosittain ja koko maapallon laajuudelta. Kehittyneet maat ovat
syöneet kehitysmaiden riisikupeista 1] – tämä on tosiasia, joka
on hyvin vaikea niellä; olemme tältä osin kovin sokeita. Omistaminen on
jumittanut ajatuksemme materialismiin 2]
1] Maksammeko velkamme
kehitysmaille?
2] Omistamisen autuus ja
kirous
Ketkä elättävät ja ketä?
Suomessa etelä ”elättää” itää ja pohjoista,
koska kuluttajamassat ovat keskittyneet etelään. EU:ssa pohjoinen ”elättää”
etelää ja itää. On kysymys tulonsiirroista – paksummasta lompakosta ohuempaan.
Kuntien sisällä sosiaaliturva on
tulontasaistamista ”rikkaalta köyhälle” – yhteisten verovarojen käyttöä, joihin
suurimmin vaikuttaa arvonlisäveron kanto yhteiseen nk. valtioneuvoston
valtiovarainministeriölaariin, vaikka alv pitäisi suhteuttaa
syntysijoilleen! 3]
3] Arvonlisäveron jako sinne, missä se muodostuu
...
Miten me huomioisimme toverit,
joiden työpanos on paljon halvempi kuin meidän?
[Koko maapallo on
totaalisessa työn uudelleenjaon taistelussa]
Ongelmia kohdatessaan ihminen haluaa puhua toisille huolistaan. Suurien
katastrofien yhteydessä kansakunnat voivat kohdata toisiaan aivan uudella
tavalla. Riittävä ulkoinen uhka voi yhdistää kokonaisia mantereita.
[*]
[2005] Auttavaisuus on
herännyt uusiin mittakaavoihin mm. Suomessa. Ihmisistä riippumaton luonnonvoima
on aiheuttanut suuren hädän, jossa lähimmäisten syvä epätoivo on avannut
silmämme tilanteille, joita voi tulla vastaisuudessa kohdallemme milloin
tahansa.
Voimme rakentaa varoitusjärjestelmiä ja
voimme kehittää avustussysteemejämme yhteisesti ponnistaen. Tämä dramaattinen
tapahtuma voisi olla alku uudelle jatkuvalle kädenojennukselle heille, joilla
on vain kymmenes - tai vain sadasosa siitä, mitä meillä kehittyneissä maissa
on.
Aivan kuten Aasian katastrofi avasi silmämme on samaan aikaan etenevä globalisaatio ja työnkäytön uusjako ajanut meitä miettimään aivan uudelleen tehtäväjakoa koko maailman osalta. Tuloerot ovat häkellyttävän suuria eri maiden ja maanosien kesken. Nuo tuloerot eli itse asissa ostovoiman käytön eroavaisuus hankaloittaa inhimillisesti ottaen kohta kaikkia maita.
On väärin pelkästään kuunnella rajattomasti toimivia yhtiöitä, joille on
suurena etuna omaisuuden kerryttämisessä valtavat tuotantokustannusten erot,
millä on dramaattinen yhteys tuloeroihin ja sitä myötä estävä vaikutus kestävän
tasaiseen elämisentason tavoitteluun.
Ruotsi on kehitysavun suurvalta ja naiset reilun kaupan pioneereja
Pohjoismaissa mm. Ruotsi ja Norja ovat ymmärtäneet kehitysavun
tarkoituksen; meidän ratkaisevasti pienempi kehitysavun osuus
bruttokansantuotteestamme ei kuvasta suomalaista kansantahtoa. Kansalaisemme
ovat osoittaneet hädänhetkellä kollektiivista auttamisen halua.
On selvää, että elinolojen ollessa edes hiukan paremmat mm. Indonesiassa,
olisivat inhimilliset tuhot Tsunamissa olleet pienemmät. Nykyinen tiedonvälitys
ja usein parjattu internet "kuulutti" todellisuuden ripeämmin
kaikkien tietoisuuteen verrattuna valtiovallan huolelliseen tarkkuuteen ja
varovaisuuteen pyrkivät tiedotusmenetelmät.
Kehitysavun suuntaus
Nyt on avattu uusi mahdollisuus koordinoida, systematisoida ja kestävästi
hyödyllistää koko kehitysavun tavoitteet ja toimenpiteet.
Tavoitteena ollut 0,7-1% kehitysapua bruttokansantuotteesta ei riitä ratkaiseviin muutoksiin. On laskettu, että kehittyneiden maiden luovuttaessa ostovoimastaan n. 5-10% köyhimmille maille antaa se mahdollisuuden tasaisempaan kulutukseen koko maailmassa, jolloin meille työnjaon uusjaossa kärsiville rikkaille maille avautuu uusia ennen kokemattomia työtilanteita suunnittelun ja projektoinnin osalta.
Kilpailukyky ratkaiskoon lopulta –
kunhan lähtökohdat ovat tasaisemmat kuin nyt
On jälleen selvää, että kaikilla maailman
mailla tulee olla kilpailumahdollisuus globaalissa kaupankäynnissä. Osaaminen
ja neuvokkuus ratkaiskoon onnistumiset. On kuitenkin selvää, että tasaisempi
kulutusvoima takaa myös tasaisemman työllistymisen.
Yli rajojen tapahtuva liiketoiminta on mm. Suomessa alentamassa
elintarvikkeiden hintoja (Huom! Näin ei kuitenkaan käynyt –merkintä 31122012). Muualta tullut
liiketoimi on jo antanut alkusysäyksen esim. matkapuhelinkustannusten
alentumiseen.
Täsmäkehitysapu, kuten kiinalaiset operoivat Afrikkaan
Nyt olisi syytä aloittaa systemaattisesti ja tutkitusti uuden ajan
täsmäkehitysapu, joka nostetaan 5-10% tasolle ostovoimastamme; näin me takaamme
itsellemme markkinoita ja käyttöä osaamisellemme eli viime kädessä onnistumme
tavoittelemaan meille kaikille niin tärkeätä työntekoa. Tämä on ratkaisu
tuloerojen massiivisen kuilun kaventamiselle – ja tämä palvelee viime kädessä
meitä kaikkia ja luonto kiittää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti