Ostetaanko telakka kiinalaisten tuella?

Ostetaanko telakka vai ei? Kokoomus ei halua ja vasemmisto haluaa. Onko pääomatalous vai työllisyys tärkeämpää? Nyt on kyseessä, tässä meidän STX –draamassa ^1] puoluepolitiikan ideologioista kysymys. Kokoomus ei riskeeraa pääomia ja vasemmisto kaikkinensa haluaa yhteiskuntavastuullisesti työtä kansalle – suurella riskilläkin. Vai onko tässä STX casessa riskia?

^1] STX-risteilijäcase ei ole vielä loppuun saakka puitu!

---   http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/128259-stx-laivapeli-ei-ole-viela-loppuun-pelattu   ---   

...

[2006] Mitä me kirjoitimme pääomista ja yhteiskuntavastuusta jo vuosia sitten ja miten jo tulloin pääoman edusmies Björn Wahlroos asiasta oli mieltä ...

LINK ---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/11/markkinatalous-sotii.html   ---

Pääoman tuottovaateiden äänitorvi Sammon konsernijohtaja, KT Björn Wahlroos peräänkuulutti Kauppa- ja teollisuusministeriön Omistaja&Sijoittaja (2-2006) -julkaisussa: "olemassaolomme oikeutuksen perustuvan siihen, että kasvatamme omistajiemme varallisuutta niin hyvin kuin kykenemme". 

Tieteessä tapahtuu -lehti (7-2006 / prof. HTT Aimo Ryynänen taas herkisti arvokeskustelua yhteiskunta- ja yksilövastuista yhteisestä elinympäristöstämme: Perustuslakimme 20.1§ kohdan sanoessa - "Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille".

Linkki keskusteluun ..........[X/*X734B/731/T555] ..... TIEDE

Markkinatalous on jakanut vuoden kvartaaleihin, jotta pörssianalyytikkojen on helpompi ennustella kurssien käyriä sijoitettujen pääomien kasvun turvaamiseksi. Sijoitustoiminta on kärjistäen yhteisten luonnonvarojen ulosmitantaa jyrkistäen tuloeroja ja kulutusvoimaa tuhoten hiljalleen elinympäristöämme. Sijoittamisessa ei ole kyse yhteiskunnallisesti työnteosta, jossa tasapaino säilyy luonnon kanssa. Sijoitustoiminta maksatetaan aina peruskuluttajilla ja viime kädessä luonnon toimintakyvyllä.

Pääoma

Pääoman palvelu on ilmentymä kulutusyhteiskunnan henkisestä taantumasta ymmärrykseen vain rahan kaikkivoipaisuudesta. Raha on merkki ostovoimasta. Ostovoiman liika keskittyminen ja painoarvon nousu jakaa kansalaisia huomisen barrikadeille.

Epätasaisesti jakaantunut liiallinen kulutuskäyttäytyminen kohtelee luontoa epäoikeudenmukaisesti. Luonto kantaa vastuun taakan markkinapullistelun näyttöseremonioista. Ilmasto, maaperä ympäriltämme ja loppuva puhdas vesi lyö takaisin viivästyneenä rekyylinä muuttumatta enää eiliseksi. Ihmisen ostovoima on iskenyt liiaksi luonnon suonta.

Hokema pääomien palvelusta muuttaa hiljakseen kausaliteettien lakien mukaan maapallon biokerroksen ohuemmaksi ja ohuemmaksi. Biokerroksemme, elinvoimamme lähde, on aina ollut häkellyttävän ohut - kuin silkkipaperi rantapallon ympärillä. Markkinatalous kasvuvaateineen vie vääjäämättä koko ihmiskunnan seinää vasten. Meille ei jää vaihtoehdoksi kuin reilu luopuminen ja vastuun asetus pääomien tuoton sijalle.

Kansakunnalla maassamme menee juuri nyt [2006] tilastojen valossa rahataloudellisesti hyvin, mutta henkisesti huonosti. Vaihtotase on erinomainen ja henkinen tase mm. valtion ja kuntien työpöytien ääressä uupunut tasolle, jossa sairauspoissaolot kasvavat kasvamistaan.

Liian suuret osat lapsiperheiden yhteenkuuluvuudesta ovat kadonneet jatkuvien vapaaehtoisten ylitöiden jalkoihin. Lapset oireilevat mielenväsymystä ja osallistumattomuutta hautautuen näyttöpäätteidensä äärelle vain sähköinen kanssakäyminen normaalin yhdessäolon korvikkeena. Roolien ja mallien haenta on sekaantunut pelien, katujen ja chattien labyrinttimäisiin sokkeloihin.

Ikääntyneet kärvistelevät usein yksin

Ikääntyneet ihmiset erakoituvat keskimäärin rikkaampina ja yksinäisempinä kuin koskaan. Pääomatase on korkealla vinoutuneiden asuntohintojen vuoksi pääkaupunkiseudulla. Työssäkäyvän väestönosan oravanpyörällinen kilpajuoksu ostovoiman perässä hyydyttää vähenevän vapaa-ajan kierteeseen, jossa alkoholisairaudet ovat puhkaisseet kansakunnan pahanolon kuplan tilastojen tietoisuuteen.

Arvokeskustelu on jäänyt velipuolen asemaan,

velan ollessa veli kulutukselle ja näyttämiselle. Yhteiskuntavastuu on keskittynyt kvartaalipalvontaan ajaen ennustajat ja sijoittajat kierteeseen, jossa yhä kiihkeämmin haetaan tuottoa pääomille, joiden lähtökohtana on nopeutuvan rahakierteen voittoparkkeeraukset uuteen sijoitusputkeen tai kulutusosoitukseen.

Yhteiskunta on nyt markkinamekanistisesti loppunsa alussa

Muutokset ovat luonnolle tuskallisen hitaita. Vastuun ja sosiaalisuuden ymmärrys ja ympäristön aktiivinen havainnointi on alkunsa porteilla jännitteellisesti pohtien aika- ja toimintaikkunan sulkeutuessa hiljalleen muutoksilta, jotka saattoivat tulla liian myöhään. On 'kalliin hinnan' maksamisen aika. Nyt ei ole ajankohtaista pohdiskella onko ilmastomuuttujat auringosta vai ihmisestä johtuvia, sillä muutos on jo käynnissä.

Ilkka Luoma

Linkit:

Tieteellisten seurain valtuuskunta ( http://www.tsv.fi ): Tieteessä Tapahtuu (7/2006)

http://www.tieteessatapahtuu.fi/uusimmat.htm

Prof. HTT Aimo Ryynänen