Tänään
uutinen toi odotetun viestin, mahdollisen toisinnon 1980 -luvun lopun
monille vimmaiselämän velkakriisin – yksilöllisen kansalaista
koskettavan velkaelämän. Luottojen otto, varsinkin korkeakorkoisten
kulutusluottojen kasvu voi yllättää odotetusti tuhannet ja
tuhannet – käräjöinti on lisääntynyt
[1
---
Miten
tämä velka on kosketuksissa identiteettiimme
[2
– yksilölliseen
ja kansalliseen itsetuntoon
[3,
jota nyt ravitaan maallisella kulutuskasvuhokemalla
[4
– pitää
saada lisää, nopeammin ja enemmän. Onko tämä meidän
identiteetti – rahalla itsetuntoa?
…
...
Entä
nyt 2018 alussa meidän näkemys Natosta, ulkomaalaisista,
pakolaisista – itsestämme ja osaamisestamme … menetimme Nokian,
vain verkko ja nimi taskuun jäivät. Saimme myös vahvat oluet ja
lonkeron ruokakauppoihin. Lisääntyykö kännääminen, entä
riippuvuudet muista aivokamikaaleista? Entä identiteettimme ja
itsetuntomme?
…
...
Pohdiskelimme
tuota hienoa sanaa – identiteetti
–
jo vuosi sitten. Nyt on aika palata vuoteen 2010 ja katsoa miten
maailma on muuttunut, vai onko se perusteiltaan muuttunut lainkaan.
Edelleen haluamme lisää, enemmän ja nopeammin. Turvaamme kasvuun.
Identiteettimme on kiinni rahassa ja kulutuksessa, jolla näytämme
ja vertailemme …
Lähestyykö
identiteetti ja itsetunto henkistä kestävyyttä huomata ja ymmärtää
ne mahdottomuudet, mitä tämän hetkinen elämäntyyli kasvattaa
meitä elättävään ympäristöön?
…
(Poliittiset
aatteettomat brändipoliitikot päättivät, että identiteettimme on
kadoksissa - perustettiin komitea*/
miettimään
meille brändia **/)
[
… kulmakuppiloissa
tuoppien ääressä pohditaan seuraavaa kansallista urotekoa, kun
samaan aikaan kotona pohditaan asennetta lähinaapuriin. Vallan
kammareissa poliitikot haikailevat sellaisesta, mitä heillä ei ole,
mutta mikä taas kansalaisilla on itsestään selvyytenä …
]
Mikä
on identiteetti ***/
ja
mikä on kansakunnan yhtenäisyys?
Huolestuneet
poliitikot innostuivat määrittämään, että kansa kulkee osatonta
tietä tietämättä minne. Ehkä poliitikot ovat itse kadottaneet
päämääränsä - kansan päämäärä on sitä vastoin selvä - se
on tie siihen omaehtoiseen suomalaisen elämännäkemyksen
värittömyyteen tai kummallisuuteen, miksi meitä suomalaisia
ihmetellään ja Brysselin EU-käytävillä arvuutellaan.
Jos
mietit Sibeliuksen 1/
Finlandiaa 2/,
pohdit veljes- eli kansalaissotaa ja katsot sitä yhteenkuuluvuutta,
minkä kansakunta koki marraskuussa 1939 - et kysy historiallisen
identiteetin tai brandin perään.
Mikäli
taas luet ja huomaat itsepäiset kansalaisemme jatkuvasti
äänestämässä 70 prosentin kiellon Natolle 3/,
kiukuttelun Venäjälle ja vähentyvän puolikateuden ruotsalaisille,
et ihmettele ihmistemme omaehtoisuutta ja reippaan tervettä
asennetta kokoomme nähden.
Lentävät
suomalaiset herättävät ihmetystä maailmalla
Tilastot
paljastavat omapäisiä mäkihyppääjiä, jotka ovat miltei
ikuisesti maailman parhaita. Samat tilastot kertovat meille syntyneen
enemmän autourheilumenestystä kuin millekkään muulle
kansakunnalle. Kun kurkkaat karttaa näet meidän olevan
vedenjakajalla - idän ja lännen välimaastossa, josta kumpuaa se
omanlaisemme identiteetti ja kansallistunto, joka on lennättänyt
suomalaisia voitoista häviöiden kautta voittoihin.
Huomaame
Nokian menestyksen
Näet
myös maailman suurimman ja kauneimman loistoristeilijän, pienimmät
tulensammutuspisarat 4/
ja esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen 5/
tekniikan mukana olon laskeuduttaessa Saturnus planeetan Titan kuulle
- huomaat, ettei kansalta puutu mitään sellaista, mitä
tarvitsisimme.
Suomalainen
rakensi maailman parhaat ja suurimmat paperikoneet 6/ ja
jäänmurtajat. Suomi menestyi koululaisvertailussa, vaikka
nuorisomme on tietämättömämpää kuin koskaan ennen.
Suomalainen
YK-johteisten rauhanturvaamisoperaatioiden sotilas on maailmalla
arvostettu ja olemme olleet monissa liemissä Kyproksen vuorilta
Balkanin ruutitynnyreihin. Omissa koitoksissaan Suomi säilyi
itsenäisenä 1940 ja 1944 - huomataan, että kansasta on löytynyt
se väkevyys, mikä taas poliitikoiltamme näyttää tänään osaksi
puuttuvan.
Suomalainen
kuningas
Suomi
oli saamassa saksalaisen kuninkaan, emme sitä sitten viime kädessä
ottaneet, mutta suhteet Saksaan ovat aina olleet hyvät - jopa Lapin
1944-1945 sodasta huolimatta, jossa tavallaan pakon edessä teimme
ainoan petoksemme kesän 1944 lisäksi.
Identiteettiimme
kuuluu myös muukalaisepäluuloisuus,
...
koska Suomi on tarkoitettu suomalaisille - siksi vahvoja ovat
tuntemukset annetusta uhrauksesta itsenäisyytemme eteen yhdessä
aseveljien kanssa. Innostuimme jopa 1930-luvulla rotuoppien
opiskeluun silloisessa Saksan Kolmannessa valtakunnassa 7/.
Saksalaiset eivät olekkaan meille muukalaisia, vaan monien
viimeisten ’selkä-seinää-vasten’ tilanteiden
pelastajia.
Viimeisellä
tiellä turvaudumme herkästi oman käden oikeuteen
Suomalaiset
ovat melankoliassaan itsemurhaherkkää kansaa, joka sekin on merkki
jostain ainutlaatuisesta. Väkivalta ei ole meille vierasta - ja se
tapahtuu astaloin, puukoin ja puntarein, ja lähes aina humalassa.
Olemme
tunnetuimpia humalaherkkäkansoja Euroopassa. Osaamme kännissä
itkeä, vääntää kättä ja kirota naapurin ja lähisukulaisen
kuin pomonkin alimpaan helvettiin - katuaksemme sitä häpeissämme
aamun koittaessa.
Kansan
brändi on itse kansa
Keksimällä
keksitty markkina- ja näyttötalouden termi brändi ei suurta kansaa
kiinnosta - eikä sellainen voi olla hukassa, mitä kansa ei
tarvitse. Suomi ja suomalaiset sen sijaan tarvitsevat ja haluavat
”kekkosta” - kansa pitää vahvasta presidentistä 8/,
kun taas identiteettinsä kadottaneet poliitikot estävät sellaisen
valiintumisen - vastoin heitä äänestäneiden kansalaisten
mielipidettä.
Suomalainen
omistaa usein aseen, hiihtää ja kalastaa
Suuri
identiteetti löytyy tuhansilta järvenrantamökeiltä saunan
lämmittäjistä ja mökkitontin vaalijoista. Suurta
perussuomalaisuutta löytyy paluusta viikonloppuisin maalle 9/,
varsinkin kesäisin, jolloin ikävä rannalle ja mullan tuoksuun on
kova. Juuremme ovat brändikkäästi ja tukevasti kotoisessa
maaperässä.
Vain
väkevällä kansalla on varaa pitää kahta
kansallislaulua
Maammelaulu
saksalaisen Fredrik
Paciuksen säveltämänä
kirvoittaa kyyneleet silmiimme, kun palkintopallille - sille
ylimmälle nousee vähäpuheinen suomalainen, joka ei juuri sanaa saa
suusta, mutta lentää lumisateen keskeltä pisimmälle ja voittoon.
Jääkiekko
onnistuessaan saa kansan hurmiosta hulluksi, koska siinä esittäytyy
joukkuepeli, jolla talvisotakin puolustuksellisesti voitettiin.
Suomalainen ei häpeä kokoaan, vaan osaa yleensä pitää sen sanan,
jonka toiselle on luvannut.
Suomalainen
ei pelkää käytännössä mitään - ei edes venäläisiä,
...
paitsi vihaista vaimoa ja kännissä väkivaltaista miestä. Nyrkki
heilahtaa helposti, mutta yhtä helposti osataan anteeksi pyytää
yhdellä sanalla. Jean
Sibeliuksen Finlandialla
aloitimme irtaantumisen Venäjästäkin - tappelu järjestyi sitten
myöhemmin.
Suomi
ylläpitää yhtä Euroopan suurinta armeijaa - tiedämme pitkät
rajamme
Kansallinen
identiteetti on suomalaisille itsestään selvyys, se näkyy tahtona
omaan armeijaan 10/
ja yleiseen asevelvollisuuteen, se näkyy toiveena vahvasta
presidentistä ja liittymättömyydestä Natoon.
Suomi
osasi ja osaa elää velivenäläisen kanssa 11/
- sillä sehän se haasteiden suunta on - kansa on sen aina tiennyt,
eikä sitä ole sille kolmesti tarvinnut kertoa.
MMM
- Mitä Missä Milloin - vuosittainen ja kansallinen
tietosisältö
Kansa
on niin viisas kuin se itsessään tuntee. Suomalainen tieto näkyy
Mitä Missä Milloin kirjoissa - ne luetaan tarkoin ja loppuvuodesta
joka vuosi runsain määrin ostetaan - tuo identiteetti seisoon
useammassa kirjahyllyssä kuin arvaammekaan, sen perheraamatun,
anopin ja lasten kuvien vieressä.
Suomalainen tietää paljon
enemmän kuin tiedetään - suomalainen ei vain hölise turhasta 12/.
Suu avataan, kun on asiaa - ei ole tarvetta itsekohotukseen ja
-kehuun. Työt ja saavutukset ovat usein paremmin kertoneet, mitä
olemme todellisuudessa.
Suomi
marssii aina mannerheimien ja kekkosien perässä
Suurin
suomalainen identiteetti kohtaa arvostuksessa karismaa kohtaan. Ei
jää sanan sijaa, mikä arvo on suomalaiselle kansallistunteelle
herroilla C.G.E.
Mannerheim ja
Urho
Kekkonen.
Keulakuvia suomalaiset rakastavat, jos he ovat suoraan kansan
asialla, pitäen virkamies- ja poliitikkokunnan aisoissa.
Identiteettimme
kohtaa kansanjohtajissa,
...
ja arvoissa osata käyttää valtaa ja luoda vakautta. Tavallinen
ihminen mielellään antaa nuo hankalat asiat luotettaviin käsiin,
joita on tosin tänään vähän saatavilla. Kansa antaa suuren
vallan luotetulleen.
Suomalaiset
eivät ole rasisteja, haluamme hoitaa vain omamme omalla
maallamme
Suurin
identiteettimme on kansallinen ykseys, vieraita emme suvaitse 13/,
ehkä puheissa ja yllättäen kahdenkeskisen tutustumisen jälkeen.
Olemme rehellisiä ilmaisussamme, ettei meille muiden tarvitsisi
tulla - huolehdimme ensin omamme, ja hyvin mennessä annamme apumme
suoraan sinne, missä kullakin on oma kotinsa.
On suurta
rohkeutta olla oma itsensä. Ruotsalaisiksi emme tule - julistamaan
maailman hätää. Hoidamme omat asiamme ja muiden juttuihin emme
puutu - tämän kun vielä eräät valitsemamme poliitikotkin
ymmärtäväisivät.
Suomalainen
kunnioittaa poliisia, armeijaa ja on keskimäärin kiltti
tottelevainen ihminen
Lopulta
emme barrikaadeillekkaan lähde, siinä istuu suurin identiteettimme
ja brandimme - vain viimeiselle rintamalle nousemme, kun koti ja oma
maa on todella uhattuna, osaamme nousta sitä puolustamaan tunnetuin
seurauksin. Tiukimmissa tilanteissa olemme vain Saksaa pyytäneet
apuun - jo vuosikymmenien aikana, ja apua olemme saaneet - 1918,
1940, 1941, 1944 ja 1993.
Suomenniemellä elää katajainen
kansa, joka taipuu, muttei koskaan katkea - sen ovat monet huomanneet
ja omakohtaisesti kokeneet 14/.
Aito suomalainen on itsessään oma identiteettinsä, siksi se ei ole
kadoksissa ja brandia me emme tarvitse, koska työ
ja sen laatu
ratkaisevat - tätä
me suomalaiset olemme
15/.
Ilkka
Luoma
Kansalaiskirjoittaja
Helsingistä
US
VU T 24 BL BL BL FB FB FB
BLOG 159778
DOC
identity_08012018.doc – OpenOffice Writer
PVM
08012018
1232_10542