Kadonnutta identiteettiä etsimässä!

Kansakuntaamme jäytää jokin sellainen, joka oudoksuttaa, tekee epävarmaksi ja odotuttaa lujia päätöksiä. Maatamme johtava hallitus on ajopuuna ”kansallisessa hätätilassa”, vaikka yli 60 prosenttia kansastamme nauttii materiaalisesti vauraammista olosuhteista kuin koskaan – pahin uhka ei ole enää kulman takana, sillä olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa ! 1]

Poliittinen ilmastomme on kriisissä; sextettihallitus on halvaantunut. Ei ole johtajaa, eikä kansallista isää, joka ottaisi tiukan ohjausotteen ajelehtivasta kansakunnasta. Raha ei ole enää kaikkea, tarvitsemme myös yhteenkuuluvuutta ja yhteishenkeä --- Onko meillä varaa Jyrki Kataisen väkisin ylläpidettävään hallitukseen? 2]

...

^VIITTEET

^1] ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/tyoton-on-altis-kohtalokkaille.html ---

^1] ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/35029-olemme-maailmanlaajuisessa-tyon-uudelleenjaon-taistelussa ---

^2] ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136667-onko-kansakunnallamme-varaa-yllapitaa-sextettia ---

…

Mitä me kirjoitimme jo kauan sitten – kun meni niin hyvin, että jotain oli jäänyt näkemättä [03102005][*] …

~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/03/yhteenkuuluvuus-tuo-ihmeellinen.html ---

Ihmeellinen yhteenkuuluvuus ja yhteishenki – missä olette?

Identiteettimme on väärään aikaan kadoksissa, mutta se on helposti löydettävissä kuuntelemalla itseään ja antamalla sen vaikuttaa sinä ainoana hetkenä, jota demokratiaksi kutsutaan. Identiteetti rakentuu vahvoista vaikuttajista, jotka aidosti haluavat edustaa valitsijoitaan.

Politiikanhoito ei ole kyllä - kyllä peliä, vaan myös napakasti ei. Ratkaisevaa on myös radikaali äänestysprosentin muutos ylöspäin. Politiikan evoluution on otettava nyt todellinen muutos, se pienen pieni, mutta ratkaiseva uutuus: yhteenkuuluvuuden henki.

Yhteisten asioiden evoluutio

Evoluutio rakentuu tarkoituksenmukaisista ja koetelluista tapahtumaosasista ja tuloksena on lähes aina toimeen tulevampi rakenne, jossa on pienen pieni uutuus aikaisempaan. Näin hoituu myös laajasti koko maapalloa ajatellen globaali kehitys. Meneillään oleva kehityksen kausi suosii kulutuksen kasvua; erityisesti se toimii ihmisrikkaissa kulutusintoisissa maissa, kuten kauko-idässä.

Miksi läntistä kulutusjuhlaa halutaan matkia?

Länsimaalainen markkinamekanismi on omaksuttu ihailtavan hyvin näissä uusissa kulutusjuhlissa. Länsimaalainen, meidän oma identiteettimme on hämärtynyt; emme enää puhalla yhteen hiileen. Emme keskitä voimavarojamme yhdensuuntaisesti; rakenteemme sosiaalisektorilla ovat luonnottoman raskaat, työnhintamme on liian korkea ja lisäksi vielä kulutamme kukkaroamme kuullen.

Emme suosi omaa tuotantoa ja haluamme luulotella olevamme kekseliäitä ja aikayksikköön nähden tuotteliaita. Olemme aikaansaaneet yhden lyhyimmistä työviikoista ja haluamme olla lomilla pitkään. TV:n katseluajat kasvavat ja uusien sohvien kauppa käy hyvin.

Kehittyvien maiden esiinmarssi

Kehittyvien maiden identiteettiä orastavasti kasvattaa itsetunto omasta tulevasta mahdollisuudesta vaikuttaa laajempiinkin ratkaisuihin, ikään kuin pituutta kasvamalla nähdään oman kotipiha-aidan yli. Valtava kulutus vaikuttaa vakaasti kasvaen yhä väheneviin luonnonvaroihin. Esimerkiksi vielä toistaiseksi USA kuluttaa koko maailman bensiinistä noin 25%, mutta väestöstä se edustaa noin 5%.

Uudet kuluttajat ovat tulleet myös "ilmastosopimuksen uusjaolle"

Kaikkien raaka-ainevarojen kohtalona on joutua kiristyvän kilpailun piiriin; rahalla eli kansakunnan ostovoimalla saa, ja etujen valvonnassa armeijalla pääsee. Uudet kulutusmaat vahvistavat armeijoitaan kiihtyvää vauhtia. Uusia intressinvalvonta-asemia betonoidaan hyvää vauhtia meidän EU-kansalaisten harjoitellessa keskinäistä kisailua ja opettelemalla prosesseja, joissa suuret maat USA etunenässä ovat jo suvereeneja.

Nyt paalutetaan seuraavan vuosikymmenen suurvalta-asemia. USA:n valtahegemonia tulee vääjäämättä pienenemään ja uusia vaikuttajia nousee kauko-idästä.

Länsimaalainen markkinastrategia on perustunut halpoihin raaka-aineisiin,

hyvään osaamiseen eli koulutukseen sekä rahan kanavoimiseen taitavasti. Pääomat liikkuvat esteettä ja tekevät nopeimmin tuottaviin kohteisiin pesiään, kunnes niitä kotiutetaan, ja taas sijoitetaan uusiin tuottoalueisiin. Tästä "länsikotiin" jäävästä tuotosta menee suurin osa sijoittajille.

Osaaminen taas perustuu koulutukseen;

USA:ssa on halutuimmat yliopistot ja siellä opiskelee suuret määrät mm. kauko-idän nuoria. Heidän määrä ympäri maailman on valtava ja voimme vain kuvitella, millaisen määrän tietotaitoa he omaksuvat kotimaansa hyväksi (kuten muuten kaikki muutkin yrittävät tehdä).

Samalla tavalla kauko-idän liikemiehet ulottavat lonkeroitaan yhä laajemmalle ja yhä useampaan maahan. On menossa pääoman ja osaamisen uusjako ja keskittyminen sinne, missä on suurimmat potentiaalit eli ihmisten määrä.

On sanottu, että laatu korvaa määrän; näinhän se on, mutta kun suuresta määrästä saadaan systematiikalla myös suurimmat määrät laatua!

Uhkakuvia ei sinänsä ole;

on aivan normaalia, että maapallon mitassa tapahtuu kulutus- ja osaamiskeskittymien vaihtelua niin taloudessa kuin sotataidossa. Ei ole kovin kaukainen aika, kun Mongoliyhteiskunta Kaanien aikana oli maailman suurin ja vahvin, kunnes se katosi. Hivenen kauemmin sitten Rooma ulotti rajansa maailman senaikaisen suurimmaksi. Vielä taaempana oli egyptiläisten mahti.

...
Suomalaisen yhteiskunnan on löydettävä identiteettinsä

Poliitikkojen on lopetettava itse opittu sanomaton hymistely keskinäisverkostoissansa. On aika tulla ulos kansan pariin ja haistettava eli olla "iholla", mitä tarvitaan ja mitä muutoksia odotetaan.

Kansalaisten on kuunneltava radikaalisti myös itseään ja tehtävä sen "turvallisen" valinnan sijasta uusi linja ja pyöräyttää äänestyslappuun jotain sellaista, jota haluaisi, mutta kun ei uskalla.

Vähintäänkin nyt seuraavissa vaaleissa voisivat kaikki rynnätä uurnille kertomaan kantansa aivan uuden tason äänestysprosentilla; näin myös tulee uutta väriä valiokuntiin, joista on sitten lyhyt matka suureen saliin.

On tullut aika etsiä se kadonnut yhteenkuuluvaisuuden henki, nyt kun Suomen kansa käy kohti ennenaikaisia eduskuntavaaleja. Kataisen hallituksen aika on päättymässä.

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

Kansalaisaktivisti Helsingistä ---

...

^Sent:

Cc: matti.putkonen@perussuomalaiset.fi ; timo.soini@eduskunta.fi ; mauri.pekkarinen@eduskunta.fi ; petteri.orpo@eduskunta.fi ; paavo.arhinmaki@minedu.fi ; ville.niinisto@ymparisto.fi ; paivi.rasanen@intermin.fi ; carl.haglund@defmin.fi ; presidentti@tpk.fi ; eero.heinaluoma@eduskunta.fi ; paavo.vayrynen@keskusta.fi ; timo.laaninen@keskusta.fi ; juha.sipila@eduskunta.fi ; jutta.urpilainen@vm.fi ; taru.tujunen@kokoomus.fi ; jyrki.katainen@vnk.fi

Sent: Monday, May 20, 2013 10:59 AM

Subject: VS: KANSALAISMIELIPIDE - Identiteettimme kadoksissa väärään aikaan

...

^OTS

Kadonnutta identiteettiä etsimässä!

(Nyt on väärään aikaa kadoksissa sellaista, mitä me tarvitsemme juuri nyt)

…

AL – US

^BLOG 18497 IL

---20052013---

Minne katosivat kunnian- ja vastuuntunnot?

Eräs iltapäivälehti luetteli valtion yhtiöiden toimitusjohtajien palkkoja – herää kysymys kuinka ja miten he ansaitsevat aikuisten oikeasti nuo ostovoimat – mitä on niin erityistä, että palkka on lattiatasoon nähden 15-60 kertainen. Selvitin aikoinaan sotamarsalkkojen palkkoja II Maailmansodasta – Zhukov, von Manstein ja Heinricsh ... näihin palataan seuraavassa kirjoituksessa.

Yhteiskunta on nyt murroksessa, kansa lainehtii kohta kaduille, ravintopula iskee ja työt katoavat edullisempien toverien maihin – olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa. Minne on kadonnut kunnian ja vastuuntunto? Nyt näyttää vain raha merkitsevän ...

...

[2006]

Motivoitunut ihminen on tuottoisa, lojaali ja ylpeä osallisuudestaan ryhmäänsä. Ryhmä voi olla työ, harraste tai perhe ja suku. Tänä päivänä yrityksissä painopiste on keskittynyt tulokseen unohtaen merkittävimmän ihmisiä yhdistävän tekijän; yhteenkuuluvuuden ja tunteen osallistumisesta.

Yhteiskunta on rakentunut alunperin ihmisen ympärille huolehtien sen jäsenistä ylhäältä alas. Tarvitsemme organisaation ja johdon, mutta johdon tulisi ymmärtää, kuinka ihmisyyttä ja lojaaliutta ylläpidetään. Aina ei tarvita lyhytnäköistä talousoppien leikkuria orientoimaan taloudenhoitoa pitkäjänteisyydestä qvartaalien tase- ja tuloskirjoihin. 

LINK ---   http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/mihin-on-kadonnut-velvollisuuden-ja.html   ---

Viime vuosisadalla muodostuivat ammattiyhdistykset valvomaan suoritetason etuja alentaen työajan suhteellisemmaksi päästäen työntekijät nauttimaan myös vapaa-ajasta. Samalla määrätietoisella tehdyn työn palkkaneuvottelulla myös työväestö sai tulotasonsa nousemaan, jolloin elintasokuiluja saatiin pienennettyä.

Samalla saatiin laajempi kulutustaso käyntiin, jolloin generoitui lisää työpaikkoja. Työnantajapuoli keskitti omia palveluitaan työyhteisöissään asuntojen, terveydenhuollon jopa elintarviketuotannon ja urheilutoiminnan yhtiön "värien" alle.

Viipymät työpaikoissa olivat pitkiä ja vaihtuvuus pientä. Vastakkainasettelusta huolimatta työpaikasta oltiin jopa ylpeitä ja toisaalta nykykaltaisia YT-neuvotteluja ei ollut. 

Kaikkea vanhaa ei kannata purkaa

Säilyttämisen piiriin oltaisiin voitu jättää velvollisuus ylläpitää työyhteisöä ja turvata työpaikkoja kuin myös joustaa suhdanteissa yhtiön tuloksen mukaisesti mm. palkkakulurakenteissa. Yhteinen vastuu on kadonnut työpaikkojen yhtiöiden kokonaishoidossa.

Johto tutkailee tilikirjoja neljästi vuodessa ja suoritetaso keskijohdon kera varautuu jatkuviin yt-kierroksiin. Nyt on muotia ulkoistaa ja siirtää; ennen oli velvollisuuksia säilyttää ja huolehtia. Tuotantokoneisto on ihmistä varten eikä päinvastoin. Nyt muodissa on palkita omistajia. Suurien yhtiöiden omistajat ovat kadottaneet otteen itse tuotannontekijöihin, vallalla on vain osinkokuittaus vuosittain.

Suuret yhtiöt eivät ole enää suorassa toimintasuhteessa omistajien ja tekijöidensä välillä. Rahalle rahaa on muodostunut tavoitteeksi. Omistajaa ei kiinnosta itse yhtiö, vaan ainoastaan tuotto. 

Ennen patruunat olivat omistajia ja ottivat kantaa lähes kaikkeen;

heidän "ominaistuoksunsa" tuntui niin tehtaiden saleissa kuin työntekijöiden asunnoissa. Parhaimmillaan patruuna perusti väelleen jalkapallojoukkueen ja myi yhtiön tilalta maitoa ja elintarvikkeita. Ennen maistui osallistuminen ja yhteenkuuluvuus. Nyt vallitsee jatkuva pelko itse työstä, sen säilymisestä ja huomisesta. Ei ole suunnitelmallisuutta eikä yhteishenkeä.

Omistaja on valtameren takana ja sitä ei kiinnosta olosuhteet tehtaissa, vain osingot ja sijoituksien tasearvot. Loputon kiihko jatkuvaan kasvuun on ajanut tuotantoyksiköt niin suuriksi, että entisaikojen patruunarahoitus ei riitä ja pääomaa on saatava laajasti; näin syntyivät pörssit ja maaton ja rajaton raha sai alkunsa. 

Viime vuosisadan patruunat sijoittivat itse ...

ja pitivät omistuksen tukevasti itsellä tai suvussa; näin säilyi ote itse toimintaan. Nyt omistajilla ei ole enää otetta lattiatasolle, yhtiöistä ei olla ylpeitä. Omistus ja työnteko sekä ansaintamallit kehittyvät. Kuinka haemme takaisin omistajavastuun, halun järjestää työtä, intohimon huolehtia työyhteisöllisyydestä?

Kuinka saamme takaisin ylpeyden omasta työtehtävästä, halun olla osallisena yhtiön menestymisessä sekä kunniantunnon tehdä aina parhaansa laadun ja toimitusvarmuuden osalta?

Kehittyvätpä tuotantomenetelmät, laskentakalkyylit ja markkinat kuinka tahansa, niin laatu, toimintavarmuus ja aikaansaadun tuotteen ja palvelun imago ratkaisevat menestyksen. Tuon menestyksen takuumiehinä ja -naisina ovat samalla viivalla ponnistelevat omistaja, johto ja tekijät. 

Velvollisuus luoda työtä!

On yhteiskunnallinen velvollisuus luoda työtä ja on yhteiskunnallinen kunnia sitä tehdä. Yhteisten asioiden hoito on politiikkaa. Onko puoluepolitiikka seuraillut liiaksi markkinatalouden mekanismeja marionetteina? Talous on hyvä renki, mutta huono isäntä. Isännän ääntä käyttäköön kuluttaja, siis kansalainen ja talous palvelkoot ihmistä huomioiden tasapainon ja ympäristön sekä rajallisuuden lait. 

Parempi työssä kuin kortissa

Parempi on pienempi palkka kuin osallistumattomuus ja yhteenkuulumattomuus. Parempi on vastuullisuus ja halu tehdä parhaansa huomioiden myös muut. Markkinatalouden aika ei ole loputon.

On yhteiskuntakeskustelun aika, kuinka huomenna teemme yhdessä asioita ollen vahvempia kohtaamaan haasteet ja ympäristöongelmat. Tulevaisuus on yrittäjyydessä ja pienissä toimintayksiköissä, joiden verkot ulottuvat kaikkialle kuten hermoverkosto.

....

Henkilöt

Zhukov, Geogy ... http://en.wikipedia.org/wiki/Georgy_Zhukov   ---

von Manstein, Erich … http://de.wikipedia.org/wiki/Erich_von_Manstein   ---

Heinrichs, Erik … http://fi.wikipedia.org/wiki/Erik_Heinrichs   ---

Ilkka Luoma