Pakkopullaruotsi!

 Ilkka Luoma 

• Kulttuuri
 
• äidinkieli
 
• kansalaisoikeudet
 
• kielipolitiikka
 
• kohdistettu vero
• korvamerkkaus
 
• perustuslaki
 
• ruotsi
 
• ruotsinkieli
 
• suomenkieli
 
• vähemmistökieli
 
• venäjä
 
• venäjänkieli
 

Kansan enemmistö ei hyväksy pakkopullaruotsia

Kansalaisaloite keräsi reilu 50.000 nimeä - se siis nousee eduskunta- tai ainakin valiokuntakäsittelyyn. Merkittävää on se, että reilu 50.000 edustaa hyvin pientä osuutta kaikista äänioikeutetuista, joita on yli neljä miljoonaa. Ruotsinkielen asemasta pitää järjestää kansanäänestys, joka sitoo eduskuntaa ... säätämään tarvittaessa vaikka perustuslakia.

Meillä on myös toinen vaihtoehto!

Voidaan säätää verolaki tai -asetus, jossa kansalainen itse voi päättää tukeeko hän omilla veronmaksuillaan ruotsinkielen ylläpitoa maassamme. Siis Sinä saisit päättää esimerkiksi 10 prosentin ja sen alle olevalla vero-osuudella kaikista maksamistasi veroista - tuetaanko ruotsinkieltä tai ei - jos päätät tukea, niin korvamerkkaamasi verot kohdistetaan ruotsinkielen ylläpitoon ja kustannuksiin.

Kansa päättäkööt kuinka hyvän kielihuollon toinen kotimaisemme saa!

Mikäli korvamerkityt verovarat eivät riitä ruotsin nykytason ylläpitämiseen - niin 'so what', kansa on sanasensa sanonut ja pulinat pois. Riittämättömyydestä on vedettävä yksiselitteinenjohtopäätös - kansa ei halua suurelta osin ylläpitää ruotsia, jos taas verovarat riittävät - niin ylläpito toimii.

Joku voisi laskea mitä ruotsinkielen ylläpito kustantaa valtiollemme

Tämä ei ole ylivoimaista. Ruotsista on hyötyä, mutta sen osaamattomuudesta ei ole haittaakaan. Hyötynä ruotsinkielen putoamisesta pakkopullasta voidaan pitää sitä, että vapaaehtoisuuden piiriin tulee näin tasa-arvoisina venäjä, kiina, saksa ja esimerkiksi ranska.

Nuoret päättäkööt mitä he haluavat luka - vain suomenkieli on pakollinen, muutoinkin se hyvää hallintaa, ymmärtämistä ja käyttöä on korostettava.

Mikäli nyt saavutettu kansalaisaloite menee täysistuntokäsittelyyn - on mielenkiintoista nähdä kuka äänestää mitäkin, ja ketkä ovat poissa tuosta äänestyksestä. 

Lyhyt katsaus historiaan ----

Kestämättömät perusteet ylläpitää pienenpientä vähemmistökieltä - toista kotimaista!

Suomi ei ole ruotsalainen, eikä venäläinen - olemme sen sijaan niin idästä kuin lännestä. Viimeisen 1000 vuoden historia kertoo idän ja lännen vedenjakajalla olostamme. Muinoin kristikunnan itäinen (Novgorod) ja läntinen (paavin tukema Ruotsi) kirkko nahistelivat missä idän (barbaarit lännen mielestä)  ja lännen (sivistyneet lännen mielestä) raja kulkee - Ruotsi todellakin paavin tukema oli valloittaja ja laajentumishaluinen ja Novgorod, lähinnä puolustaja - oli kiistaa Karjalan kunnaista ja suurien saloseutujen kaupankäynti- kuin metsästysoikeuksista.

Suomi sai erikoisaseman - täysin poikkeavan Venäjän tuolloisesta valloitusmaapolitiikasta 

Tsaarien Venäjä antoi meille täyden tuen oman enemmistökansalliskielen - suomen edistämiseksi. Ruotsiin, maana ja kielenä haluttiin etäisyyttä - Ruotsin kuningaskin oivalsi, että itäinen maakunta voidaan jättää puskuriksi, eikä ryhtynyt enää 1809 ponnekkaasti puolustamaan Suomennientä. Kuten ei Ruotsi auttanut Talvisodassakaan - vaan pysyi "puolueettomana" - tämän vuoksi emme vieläkään täysin luota ruotsalaisiin.

Pakkoruotsi ei putoa pois saavutetulla kansalaisaloitteella - se putoaa pois vain sen ylläpitoedellytysten vapaaehtoispäättämisellä (verokohdistusmahdollisuus) tai kansanäänestyksellä -kansalaisaloite ei ole kansanäänestystä - se antaa vain heiveröisen suunnan ... 50.000 - reilu 4.000.000 on vain reilu prosentti äänioikeutetuista!

PS. Kaikki ruotsalaiset osaavat englantia, varsinkin liikemiehet. Kaikki suomalaiset osaavat suomea. Meidän merkittävin kauppakumppanini pitkällä jänteellä on Venäjä ja Itä-Suomi miltei elää heidän maahantuloeuroillaan. Kiina on tas tämän vuosisadan maailmanmahti ja kiinankieltä puhuu yli 1,3 miljardia ihmistä ... 

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

Ulosmittasimme liian reippaasti palkkojamme?

Suomalaiset toverit ja valkokaulusvirkamiehistö kuin insinöörikuntakin ulosmittasivat 2000 – luvun ensimmäisellä vuosikymmellä itselleen noin 25 prosentin reaalipalkkojen nousun – myös reaaliostovoimana, noin keskimäärin. Nyt tuo etukäteen imaistu palkkarepäisy lyö korville – olemme liian kalliita ja lähinnä itäiset kehittyvien maiden toverit tekevät halvemmalla, enemmän.

Meillä työn teetättäminen on arvokasta – olemmehan hyvinvointiyhteiskunta, joka haluaa ylläpitää heikkojen ja ahdingossa olevien eloa pystyssä – se maksaa, ja vaatii verovaroja. Veroja pitäisi kerätä entistä enemmän tai sitten ottaa velkaa. Olemme vähävelkainen maa (toistaiseksi, mutta nousevasti), mutta korkeasti verotettu. Pitäisikö verotus siirtää kokonaan kuluttamiseen ja työ vapauttaa veroista kokonaan? 1]

Olemme maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa 2] – ensin meni Salcompin laturit, sitten peruspaperi, nyt ”pöyryn insinöörit” ja Nokian kännykät – mitähän me teemme, kun esimerkiksi Kiinassa voidaan tehdä kaikkea sitä mitä meilläkin – halvemmalla, enemmän ja kohta vielä laadukkaamminkin. Insinöörejäkin Kiinassa valmistuu eniten maailmassa.

Palkkajousto on kirosana,

vaikka myyntimiehet 3] ovat ikänsä ymmärtäneet, että provisio laittaa yrittämään, ellei kauppaa, ei palkkaa – jos paljon tuottoisaa kauppaa, paljon palkkaakin. Kilpailussa hinta, laatu, imago ja ympäristöarvot ratkaisevat, ehkä vähän kotimaisuuskin. Hintaan vaikuttaa suuresti palkkakustannukset, kaikkinensa. Meillä työn hinta on korkea. Me saamme vähämmän netolla kuin länsinaapurimme, vaikka bruttomme olisi enemmän.

Työttömyys riipoo kansakuntaamme –

on pakko tehdä jotain, tai suuri joukko nuoria jää loppuiän paitsioon ja valtiovarainministeriön kulurasitteeksi budjettipäälliköiden taulukkolaskentoihin – velkaa on otettava, jotta maksamme tulontasauksen kulut ja hyvinvoinnin; töitä tekemättömille.

Palkat alenevat joka tapauksessa

Valtio takaa työtä tai muuta tekemistä alle 25 vuotiaille. Näin ovat syntyneet ja syntymässä nuorisotyökeskukset, joiden työtä voidaan myydä halvemmalla, koska valtio sponsoroi tuota nuorisotyötä – hyvä niin, sillä se avaa uutta yritteliäisyyttä, kun eräät yrittäjät oavat hoksanneet alihankituttaa näille ”halpahintaisille”! Kukaanhan ei ole niin kekseliäs kuin yrittäjä.

Eestipoika tuli raksoillemme; halvemmalla työn hinnalla –

siis pienemmällä palkalla. Moni siivooja on on hyvin päivettynyt, kun maahanmuuttajille kelpaa työt, jotka eivät valkohipiäiselle aina kelpaa (turkkilaisilmiö Saksasta). Nyt Virosta tulee kosolti yrittäjiä, koska Suomessa on turvallinen yritysilmasto ja rehellinen virkamiehistö sekä pankit joissa raha säilyy. Virolaisia yrittäjiä ei pelota meidän korkeat kustannukset, vaan he luottavat omaan taitoonsa ja edullisempaan työn hintaansa.

Maailmanlaajuisesti palkat tasaantuvat, lopulta –

jolloin todellinen laatu, innovaatiot, imago, kestävyys ja ympäristöystävällisyys kuin asiakaspalvelukin ratkaisevat. Meillä palkat laskevat, ja muualla ”halpamaissa” (muun muassa Kiinassa) nousevat.

Nyt maksamme etukäteen lähes vastikkeettomat palkkakohotukset edellisiltä 10 vuodelta – toverikin halusi lisää, kun ”lilius-syndrooma” 4] ahneuden perikuvana on riiponut arkikansalaisen mieltä – oli tullut toverin vuoro ulosmitata liksaa enemmän kuin tuottavuus olisi sallinut.

…

[2006] Mitä me kirjoitimme jo vuosia sitten, kun oli havaittavissa, että palkkamme ovat liian korkeat ylläpitääkseen vientiä, josta elämme – meidän pitää tuoda, ja tuo tuominen on maksettava. Jos olisimme omavarainen, olisi meillä omalla valuutalla paljon keinoja järjestellä maallista hyvinvointia ja palkkarakenteita ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/kilpailu-stelee-niin-palkat-kuin.html - [BLOG/il]

Kilpailu säätelee niin eläin- kuin ihmiskuntaa

Yhteiskunta on sosiaalinen verkosto, jossa ostavista asiakkaista käydään kisaa erilaisin houkuttimin ja vetonauloin. Hinta on merkittävä elementti kilpailussa. Hinta kuvastaa aina sitä oletusta, mitä markkinoilta saadaan ostajilta; tuo hinta yritetään pitää niin korkeana kuin mahdollista. Ellei kilpailua, ei hinnan alentumaa.

Kova kilpailu "söi" operaattoreiden katteet, jolloin alkoi saneeraus, yt-ralli ja fuusioaalto. Yritysrakenteet ja henkilöstö taipuvat kilpailun edessä. On vain kysymys johtamisesta, kuinka nämä yt:eet ja fuusiot + muut rakennejärjestelyt tehdään.

Kuluttajana pienemmälläkin palkalla oleva on parempi kuin peruspäivärahalainen työtön. Työvoimapulan koittaessa palkat muodostuvat työvoimasaannon mukaisesti. Suomeen on rantautumassa lähivuosina runsaasti vierastyövoimaa, mm. Kiinasta.

Utelias ja hyvin hoivattu toveri arvokas tuotannontekijä

Suuri osa kilpailukykyä on myös motivoituneen henkilöstön saanti yritykseen. Innokkaan utelias, riittävästi pohtiva osaaja yhtiönsä arvoja tunnustavana ja arvostavana on yhtiön arvokkain pääoma. Työntekijä niin valkoisella kuin ruskealla kauluksella muodostaa sen suurimman kilpailuedun.

Ihmiset tekevät suunnitelmat, niin tuotekehityksessä, markkinoinnissa, valmistuksessa, jälkihoidossa kuin liikkeenjohdossa. Henkilöstö on merkittävä osa kulurakennetta. Ammattiyhdistysliike on rakentanut ansiokkaasti hyvinvointiyhteiskunnan palkkarakenteen vähiten joustavaksi, kaikki muu sitten joustaakin kuin takavuosien Sidoste-sukka.

Toinen joustamaton elementti on johtajiston palkat ja bonukset; ne on rakennettu kulutusjuhlavetoisesti. Johtajiston palkka- ja palkkiokulujen tulisi joustaa niin markkinatilanteen kuin yt-karusellin sävelien tahdissa. Yhteiskuntajoustoihin kuuluvat myös osinkojoustot.

Palkkajoustaminen luo liikkumavaraa

Palkkajousto ennalta sovituissa raameissa lisää yhtiöiden reagointikykyä muuttuvassa kilpailutilanteessa, kuten kävi asunnonvaihtorintamalla uuden kilpailijan laihduttaessa välityspalkkiot takaisin kohtuulliselle tasolle.

Kilpailu teki tehtävänsä ja kilpailujousto alensi heti ainakin muutamien yrittäjävälittäjien palkkioita inhimilliselle tasolle. Markkinat kiittävät ja uusi välittäjä ottanee 5] oman osuutensa asiakkaista. Palkka- ja hintajousto ovat asian kaksi samaa puolta korreloiden toinen toisiansa.

Innoissamme huudamme hurraata kun hinnat laskevat, mutta ärtyneinä meuhkaamme, kun kysellään palkka- eli kulujoustojen perään. Olisiko parempi joustaa palkassa ja säilyttää edes muutama työpaikka enemmän Suomessa. Suurena sopulivuotena pöllöt ja muut petolinnut lisääntyvät hyvin ja voivat pulskasti. Katoisana sopulivuonna muninta on kitsaampaa ja kupu ei aivan yhtä pyöreänä pömpötä.

Palkkatalkoot ei ole kirosana,

vaan kansallisen kilpailukyvyn kohennusohjelma. Kautta linjan palkkamaltti ja joustoliike parantavat kilpailukykyä ja alentavat kysynnän aleneman myötä hintojen laskua kilpailluilla aloilla. Valtiovarainministeriö voisi valjastaa joukon kansantaloustieteilijöitä, talousoppineita, markkinaguruja, kulutusintoilijoita tai muutoin lahjakkaita spekulaatiopyörittelijöitä laskentatehtäviin katsomaan, mitä tapahtuisi, jos toteutetaan kansalliset palkkatalkoot esimerkiksi 1-8 prosentin palkka-alenemana. Kuinka se vaikuttaisi hintakehitykseen, kulutukseen, verotukseen, työllisyyteen, työttömyyteen ja osallistuvuuteen.

Kiinteistövälittäjät 6] tulevat vapaaehtoisella pakolla luopumaan osasta palkkioitaan, koska kilpailu puhui ja ostavat sekä myyvät asiakkaat äänestävät lompakollaan.

^VIITTEET

^1] ” … ja koko kansa oli kulutusverolle pantava … ” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/01/ja-koko-kansa-oli-kulutusverolle.html - [BLOG/il]

^2] Maailmanlaajuinen työn uudelleenjaon taistelu ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/101019-maailmanlaajuinen-ty%C3%B6n-uudelleenjaon-taistelu - [US_P/il]

^3] Myyntimies on eri mies ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/03/myyntimies-miikkulainen-on-aina-ollut.html - [BLOG/il]

^4] Sixten Korkman totesi Fortum-Liliuksen optioiden vahingoittaneen kansakunnan luottamusta ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2009/12/22/sixten-korkman-totesi-liliuksen-optioiden-vahingoittaneen-kansakuntaa - [US_P/il]

^5] Sittemmin tuo internetissä toiminut uuden aallon kiinteistövälittäjä fuusioitiin Sanoma Oyj:n yritysryppääseen ja on paljolti suurelta kansalta kadonnut näköpiiristä

^6] Tänäänkin asuntokauppa hiipuu ja kolistelee erityisesti muuttotappiokuntia, joista suurteollisuutemme on alas-ajanut toiminteitaan – pääkaupunkiseudulla kauppa käy, kun muuttajia riittää. Kiinteistövalittäjät ovat aina ymmärtäneet provisioiden autuuden, kun menee lujaa – ulosmitaan kaikki mahdollinen, kun ei kauppa käy, tullaan toimeen aiemmilla säästöillä.

^EXTRA

Kilpailukyky ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146635-murentunut-kilpailukyky-soimme-naapurin-kupilta – [US_P/IL]

Vastikkeellisuus ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/08/tyo-velvoittaa-inhimillisyys-edellyttaa.html - [BLOG/il]

...

Ilkka Luoma

http://www.facebook.com/first.ilkka

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://ilkkaluoma.kuvat.fi

…

AL – US

^BLOG 21 719 | 1 889 - IL

---12082013---

doc.: palkkakurimus_liksatalenevat_12082013.doc – OpenOffice Writer

949 | 8974

Känni on kemiaa ja alkoholismi kemiallinen sairaus

Kemiallinen mielentila on ainoa malli mikä päässämme vaikuttaa tekoihimme tai tekojemme suunnitteluun. Alkoholi on kemiaa, sillä on jopa tarkka ja yksiselitteinen kaava. Aivotapahtumat ovat myös kaikkinensa kemiaa, ja niillekin saatetaan esittää kaavat ja kaavastot. Olemme siis kaavojemme vankeja  - kaavoihin vaikuttavat luonnonvalinta 1], perimä ja elettävä ympäristö.

Suomalainen identiteetti on vallitsevan käsityksen mukaan heikko;

ehkä näin heidän taholta, jotka keksimällä keksivät meille tiimejä ja kadonnutta identiteettiä ^2]. Kansa, joka maksaa vallassaolijoiden tekemien päätöksien laskut, niin hyvässä kuin pahassa – on taas hyvin tietoinen voimakkaasta ja kansallisesta identiteetistämme, joka vahvistuu kaavan mukaisesti ahkeroituamme lasien ja pullojen ääressä.

Suomalaisten alkoholinkulutus on noussut reippaasti

[ ^TIEDE … myös naiset, jopa kokeneet naiset ottavat osaa kulutuskäyrän kasvattamiseen ~  http://www.tiede.fi/keskustelut/laaketiede-ja-terveys-f11/onko-alkoholista-tullut-naisille-laajempi-ongelma-t2859.html -  ]

Meillä nousuprosentti on noin 30, parissa vuosikymmenessä, kun taas perinteellisillä olut- ja viinimailla Saksalla ja Ranskalla prosentti saa toisen etumerkin – miinuksen. Me suomalaiset kippaamme reippaasti  - me myös annamme kuulua, kun olemme kännissä. Jälkikännistäkään emme ole hiljaa, emmekä kätke sitä kannen alle, vaan olemme ”ylpeitä vuosisadan kanuunasta”.

Meidän suomalaiskansallinen identiteetti kumpuaa osin melonkolisesta slaavilaisuudesta, itäisenä piirteenä – kun taas läntinen ominaisuutemme esiintyy mahtipontisuutena, usein ’ryssävihana’ (laantuvasti) ja monina muina näyttö- ja vertailutalouteen 3] liittyvinä ilmiöinä.

Miksi me juomme, kuten juomme?

Sehän on selvää; meitä kuritettiin historiassa jo kieltolailla. Meillä huikka on maksanut paljon – valtio on kuitannut verotulot, joilla ei ole edes peitetty alkoholista aiheutuvia kokonaiskuluja.  Känni on ollut ja on kansallishuvi, jota on peitelty – mutta sen kemioista nautittu.

Jotkut sanovat meidän olevan jurnuttavia hautojia; emme puhu emmekä pukahda – noinhan se osin onkin. Me teemme enemmän kuin puhumme. Haudomme asioita päässämme – emmekä aukene kuin pullon hengellä. Usein avautumiseen tarvitaan kirkasta, jonka tuloksena nauretaan,  rintarottingoidutaan, itketään ja taas ollaan nenät verellä ystäviä tai naapuri tuli tapettua – lähinnä puukolla. Näin äärilaidallaan.

Pakotie arjesta

Perjantaita odotetaan – kuten aikoinaan Irwin Goodman lauloi – ”ettei mittään” … pakenemme; itseämme, toisiamme, epäluulojamme, vihaamme, pelkoamme jopa odotuksiamme. Alkoholi kemiassaan on pakotie, joka johtaa liian usein umpikujaan. Umpikujasta piirtyy lukittu ovi, jonka avaamiseen tarvitaan kärsivällisyyden avaimet. Avaimet ovat hukassa; kunnes koputtavalle avataan. Uskosta voi löytyä lohtu, sekin on kemiaa – ja näin saattaa pako saada päättönsä – ollaan perillä, mutta missä?

Moni kätkeytyy yksinäisyydessään piirongin ääreen kaappijuopoksi –

… ei uskalleta, eikä edes haluta. Näin harjoitamme salajuopottelua, ja työmme teemme silti säntillisesti ja vastuuta kantaen. Alkoholin rinnalle on liimautunut mielenterveys- ja rauhoittelulääkkeet sekä miedot huumeet – kärytellään pilveä. Osa siirtyy voimistettuihin suonensisäisiin – kun miedommat kemiakaavat eivät riittäneetkään. Kaikki jututhan aivoissamme on pelkkää kemiaa – niin ilot kuin surut; niin – nämäkin ovat ”vain” kemiaa!.

Känni maksaa,

ei vain perhesuhteita, lapsikasvatuksen vinoutumisina ja eroina, joista usein alkaa miehisen sukupuolen syöksy siltojen ja veneiden alle 4] – vaimon ja lasten jättäessä. Syyllisyys painaa, ja päättö koittaa itsemurhana 5], kun mikään kaava ei enää tehonnut. Elämä oli näin menetetty.

Viina viisaille suotavaa ja tyhmille ei tuotavaa –

näin sanoo vanha kansa, joka lääkekonjakin hyväksyi sydänvaivoihin – kaava se oli tämäkin. Uskomus on voimakas kemia vesipitoisessa fysiikassamme. Meillä on uskomus omasta erilaisuudesta – olemmehan idän ja lännen vedenjakajalla. Meissä vaikuttaa itäiset ja läntiset tavat ja perinteet.

Viina ei juomalla lopu

Me voimme loppua ennen, koska aivokaavamme menevät lopulta sekaisin liiasta alkoholin käytöstä. Osa on raivoraittiita, olemmehan usein on-off  ihmisiä, niin hyvässä kuin pahassa. Noista lähtökohdista seuraa suomalaisen ihmisen kaava, joka toimii voimakkaan identiteetin vallassa ja on kaavoittanut elämänsä ymmärrykseen ’turhapuroista’, ’pekka puupäistä’, ’eemeleistä’, ’matti nykäsistä’ ja muista kummallisista ilon lähteistä, joita oppineet ja itseään kunnioittavat kultturellit eivät piittaamisellaan ole osoittaneet.

Olemme suomalaisia, emme venäläisiä, eikä meistä ruotsalaisia saa juomallakaan –

… mutta sympatiaa koemme saksalaisuuteen – siihen voiman kaipuuseen, jota Euroopassa vain saksalaiset ja venäläiset kykenevät osoittamaan. Voimme olla ylpeitä identiteetistämme, meidän ei tarvitse hävetä – meissä on virheitä kuten muissakin – meissä on myös erinomaisia puolia, jotka tunnustetaan. Meitä on vain niin vähän, että suojelijamme meidän on aina valittava.

Kippis ja kohtuullinen kulaus – kemiaahan se lopulta on.

…

^VIITTEET

^1] Evoluutiolla on sittenkin tiukka kuri? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/evoluutiolla-on-sittenkin-tiukka-kuri.html -

^2] Suomalaiskansallinen identiteetti, hukassako? ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/130454-kansallinen-itsetunto-hukassa -

^3] Näyttö- ja vertailutalous – ”häiriköile omat kerrostalot!” ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/144726-hairikoille-omat-kerrostalot -

^4] ”Keski-ikäisten miesten kiirastuli” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/10/keski-ikisten-miesten-kiirastuli.html -

^5] Itsemurha – ”hyppy tuntemattomaan” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/05/itsemurha-on-benjihyppy-tuntemattomaan.html -

^EKSTRA

Terve, itsensä kemialla sairastutti itsemurhaan – alkoholi ja huumeet olivat tehneet tehtävänsä – toisaalla monia ylläpidetään ”toivottomassa tilassa”; hengissä – vaikka halu olisi ollut poistua täysissä järjissä … ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/04/armollisesti-kuolema-sinut-ottakoon.html -  

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

…

AL – Fb – US

^BLOG 21 255 | 1 712  - IL

---23072013---

doc.: huikkakansa_23072013.doc  [MS-Word]

709 | 6180

Kirvesmies on eri mies

Kädentaidot ovat nousemassa arvoonsa. Ennen oli maisterit, virkamiehet, oikeusoppineet ja kynänpyörittäjät kunniassa ja kateuden pistoksissa – oli valkoinen paita ja kravatti. Naisilla jakut, nutturat ja lukulasit. Nyt arvostetaan taitoa, jossa tehdään jotain konkreettista – osataan korjata, nikkaroida ja ollaan samalla miehen näköisiä, jos uroksesta on kysymys …

Tänään YLE Aamu-TV:ssä oli esillä kirvesmies, joka osasi käyttää akkuporakonetta, nitojaa ja muita vempeleitä, joilla valmistui maustehylly. Aamussa olleet juontajat (kaksi naista) olivat silminnähden innostuneita miehestä, joka osasi muutakin kuin puhua – broilerpoliitikkojemme ainut ”hyve”.

Maailmassa me olemme tottuneet saamaan kaiken valmiina

Valmistusketjut ovat jo niin täydelliset, ettei kohta ruoan purentaakaan tarvita, vaan ravinto imeytyy suoraan suolistoon – jopa lihottamatta. Ennen kaikki tehtiin itse, tarvekalut, käyttöesineet sekä muut elämälle välttämättömät kalut ja vermeet

Nyt hankitaan kaikkea sellaista, jota ei itse asiassa välttämättä tarvittaisi –

… markkinamiehet ovat jo pidempään osanneet luoda tarpeet; ja tarvetta osata itse, ei enää tarvita. Siksipä mies, joka osasi jotain konkreetista, herätti ihastusta kauniimmassa sukupuolessa. Vaistoavatkohan naisemme jotain sellaista, mitä me miehet emme oivalla, kun olemme niin kiinni näyttö- ja vertailutaloudessa? 1]

Naiset saattavat alitajunnassaan synnyttävinä olioina vaistota, että maailma muuttuu ja kädentaito herää uudelleen eloon – ei tule liukuhihnoilta rompetta ja roinaa ja ruokakin pitää itse kasvattaa. Nämä ominaisuudet uinuvat useimmissa meissä  - osalla vielä ollen jäänteenä taitoa tehdä jotain sellaista, joka elonkorjuun mahdollistaa!

Naiset ovat aina tehneet valinnat –

… kuka saa oikeuden siittää lapsia ja kenelle. Nyt tarkkaavaisuus on herännyt jo tutkailemaan osaamista, todellista elämän osaamista. Naaraat luomakunnassa ovat aina vertailleet uroksia ja valinneet osaavimmat, vahvimmat ja kykenevimmät. Valkoinen kaulus ja kravatti ei elätä lapsia, vaan se kyky, joka tuo ravinnon ja lämmön perheelle – konkreettisesti, toivottavasti myös henkisesti.

Sortuuko läntisen miehen itsekeskeinen kulutusähkytalous? ^2]

Lähestymmekö hetkeä, jolloin yhteiskuntarakenteet sortuvat ja alkaa taistelu elon oikeudesta ja mahdollisuudesta. Kirvesmies tienaa ehkä jo huomenna paremmin naaraan kuin kynänpyörittäjä konttoreista – ehkä asenneilmastokin muuttuu sen oikean ilmaston myötä? Kädentaito on jo noussut arvostuksen portaissa ylemmäksi.

[16072013] YLE AamuTV:ssa kirvesmies rakensi maustehyllyn ihastelevien katseiden alla. Naaras oli herännyt alitajuisiin virtauksiinsa ja katseli jo ’sillä silmällä’ – kykenevää urosta, joka voisi huomennakin elättää ja huolehtia … mihin menemme tänään näyttö- ja vertailutaloudessamme?

 

^VIITE

^1] Näyttö- ja vertailutalous ~  http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/131588-nayttotaloudesta-sopeutumistalouteen  --- [US_P/IL]

^2] Kun läntinen maailma romahti” ~  http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/106219-kun-l%C3%A4ntinen-maailma-romahti  --- [US_P/IL]

 

 

^EKSTRA

~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/65585-kasun-jalkeen-neutraalitalous   --- [US_P/IL]

 

 

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://www.facebook.com/first.ilkka

 

 

 

…

AL – US

^BLOG 20 994 | 1 661 – IL

---16072013---

 

 

383  ~  P

Lennä Matti, lennä - 50 vuotta!

Matti 50, on edelleen eniten arvokisavoittoja ansainnut mäkihyppääjä maailmassa - samalla Matti edustaa suurta hiljaista kansaa, jolla ei aina mene hyvin.


Matissa on jotain surullista suomalaisuutta,

mutta tiettyä ylpeyttä olla omana itsenään suomalainen - aitosuomalainen erikoisuus, muiden itseään paremmiksi luulevien joukossa.


Rehti ja avoin, ei aina kaikkein "terävin" -

mutta syvimmältään sydämellinen ihminen, jolle aina sattuu jotain ... suurin osa suomalaisista tykkää Matista ja toivoo hänelle kaikkea hyvää!


Onnea Matille 50 vuotisjuhlan johdosta!



Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi


...
LINKS
- http://ilkkaluoma.vapaavuoro.uusisuomi.fi/urheilu/144955-lenna-matti-lenna-50-vuotta   --- [US_P/IL]
- http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/lenn-matti-lenn-50-vuotta   --- [AL_M/IL]






PS.

Valtio voisi myöntää Matille jo nyt urheilijaeläkkeen, sen hän on ansainnut - siksi paljon hän laulatti kansaamme Mamme lauluilla kun ykkössijoja toi enemmän kuin kukaan muu.

Onko kerjääminen hyväksikäyttöä?

Nyt puhutaan kerjäämisen täyskiellosta. Mitä kerjääminen itseasiassa on? Miten muussa eläinkunnassa kerjääminen esittäytyy? Onko tämä erityispiirre vain ihmispopulaatiolla?


Onko helpompaa pyytää toiselta kuin hankkia/ ansaita itse?

Miten meidän tulisi suhtautua lähimmäisen hätään? Käytetäänkö toisten vieraanvaraisuutta ja/tai hyväuskoisuutta systemaattisesti hyväksi? -


Case KERJÄÄMINEN --- [LINK]



Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.fi





10072013

Armeija palauttaa järjestyksen demokratian kriisissä?

Yleensä armeijat ovat perustettu valtion turvallisuuden vahdiksi ulkoista uhkaa vastaan. Moni armeija ei edes osaa operoida oman maan sisällä omia kansalaisia vastaan. Egyptissä armeija otti ”pelastajan” roolin ja lopetti väkivaltaisuudet omien kansalaisryhmien väliltä (?) – onko nykyaikana armeijoiden rooli vaihtumassa myös meillä ”kansalaisälykkäissä demokratiamarkkinatalousmaissa”?

Egypti koki Tunisiasta alkaneen ”vapauden aallon”, jota arabikevääksikin on kutsuttu. Länsi ja USA ovat voimakkaasti puuttuneet tähän peliin, vaikka kyseessä on aina ollut kunkin maan oma sisäinen asia. USA:n ja lännen armeijat, lähinnä ilmavoimat ovat hanakasti iskeneet ”vihollisen kimppuun”, mutta minkä vihollisen?

Egypti sai kansanäänestyksessä presidentin – Mohamed Morsi´n,

[ ~ http://en.wikipedia.org/wiki/Mohamed_Morsi - ]

joka oli vapaissa vaaleissa antanut kolme vaalilupausta. Presidentin vastustajat olivat nyt sitä mieltä, että nuo lupaukset jäivät toteuttamatta – olihan aikaakin annettu jo reilu vuosi – jonka olisi pitänyt riittää. Ei riittänyt, ja ilmeisen islamistimyönteinen ja itsevaltainen meno oli syössyt Egyptin valtion talouden ”kriisiin” – tai ainakin niin haluttiin presidentin vastustajien taholta kertoa.

Onko vaalilupausten rikkominen oikeutettu syy marssittaa armeija kaduille –

nimikkeellä kansakunnan sisäinen turvallisuus ja järjestys? USA:ssa tätä turvallisuutta valvotaan ympäri maailmaa urkkimalla toisten suvereenien valtioiden ja niiden hallintojen asioita sekä tarvittaessa isketään  miehittämättömin sotakonein ”vihollisen” kimppuun.

Egyptissä armeija on tunnetusti vahva,

jo presidentti Gamal Abdel Nasserin1] ajoista lukien, jolloin sotimisen taitoa harjoiteltiin Israelin kanssa. Nyt Israel seuraa huolestuneena islamistien 2] nousua kaikkialla arabimaailmassa (muuallakin) – ja näyttääkin siltä, että niin Kiina kuin Israel eivät ole nyt kommentoineet vallankaappausta millään tavoin – tosin eri motiivein. Israelille on edullista, etteivät islamistit nouse liiaksi valtaan ja Kiinan historiallisiin ominaisuuksiin on aina kuulunut puuttumattomuus muiden suvereenien omiin sisäisiin asioihin.

Egypti oli suurvalta joitain tuhansia vuosia sitten,

jolloin ei ollut Israelia – eikä keskittynyttä juutalaisasutusta. Egyptiläiset olivat mahtinsa huipulla suurien faaraoiden aikana 3] – siitä on syntynyt jopa oma historian osa-alue, egyptologia 4]. Egyptin historia, kulttuuri ja yhteiskuntajärjestelmät ovat esimerkiksi USA:han nähden iältään kymmenkertaiset.

 

Joka tapauksessa nyt armeija otti järjestyksen käsiinsä Egyptissä,

asetti väliaikaishallinnon ja lupasi uusia vaaleja niin presidentin kuin parlamentinkin osalta – siis suunta demokratiaan, mutta kuinka hyvin kaltaisemme länsidemokratia 5]  istuu näihin valtioihin, joiden tuhansia vuosia vanhat kulttuurit ovat perustuneet mieluumminkin faaraoihin, keisareihin ja kuninkaisiin, joilla oli rajaton valta.

Miten uskonto tuo omat sävynsä tähän keitokseen, jonka kiehumispiste näyttää olevan jo ennen 100 astetta?

…

^VIITTEET

^1] Gamal Nasser ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Gamal_Abdel_Nasser -

^2] Suvaitsevaiset ja suvaitsemattomat? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/nujertaako-suvaitsemattomuus.html -

^3] Faarao Ramses II Suuri ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/05/nujertaako-suvaitsemattomuus.html -

^4] Egyptologia ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Egyptologia -

^5] Länsidemokratia kriisi? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/09/demokratia-on-hokema-joka-ei-ole.html -

^5] Mikä länsidemokratiaa vaivaa? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/10/demokratian-kriisi-ja-vastuullinen.html -

 

^PS

Onko meillä Suomessa [!] armeija, joka voisi puuttua maan hallituksen eittämättömiin virheisiin ja ongelmapesäkkeisiin, joiden syyt ja ratkaisut ovat viemässä kansakuntaa ajattelemattomaan suuntaan ja jopa taloudellis-inhimilliseen katastrofiin – olisiko oikein, jos Suomessakin vaalilupaukset rikkonut hallitus [ ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/onko-meilla-varaa-yllapitaa.html -  ] keikautettaisiin vallasta vetoamalla kansakunnan turvallisuuteen ja järjestykseen – ennalta ehkäisevänä toimenpiteenä  –satiirisella kyynisyyshuumorilla …

^EKSTRA

Valvonta, urkkiminen, vakoileminen ja maailmanlaajuinen jahtaaminen sekä lopulta rangaistus – mutta mistä sekä mitä muut sanovat!  ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/143850-ansaitseeko-snowden-kuolemantuomion  -

^{EKSTRA II}

”Lujin yhteenkuuluvuus syntyy oikeudenmukaisesta kurista!” – nythän Egyptissä yhteenkuuluvuutta huudetaan monista ryhmistä, niin muslimiveljeksistä, armeijasta kuin erotetun presidentin vastustajista sekä –kannattajista! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/72089-lujin-yhteenkuuluvuus-syntyy-kurista -

 

…

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

 

…

AL – Fb – US

^BLOG 20 571 |  1 543  - IL

---05072013---

 

 

 

 

509