perjantai 25. tammikuuta 2013

Polttomerkitty mieli kapinoi!


Kätköksissä oleva kiltteys ja vilpitön sinisilmäisyys kasvatti surumielisyyteenkin joskus vaipuvan urospuolustajan nousemaan kapinaan – mutta usein vain perhettään ja sukuaan kohtaan. Henkinen voima ei aina saattanut riittää muuhun – ja seuraukset olivat nähtävissä pakoon juoksevina vaimoina, äiteinä ja lapsina. Mies oli purkanut itseään.

Reviiripuolustus oli kiihkeimmillään monille isillemme ja isoisillemme Talvi- ja Jatkosodassa – tuolloin oli tosi kyseessä ja rintamilla koettiin vastuuta, velvollisuutta sekä pelkoa että epätietoisuutta – oliko naapurikomppania jo jättänyt asemansa ja mitä me nyt teemme – näin syntyi tarinoita myös karkureista – tosina ja huhuina. Sotiemme mies oli rintamalla keskimäärin uhrautuvainen ja puolusti reviiriään, kotiaan ja perhettään.

YLE 1 esitti tunteikkaan kertomuksen Case Ovaska 1] – rintamasotilaasta, joka jätti asemansa Viipurissa 1944 ... tuntien loppuelämänsä häpeää, tuskaa ja toverien ”jättämisen” tunnetta. Historia on julma, se näkee vain merkinnät sotapäiväkirjoissa; sen sijaan se ei näe merkintöjä pahasta olosta, mitä taistelija sisuksissaan tunsi – mutta vaimo, lapset ja perhe näkivät ja kokivat, kun isä ja aviomies purki pahaa oloansa.

1] Isien sota – case Ovaska ~  http://areena.yle.fi/tv/1320587    ----!


Kunnia ja häpeä

Menneinä aikoina tunnettiin kunniaa, häpeää ja vastuuta kuin velvollisuuttakin. Väärin perustein heitetty epäilys turmeli monen kunnon miehen sielun – oltiin merkittyjä – eikä voimat jaksaneet oikaista virhettä. Virhe oikaistiin perheelle, jonka lapset kantoivat usein isän taakkaa omaan elämäänsä ja vieläpä mahdollisesti kolmanteenkin polveen, jopa monikertaistuen.

Tänään moni on toimeton, oleilija-oleskelija ja luukulta luukulle seilaava – ei ole tarmoa, ei kohdetta eikä tavoitetta – isäin tuntemukset jäytävät – ukin hätä, pelko, väkivalta ja pahaolo synkistävät mielikuvaa hyvästä maailmasta. Verenperintö voi olla ”paha tai se voi olla hyvä” – kestokyky sen kantamiseen on yksilöllistä – perintö kulkee suvussa ja pahaolokin voi kasvaa.


Talvi- ja Jatkosodan miehet puolustivat isänmaatansa,

kukin tavallansa ja voimillansa. Kaikki eivät olleet kestäviä karhuja, osa oli heikkoja – olemmehan inhimillisiä. Yhteinen piirre heillä kaikilla oli – he puolustivat evolutiivisesti vuosimiljoonien perintäpainoista reviirimielikuvaa.

Varsinkin maaseudun pojat olivat tottuneet omaan maahan, peltoon – omaan pihaan ja oman pihan turvallisuuteen. Oma piha oli reviiri, se oli pyhä ja perheelle jyvitetty –sinne ei ollut vieraalla asiaa – ilman lupaa.


Tänään velloo käsittämättömällä pöhinällä julkihuutelu rasismista,
vaikka Suomessa sitä asiallisesti ottaen kokoomme nähden ei edes ole 2]. Meillä on vain reviirit ja niiden puolustus – niin meillekin tulleet puolustavat reviiriään, niin kotona kuin omalla uudella maallaan, minne tultiin paremman elämän toivossa.



Voisimme unohtaa turhan kiusaamisen asiasta, jota ei merkittävästi edes ole olemassa – voisimme sen sijaan nostaa keskustelua hallitusta reviiriajattelusta, jossa sopu sijaa tekee ja kunnioitus toistaan kohtaan hyväksyntää saa.


Yksikään ihminen ei ole alkujaan paha –

jokaisen kaksivuotiskuva on täynnänsä lämpöä, herkkyyttä, vilpittömyyttä ja kirkasta katsetta huomiseen – jossain vain reviirien rajat ovat myöhemmin rikkoutuneet 3] hallitsemattomalla tavalla. Ymmärtäkäämme luontoa ja evoluutiota, joka rakensi miljoonia vuosia vanhan reviiripuolustuksen – turvaksemme; jokaisen yksilön, perheen ja suvun kuin yhtenäisen kansakunnan turvaksi.



Meissä on vaikeita, helppoja sekä vähemmän vaikeita yksilöitä –

jokainen on laulunsa arvoinen, kuten tunnetussa esityksessä 4] vankasti ilmaistaan. Jukurit ja herkät ihmiset, joita on paljon – tarvitsevat ja ansaitsevat sellaiset johtajat, jotka osaavat nähdä ”metsän puilta” ja osaavat olla se arvostuksen kohde, johon luottamus kohdistuu. Näitä johtajia on vähän ja moni odottaa maallemme juuri sellaista – Talvi- ja Jatkosodassa sellainen oli – häneen luotettiin ja kunniaa haluttiin kantaa vastuulla ja velvollisuudella, koska oli esikuva ja huoli perheestä.

4] ”Jokainen ihminen on laulun arvoinen” ---   http://youtu.be/bHTnzFq-PPA   ---


Jokaiselle yksilölle, perheelle ja suvulle on oma isänmaansa, jossa kukin tulee toimeen parhaiten juuri omalla äidinkielellään – siinä on se reviiri, joka on puolustuksen arvoinen ja tämä on kunkin elämän peruslähtökohta.

Jokaisella meistä on oma reviiri ja se on pyhä piiri ja kehä, joka muodostaa ykseyden ja identiteetin syntysanat.



Ilkka Luoma


...
AL       US



Sent



Sent: Friday, January 25, 2013 10:47 AM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Polttomerkitty mieli kapinoi!

torstai 24. tammikuuta 2013

David Cameronin ovela veto - osui ja upposi


Englannin pääministeri David Cameron [konservatiivit] ilmoitti sen, mitä hänen pitikin ilmoittaa – itsensä, puolueensa ja kansakuntansa edun takia. Nyt peli on selvä, annettu porkkana saattaa äänestyttää Cameronin puolueen seuraavallekin valtakaudelle ja tuolloin on lupaus lunastettava – kansa kertokoot sitten kyllä tai ei EU:lle – aikaa on nyt pohtia tarkasti, mikä on todellisuudessa etu Englannille.

Cameronilla on eräs etu ja valttikortti, mitä ei muilla Euroopassa niin laajana ole – nimittäin USA:n tuki. Englanti on aina ollut amerikkalaisten vankkumattomasti uskollinen kumppani – niin sodassa kuin rauhassa.

Englannin esimerkki saattaa levitä muualle EU:hun, niin ilman euroa toimiviin kuin eurolla ratsastaviin. Eurohan ei ole koskaan ollut valuuttana kriisissä – kriisissä ovat vain ylivelkaantuneet, jotka näyttö- ja vertailutaloudessaan söivät enemmän kuin tienasivat 1] – unohtaen samalla, että koko läntinen Eurooppa on maailmanlaajuisesti työn uudelleenjaon taistelussa 2]

EU rakennettiin 3] euron jykevöittämänä ja Saksan johtamana vastapainoksi nousevalla maailmanmahdille, maailman suurimmalle liukuhihnalle, Kiinalle 4], mutta myös kestäväksi kilpailijaksi USA:lle, joka nousee omasta ahdingostaan, vaikka Kiina sen rahoittamisen lopettaisikin.




Nyt kysytään jälleen Saksan voimaa ja tahtoa 5]



Meillä Euroopassa taas Saksa on eturivissä huolehtimassa, että Venäjä, maailman suurin raaka-aineaitta pysyy talousrakenteissa Saksan viitoittamalla tiellä. Saksa on Euroopan rauhan takuumies – vain Saksa tietää tarkoin, mitä tarkoittaa yhteenotto Venäjän kanssa – he kävivät maailman historian verisimmän ja raaimman keskinäissodan 1941 - 1945.



EU ja euro saapuvat rajallensa –

EU tarvitaan ja sitä ei tarvita. Kiina on jo oppinut näkemään Euroopan EU:na – EU on Kiinan suurin kauppakumppani. Kiina on muutoinkin osaratkaisu meidän eurooppalaisten ongelmiin, voimaa, rahaa ja taitoa riittää – esimerkiksi kiinalaiset olisivat valmiit ostamaan 6] STX Turun telakan ja integroimaan sen maailman suurimmaksi kasvavaan kiinalaiseen telakkateollisuuteen – synergiaedut ovat kiistattomat.




Mitä me kirjoitimme vuosia sitten – kun EU:ta pohdiskeltiin ---

[ORIG][2005]

Suomi on saanut kiistatta taloudellista etuutta liittymisestään EU:hun



Maksuosuutemme on hienokseltaan muuttumassa elintasomme myötä nettopuolelle, siis annamme enemmän kuin saamme. Suomi tulee joka tapauksessa saamaan muutakin kuin maksumiehen roolin. EU on jättiläismäinen kehitysoperaatio yhteiskunnan laidasta laitaan.

Eniten pelkoa aiheuttanut maataloutemme tulevaisuuskin voi parantua maanviljelys- ja elintarviketuotantomme tuotekehityksen myötä; parhaimmillaan voisimme saada suomalaisittain ns. "SWISS MADE" leiman maataloustuotteillemme.

Meillä Suomessa on kiistattomia ominaisuuksia "yöttömästä yöstä" ja vähälannoitteisuudesta sekä hyvin hoidetusta ympäristöpolitiikasta sekä säntillisestä tavasta toimia. Suomi on luotettava kumppani.


Perinteellisesti ajateltuna EU:sta ei tule "Euroopan Yhdysvaltoja",

vaan taloudellinen, tekninen, tuote- ja palvelukehityksellinen sekä sosiaalisesti tasa-arvoisempi liitto, jossa kansallisuudet säilyttävät pitkään omintakeiset tapansa ja vielä pidempään kansalliset kielensä. EU alueelle muodostuu myös kansalaisryhmiä, joille tyypillinen alueellinen kansallistunne ei ole enää merkittävä tekijä; he ovat ns. Brysselin ihmisiä – ”stubbilaisia”.

EU on valtava kehityskoneisto, joka tulee valvomaan kuluttajien etuuksia tasaamalla palkkoja sekä hintoja. Paras ilmentymä on yhteinen valuutta euro, joka epäilemattä kokemuksien ja uskottavuuden myötä nousee yhdessä Kiinan juanin kanssa yhdeksi maailman vaihtovaluutoista dollarin rinnalle.


EU olisi jo nyt ehdoton polariteetti maailman yleispolitiikassa,

jos pelitaitomme olisi kokemusrikkaampi sekä kansalliset johtajat hellittäisivät hiukan itsekkäistä päämääristään ja edunvalvonnastaan. EU on liittouma, jolla on erinomaiset mahdollisuudet syventää kokonaisuutena toimiaan kaikilla rintamilla kaukoidän nousevan jättiläisen Kiinan kanssa. Kiina kokee Yhdysvallat enemmän kilpailijakseen kuin Euroopan.


EU on mielenkiintoinen kehitysuuni,

joka kykenee luomaan aivan uusia malleja sekä ratkaisuja yhteistoimintaan. Perinteellistä liittovaltiota EU:sta tuskin tuleekaan. EU:lla on mahdollisuus rakentaa itsestään dynaaminen toimija unohtamatta kansallisista yhteenkuuluvuutta. EU kehittyy koko ajan, Yhdysvalloissa ei ole menossa vastaavaa yhteiskuntamallikehitystä.

Kiina on toinen polariteetti, jossa on menossa hidas, mutta vääjäämätön kehityskaari. EU ja Kiina ovat tulevaisuusjunassa, USA ja Japani ovat sen sijaan taantuvalla asemalla, jossa pohditaan enemmänkin saavutettujen asemien turvaamisesta kuin ennakkoluulottomasta yhteiskuntakehityksestä.


EU, Saksa ja Venäjä

EU:lla on myös selvä etu ollessaan Venäjän eli maailman raaka-aineaitan vieressä. EU rakentaa systeemiään samalla kun Venäjä hakee uutta vaurautta. Suomalaisilla voisi olla erityisasema tässä EU-Venäjä toiminnassa. Venäjän tavaran tarve on loputon ja se riittää työllistämään runsaasti EU-tuotantoa.


...
EU on nyt mahdollisuuksiensa edessä;

kansanäänestykset ratkaisevat kehitysvauhdin. Käsillämme on todennäköisesti viimeinen testi, jossa määrätään kehityksen suunta ja tempo. EU ei saa pitkiin aikoihin perinteellisen kansallisvaltion roolia, koska tärkeät ominaisuudet kieli ja kansallistunne ovat kuitenkin voimakkaasti yksilölliset.

Alueellinen kansallistunne ominaispiirteineen on tulevan EU:n rikkaus ja kehityksen tae. Jokaiseen maahan muodostuu Brysselin henkiset, jotka hitaasti mutta varmasti asennemuokkaavat kansallisia alueita suopeammiksi tekniseen, taloudelliseen, sosiaaliseen ja koulutukselliseen yhteistoimintaan.

Maapalloistumista vasten EU on käyttökelpoinen väline pärjätä kiihtyvässä kilpailutilanteessa; muistettakoon, että väkilukumme on suurempi kuin USA:n, mutta toistaiseksi selvästi pienempi kuin Kiinan. EU on kaikkinensä innovatiivinen kehityslaboratorio täysin uusiin kestävän elämisen mahdollisuuksiin.


Epäluuloiset reviiripuolustajat - suomalaiset

Meillä Suomessakin on samanlaista alueellista toimintarikkautta kuin EU:ssa, jos pohditaan savolaisuuden -, pohjalaisuuden -, hämäläisyyden - , karjalaisuuden - kuin Lapin, Kainuun, Uudenmaan, Kymenlaakson ja Varsinais-Suomen omaleimaisuutta unohtamatta pienoissulatusuuniamme pääkaupunkiseutua.


...
EU on systeemi,

jossa on jo tapahtunut vapaaehtoisesti tulontasausta niin kuin Suomessakin vuuosikymmenien aikana työmarkkinajärjestöjen aikaansaamana. EU historian ylivoimaisen maksumiehen roolia on vetänyt Saksa, joka on jaksanut pumpata rahaa tasa-arvoisempien toimintaedellytysten luomiseen EU:n laidoille.


...
[2013] JK.

Tänään elämme EU:n laajuisessa velkakriisissä, kasvavassa työttömyydessä – Kiinan voimistuvan varjon alla – mutta uinuvana eurooppajättiläisenä, jos vain löydämme kadoksissa olevan eurooppahengen – vai onko sitä – päätä Sinä puolestasi, miten Sinä näet huomisen – kun olemme kiistatta todellakin maailmanlaajuisessa työn uudelleenjaon taistelussa – mitä asemoisit itseäsi ja isänmaatasi, jos hallituksemme päättäisi kysyä kantaasi EU:sta –

... mekin tulemme saamaan oman kansanäänäestyksemme!   ----.


Ilkka Luoma


AL   US

tiistai 22. tammikuuta 2013

Itsenäisyytemme kumpusi idästä!


YLE esitti monille härnäkkeeksi dokumentin ”Suomi ruotsalaisille” näkökulmadokumentin. Ohjelma kirvoitti vedenjakajasuomen takajaloilleen tai niskakarvat Tukholman suuntaan. Voimme myös esittää, että Ruotsi ”tarjosi” 1808 itäisen maakuntansa Tsaarille.

Ruotsi sai etäisyyttä ja puskurointia vuosisataiseen kiistakumppaniinsa, Venäjään – olihan valtakunnan itäinen raja seilannut edestakaisin Karjalan laulumailta aina Savon syviin sopukoihin.

Ruotsi ei virallisesti auttanut sotilaallisesti meitä, kun veljessodan kokenut kansa pyysi apua Talvisotaan – sen sijaan toveri ja porvari yhdistivät voimansa, ja yhtenäisyyden synnyttyä maa pelastui itsenäisyytensä säilyttäen.

Suomen suuriruhtinaskunta niminen poikkeusautonomia vaurastui vuoden 1808 Euroopan takapajulasta itsenäisyytemme kynnyksellä vuonna 1917 jo Euroopan keskikastiin – kiitos osaltaan tsaarien voimakkaan rakennusohjelman silmäteräautonomiaansa, jonne oli mukava tulla lomailemaan.

Pääkaupunkikin siirtyi Turusta Helsinkiin – aivan kuin ”kiusaksi” ruotsalaisuudelle. Lopuksi Lenin vahvisti itsenäisyytemme omalla allekirjoituksellaan. Voidaan myös todeta, että tsaarilla ei ollut kovin suurta halukkuutta estää Suomen itsenäistymiskehitystä – otti toki välillä pois markkapostimerkkimme ... *]


Sidos itään on yhtä väkevää kuin länteen – Suomi on vedenjakajalla

Näin päättelimme jo vuosia sitten, kun venäläisyydestä jälleen kerran tehtiin uhkaa – huomaamatta sitä, että Venäjä on viimeisen reilu 200 vuoden ajan ollut suurin kokonaiskauppakumppanimme – ollen tänään eniten nettoa tuova kansakunta maahamme – viha on rakkautta ja rakkaus vihaa – ja kaikkea siltä väliltä – älkäämme sahatko oksaa, jolla istumme ...

*]  ... mutta sallien muun muassa meille ennemmin valtiopankin (Suomen Pankki) kuin itselleen omansa!



[2006]
Suomen ollessa EU - puheenjohtajamaa, on Venäjä kohonnut aktiivisimmaksi kauppakumppaniksi ja toimijaksi Suomelle ja suomalaiselle talouselämälle. Suomen ja Venäjän yhteistyö on syleillyt lähes aina meitä suomalaisia käsinkosketeltavasti. Historiamme alkaa jo 1000 vuoden takaa. Suomen Karjala on ikimuistoinen vedenjakaja idän ja lännen välillä tuoden meille erityisaseman ja tavoitteen vailla vertaa.



Venäjän katsotaan alkaneen noin 1100 vuotta sitten alueilta,

joilla on myös suomalaisperäisten kansojen jalanjälkiä. Suomalaisuus löysi tiensä lappalaisten joukkoon Suomenniemelle ja venäläiset olivat myös mongolien alaisina ja veronmaksajina. Venäjän ydinalue oli alussa pieniä suurruhtinaskuntia ja tiukkaa kuria, maaorjuutta ja luonnonrikkauksia.

Venäjä on nyt vaurastunut kurilla, vapaalla länsimaalaisella kulutuspolitiikalla ja luonnonrikkauksilla, joiden määrää eivät edes venäläiset tarkkaan tiedä.


Venäjän merkitys Suomeen on historiallinen,

niin kielessä kuin uskonnoissa ja myös toisin päin; yhteisiä alkujuuria on löydettävissä kuten myös rajanvetoa ja yhteistä sekoittunutta aluetta, kuten ikimuistoinen Karjalan alue 1], jossa kohtaa ainutlaatuinen raja uskontoina, tapoina kuin kaikkia karjalaisia koskevana vieraanvaraisuutena ja eloisuutena.

...
Oli mielenkiintoista lukea mitä Venäjän eräs alkuunpanija, suurruhtinas Vladimir Monomah kirjoitti jälkisäädöksessään vuonna 1117 (suora lainaus 1913 julkaistusta Venäjän historian oppikirjasta; kustannusosakeyhtiö Kirja / Weilin & Göös, kirjoittajina Virkkunen ja Toikka):

"Jumalanpelko ja ihmisrakkaus ovat kaikkien hyveiden perustuksena. Eivät paastot, ei yksinäisyys, eikä munkiksi rupeaminen voi teitä pelastaa, vaan hyvät teot. Älkää unohtako köyhiä; pitäkää huolta niiden elatuksesta ja muistakaa, että kaikki omaisuus on Jumalan ja että se on teille vain vähäksi aikaa annettu.

Älkää mielessänne ja sydämessänne ylpeilkö, vaan ajatelkaa: tänään me elämme ja huomenna haudassa makaamme. Kavahtakaa valhetta, jouppoutta ja hekumaa, sillä ne turmelevat sielun ja ruumiin.

Kunnioittakaa vanhoja kuten isiänne ja rakastakaa nuoria niinkuin veljiänne. Ja ennen kaikkea kunnioittakaa muukalaisia, jalosukuisia ja alhaisia, kauppiaita ja lähettejä, sillä he saattavat meidät hyvään taikka huonoon huutoon vieraissa maissa.

Oppikaa mitä ette tiedä. Laiskuus on kaikkien paheiden äiti, varokaa sitä. Ihmisen tulee aina olla toimessa. Älkööt teitä päivä vuoteessa tavatko".


Lopuksi suurruhtinas,

pyhimykseksi korotettu kansaansa rakastanut ja vähäosaisiakin huolehtinut Vladimir Monomah kehoitti aikaisin aamukirkkoon kiittämään Jumalaa, sillä niin ovat kaikki hyvät isät tehneet. -näin kirjoitti Vladimir.

Kerrottuaan hänen kuolemastaan lausuu vanha aikakirja: "Hän kuoli, tuo oikeauskoinen ruhtinas, Kristusta rakastava koko Venäjän suurruhtinas Vladimir Monomah, joka oli valaissut Venäjänmaata, sillä hänestä lähti valoa niinkuin auringosta".  --- Oliko hän ensimmäinen isä aurinkoinen?


Huomaammeko paljon yhtäläisyyksia jo 900 vuoden takaa,

historian pimeydestä, Venäjänmaan synnyistä syvistä nykypäiväämme, ongelmiimme, keinoihin saavuttaa tyytyväisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja hyvettä oppiin ja arvostukseen. Ei aika ole asioita paljon muuttanut ja tälläisen Venäjän kanssa voimme elää, yhteisessä historiassa, sillä suomensukuiset merjalaiset ja muromalaiset asuivat siellä, missä Moskovan suurruhtinaskunta sai alkunsa.


Asenne muuttuu ja Suomi sen mukana

Venäjä on suuri mahdollisuus kansamme sisuksissa istuvana pelkona ja uhmana. Taloutemme on jälleen monin sitein kiinni Venäjässä, josta kerrotaan suomalaisten joskus tulleen. Näemmekö huomenna asiaa toisin ja hyväksymme ainutlaatuisen Karjalan vedenjakajan meille ja venäläisille kuuluvana alueena 2] isiemme maina kummallekkin oikeudellisesti jakaantuen.




Ilkka Luoma




--..--

”Venäjän ja Suomen yhteinen historia ja tasapaino”

 

 

AL   US

maanantai 21. tammikuuta 2013

Barack Obaman ahdistavat neljä vuotta!

Barack Hussein Obama vannoi toisen presidenttikautensa virkavalan. Capitol kukkula oli liputettu tähtilipuin ja kansa hurrasi velkaisemmassa tilanteessa kuin milloinkaan. Samaan aikaan USA sotii Afganistanissa – on sotinut jo maailmalla miltei yhtäjaksoisesti II Maailmansodasta lukien – tappaen enemmän vieraiden valtioiden siviilejä kuin mikään muu valtio.

Presidentti Obama lupaa tuoda sotajoukot kotiin rakentamaan parempaa ja onnellisempaa isänmaata. Obama lupaa puuttua ilmastonmuutosten syihin, onhan USA kansana ylivoimaisesti suurin ilmaston- ja ympäristön saastuttaja 1] per capita, ollut jo kymmeniä vuosia – itseasiassa yli 100 vuotta.

Samaan aikaan Kiina tulee vähentämään USA:n liittovaltion rahoitusta – vastineeksi amerikkalaiset tulevat ostamaan vähemmän kiinalaisten valmistamia tavaroita; näin protektionismi valtaa alaa maailman vapauden kehdossa – markkinatalouden luvatussa maassa.



Amerikkalainen tunne on harras Hollywood-tuote,

tunne suuruudesta 2], isänmaasta, yrittämisestä ja kovasta työstä – aikana jolloin työttömiä on enemmän kuin mies muistiin. Amerikkalaisen tuotantokoneiston on käynnistyttävä, jotta maailman suurinta sotakoneistoa, jättiläismäisintä vakoilu-, tiedustelu- ja muuta valvontalaitosta voidaan ylläpitää ... samalla kun pitää rakentaa maan kattavaa sosiaali- ja terveysjärjestelmää.



Miten me näimme amerikkalaisuuden muutamia vuosia sitten, kun Helsingin Sanomat julkaisi ristiriitaisen artikkelin amerikkalaisuudesta [dos. Markku Ruotsila]


...
[2006]
Valtakunnallinen sanomalehti julkisti hämmästyttävän asiantuntijalausunnon su. 13.8. dosentti Markku Ruotsilan vieraskynästä. Otsikointi oli häkellyttävä samankaltaisessa naiviudessaan kuin tuntoja ja mielenylemmyyttä kuvastavat Hollywood-elokuvat esim. The Patriot esikuvanaan. USA on maapallon tavaravirtojen vahtipoliisi ja valvoo itselleen suurimmat raaka-ainevirrat yksisuuntaisena markkinatalouden vapautena ja toiminnallisena ylivoimana. Ruotsilan otsikointi kolumnissaan oli "Amerikan-vastaisuus on älyllistä laiskuutta ja pelkuruutta".




Suomessa USA vihastuttaa ja kuitenkin myös ihastuttaa

USA on vapauden tyyssija, jossa on maailman suurimmat ja valvovimmat tiedustelu-, vakoilu- ja vastavakoilujärjestöt ja -virastot. USA valvoo vapauden olemusta ja toteutumaa uhkien torjujana, kuten hyökkäyksellä Irakiin myöhemmin ilmennein olemattomin syin.

Olipa Irakin Saddam USA:n hyvä ystävä ja puristelipa USA:n puolustusministeri Rumsfieldin kättä, joka jälkeenpäin kannatti hyökkäyksen aloitusta Irakiin tunnetuin seurauksin. USA:n johdonmukaisuus on kuin kaupankäynti; maksava asiakas on etusijalla, erityisesti se, jonka tuotteista ja raaka-aineista USA on riippuvainen.


Amerikkaan aikarahdattujen mustien luvattu maa!

USA on eurooppalähtöinen sekä voimistuvan orjatyövoiman jälkeläisten luvattu yrittämisen maa, jossa oikeasti taistelutahto, sinnikkyys tai tavoitteiden saavutus palkitaan kansallissankarin viitalla. USA on mallimaa tuotekehityksessä, yliopistokoulutuksessa ja asiakaspalvelussa. Sillä ei ole merkitystä onko hymy kesto-sellaista..., sillä on ainoastaan merkitystä, kuinka sinua palvellaan.

Moni Euroopan maa ottaa oppia palvelun nopeudesta sekä halusta tehdä kauppaa ja ratkaista ongelmat. USA on kaksijakoinen maa; neuvottelu pöydän ääressä on tiukkaa, asiapitoista, jämäkkää ja tavoitteisiin pyrkivää, mutta tauolla kaikki on toisin ollen vitsejä, kevyttä huumoria ja tarkoituksetonta ystävällisuteliaisuutta - "kuinka voit" -tyyliin pinnallisuuksien sanahelinänä.


...
USA:n politiikkaa sävyttää voima,

joka juontuu armeijasta. USA ainoana asevoimana on sotinut miltei koko ajan II-maailmansodasta lukien. Vain USA:n armeija kykenee suoriutumaan minne tahansa maapallolla riittävin voimin ja taustalle jää vielä ylivoimainen ydinasearsenaali.

USA:n sotilasmahdin lasku vuodessa on uskomattomat 4000 miljardia US-dollaria (v. 2004), esim. Englanti toiseksi suurimpana yltää "vain" 685 miljardiin (Venäjän ja Kiinan todellisia lukuja on vaikeaa arvioida). Suomen valtion vuosibudjetti on noin 50 miljardia US-dollaria. Voimme tietenkin ihailla pelkäämättä noin suuren asevarustelun työllistävää vaikutusta, kuin myös ymmärtää ahkeran objektiivisesti sen vaikutus uhkana erityyppisistä väliintuloista, jopa ilman mitään perusteltua syytä.


Ymmärtämättömyyttä Suomessako? –Markku Ruotsila?

Olisi mielenkiintoista tietää, kuinka Yhdysvaltain ja Britannian historian dosentti Markku Ruotsila kääntäisi USA arviointien "laiskuuden ja pelkuruuden" objektiivisiksi havainnoiksi ymmärtäen mm. heidän raaka-aineiden kulutuksen täyden suhteettomuuden USA:n populaatioon nähden.

Onpa kuultu näkemyksiä, että USA kehoittaa uusia kehittyviä maita tarkkailemaan kulutustansa, jottei maapallo ajaudu kaaokseen ja lopulliseen niukkuuteen, ennen loppumistaan. Kuinka ahkerasti ja pelotta meidän pitää arvioida USA:n viimeisen 80 vuoden kulutusta päästöineen, saadaksemme objektiivisen kuvan heidän poliittisen järjestelmän vastuullisesta toimivuudesta tänään ja huomenna, ... maapallon 6500 miljoonaa ihmistä odottaa siihen vastausta.

Kuinka me perustelemme sen syvällisen Ruotsilan peräänkuuluttaman uskonnollisuuden, joka siunaa USA:n sodat, väliintulot, massapommitukset, Quantanamot ja juutalaisten suhteettoman tukemisen, muiden tietäessä, että nyt on menty liian pitkälle.


Onko ihailtavaa vakoilla omia kansalaisia,

kuten USA tekee selityksellä, ettei uutta ehdottomasti tuomittavaa kaksoistornien katastrofia enää tule. Eikö USA näe, että jotain on pahasti vialla, kun isku tuli syyskuussa 2001. Ei, USA ei näe sitä, vaan kokee länsimaalaisuuden säilyttäjän roolin, ymmärtämättä, että tämä maapallo elättää niin muslimin, kristityn, hindun, pakanan kuin mormooninkin. Loputtomiin ei voida kaupallisesti "ryöstää" länsimaalaisen laillisuuden nimissä kehitys- ja raaka-aineiden tuottajamaita.



...
USA on elokuvien luvattu maa

Elokuvat lietsovat kassamagneetteina isänmaallisuutta, tunnetta yhteenkuuluvuudesta, tähtilippua ja sinitakkeja trumpettien sävähdyttävästi soittaessa reaganismin pahan valtakunnan tuhoamisen säveliä.

Elokuva kirvoittaa aidosti amerikkalaisen silmäkulman kosteaksi ja me Euroopassa ja Suomessa katsomme innolla näitä tuotteita, joissa voima, paremman oikeudenmukaisuus, vahvemman tahto ja sitkeämmän yrittäminen ovat ne tärkeimmät. Kunnioitettavia arvoja, mutta kuinka se sopii siihen tavaravirtaan USA:han, joka jättää perustuottajamaalle rippeet.

Onko kaupallinen "ryöstö" sallittua ja sitä nokkelaa amerikkalaista maapallopolitiikkaa, jossa vastuuta kannetaan yhdessä. Kuinka objektiivisen ahkerasti meidän on katsottava maailman suurinta hiilidioksidipäästäjää ilman heidän mukaantuloa sopimukseen, joka on tarkoitettu meille kaikille.


Miksi USA saa kuluttaa,

mikä tekee sen massiivisen jalanjäljen maapallon luontoon oikeutetuksi, onko se laiskaa arviointia pelolla ilman objektiivisuutta, mihin Ruotsila kolumnissaan suomalaisia syyllistää.

Toisaalta USA auttoi kiistatta Euroopan kasvun uralle, tuhottuaan sitä ennen saksalaisen Kolmannen valtakunnan ja suunnaten Marchall-apunsa Euroopan maille.


USA menetti tuhansia sotilaita Normandian hiekoille,

heidän tullessa vapauttamaan Eurooppaa, jättäen puolet siitä Neuvostoliiton kommunismin käsiin ymmärtämättömällä politiikallaan. Tai halusiko USA sittenkin kahtiajaon rautaesirippuna ja sen myötä asevarustelun, jonka lopullisena seurauksena se pääsi maailman poliisiksi Reaganin hajottaessa pahan valtakunnan jättiläismäisellä asevarustelulla. Moni kysymys jää vastauksia vaille.


Tiedämme ahkerasti tai laiskasti sen,

että USA:n 5% maapallon väestöstä kuluttaa 10-35% raaka-aineista, jotka ovat luonnon järjestelemiä koko maapallolle. Tiedämme myös, että USA rasittaa koko maapallon elinympäristöä asukasta kohden ylivoimaisesti eniten.

Kuinka ahkeriksi meidän pitää tulla, että näemme objektiivisesti USA:n uskonnollisen hyvyyden, vastuullisuuden ja kyvyn huomioida koko maapallo. USA on toistaiseksi ainoa maailmanpoliisi ja suuri lahjoittaja yksityisihmisinä, miksi?


Ilkka Luoma


US   AL

Hiipuuko persupöhinä?


Suuri joukko aivan arkitavallisia ihmisiä äänesti ensimmäisen vaalijytkyn edellisistä eduskuntavaaleista – varoitukseksi perinteellisille puolueille. Jytky laimeni kunnallisvaaleissa 2011, sekin oli varoitus – tällä kertaa itse kunnallisvaalivoittajille – tämän persupomo Timo Soini oivaltaa, mutta ei ääneen sano.

Suomen suurin puolue on ”äänestämättömät” – uurnilla käymättömän kansan aktivointi muuttaisi maamme seuraavaa hallitusta lähemmäksi ihmistä – aitosuomalaista ihmistä. Me emme ole tarkoitushakuisesti laajentamassa olemassa olomme reviiriä – emme jaa enää rahaa ”vilungeille” – vaan keskitymme omiin ongelmiin.


Suomi on eräs parhaista maista elää ja asua;

Suomi on tarkoitettu sellaisille ihmisille, jotka tulevat täällä parhaiten toimeen omalla äidinkielellään – isäimme maassa, joka on lunastettu arvokkaalla työllä, jälkeläisille elää. Parhaiten autamme hädässä olevia – olemalla itse terve ja motivoitunut näkemään muutakin hätää ...


--
[2009]

(Maan hallitus ajaa tehotalouden eilisen päivän säätöjä Kokoomuksen johdolla - Yliopistouudistus herättää ajattelevan kansakunnan vastarintaan - kansalaisluovuutta ei saa tukahduttaa liike-elämäohjatuksi)

[ ... perussuomalaiset ovat voittajan uralla - mutta kuinka se realisoituisi seuraavista eduskuntavaaleista? Kansan muisti on lyhyt ja pelkät puheet eivät riitä. Olisiko nyt PS:n aika astua ulos "kaapista" ja reformoida puolue- tai oikeastaan kansanliikeohjelmansa vastaamaan tätä päivää? ... ]

Suomen kansa ei ole ihastunut nykykaltaiseen puoluepolitiikkaan 1/. Kokoomus ajaa tehotaloutta ympäristön loppuessa ympäriltämme. Keskusta pohtii mitä pitäisi huomenna tehdä, kun tänään ei tiedä, mitä eilen saavutettiin. Suomen suurin puolue Nukkuvat, on kokenut jäsenkatoa Timo Soinin joukkoihin.


Kokoomuksen opetusministerille ei esitetty haastattelussa yliopistouudistuksesta sitä ratkaisevaa kysymystä: "Mistä halutaan opetuksellisen ja tutkimuksellisen ohjauksen alkavan?" ---  Nyt se on siirtymässä suuren piirun verran liike-elämän haltuun, samaan aikaan kun kansakunta huomasi väsyneensä näyttö- ja kulutustalouteen 2/. Äänestäjät huomasivat myös ympäristön voivan pahoin, niin ihmisinä kuin luontona.

Toisaalta voidaan sanoa, että liike-elämä tuo työtä, maksaa palkkoja ja näin aikaansaa rahan liikkeet. Olisikin tältä pohjalta perusteltua suunnata tutkimustyötä kysynnän mukaan palvelemaan liike-elämää, joka näin voisi tuoda enemmän mahdollisuuksia ihmiskunnalle.


Kansakunta hakee nyt todellisia vaihtoehtoja

Perussuomalaiset ovat nosteessa ilman täyttä konkreettista sanomaa tai aihetta. Sujuva sanankäyttö ja vastakkaisuus istuvan hallituksen kanssa riittää antamaan prostestiääniä kalluppeihin, kuten myös varoitusääniä muiden puolueiden kannattajilta sormen heristyksenä omillensa. Kuinka nämä kalluppiäänet saadaan konkretisoitumaan myös vaaleissa, onkin Timo Soinille tuhannen totuuden paikka.

Kokoomus ja Keskusta ajavat itsensä jälkijuoksijoina alkaneen laman alle. Kansan tahto muuttunee seuraavien kahden vuoden aikana oleellisesti, sillä ulospääsyä vallitsevasta tilanteesta ei synnytetä enää mm. kulutusta kannustamalla 3/. Kansa ei ehkä haluakkaan enää kuluttaa tuota kuuluisaa 33 prosenttia liikaa 4/, mitä joka vuosi ympäristöltämme liikakulutuksena syömme. Kansa voi olla niukkuudesta oppineena valmis kulutustasonsa 33% vähentämiseen *).

Mikä on huomisen politiikan suurin arvo? Mikä on tänään valtapuolueiden arvomaailma? Erityisesti on kysymys siitä, mikä on perussuomalaisten arvomaailma niin kansana kuin puolueena. Kohtaako PS uudistetulla ohjelmallaan kansan syvät rivit heidän huomisen arvoissa?

Arvomaailma elää reformia. Yhteiskunta ei ole näyttö- ja kulutustalous, vaan talous ympäristöstä huomioiden muutkin, jotka tasa-arvoisemmassa asemassa siitä välttämätöntä elinvoimaa ammentavat.

Perussuomalaiset voivat toistaa edesmennään kansalaislegenda Veikko Vennamon muinoisen vaalivoiton "bensat pysäyttävänä" voittona seuraavista eduskuntavaaleista. 18 edustajapaikkaa ei ole mahdottomuus, ja tuolla voitolla lohkeaa jo ympäristö- ja sisäministerin salkut.

PS on juuri nyt tekijän paikalla, mutta puhe ei riitä. Puolue tai oikeammin kanslaisliike pitää panna iskuun, jäsenmäärä nelinkertaistaa ja toiminta ulottaa aktiiviseksi koko Suomeen. On kysymys Suomen rauhanajan suurimmasta talkootehtävästä. Vastuullisesti ohjattuna kansalaiset lienevät tähän suurin joukoin valmiina?


PS:n on saatava ja julkistettava "10 viisasta" - joko ulkoa tai sisältä

Joka tapauksessa uskottavuuspohjaa on laajennettava nykyisestä. Kansa on nyt suopea Timo Soinin joukoille. Maahanmuuttoasiat ovat vain yksi tekijä - suurin tekijä on kansakunnan yhtenäisyys ja tahto menestyä. Nämä asiat vaativat karismaattisia johtajia, jotka jalkautuvat heti kentälle. Nyt PS ei saisi ajautua nurkkaan rasismisyytöksistä - nekin lähinnä muiden puolueiden ohjaamina.


Suomessa on nyt arvokeskustelun paikka

Kaikkea ei mitata määrillä, rahalla tai neliöillä kuin hevosvoimillakaan. Yhteiskuntakeskustelu on alkanut 5/, ja tahditus ympäristökestävämpään aikaan on keskusteluille valmis. Tehotalouden näyttömania on eilistä kokoomuspolitiikkaa. Nyt vallitsevat kansalaiskysymykset Suomesta yhtenä maana ja mahdollisimman paljon omillaan toimeentulevana kansana.

Suomi on aina luottanut omiin ihmisiinsä, nyt vain paras kyky on väliaikaisesti kadoksissa. Tärkeimmät verkkomme ovat Suomessa. Suomi on luottanut omaan armeijaan ja Suomi on sanonut Natolle jatkuvasti ei 6/.

Suomessa puhutaan suomenkieltä ja sitä myymme mitä osaamme. Minkä lupaamme sen pidämme - ja aina liittoutumattomina kuin sitoutumattominakin, paitsi ystäviimme, asiakkaisiimme ja päämääriimme. 

Viime kädessä Suomi on se alue, josta tiukimman paikan tullen elämme - tämä alue on laitettava kuntoon ja kansa tyytyväiseksi vaikka pienemmällä palkalla, kunhan on töitä ja arvostusta siitä, mitä kukin tekee. Suomi on suomalaisille tarkoitettu maa, jossa autamme lähimmäistämme - kuten olemme läpi historian tehneet. Luontaisen kateutemme valjastamme yhteiseksi voimaksi. 


*)
Maapallollisesti ylikulutus on 33% - onkin mielenkiintoinen kysymys miten lasketaan kansallinen jako


Tekstin alaviitteet:




Ilkka Luoma
...

Mielipidekirjoitukseen liittyvä kuvakansio~
[ ...  eduskunnasta, jossa 199 yksityisyrittäjää ajaa enemmän tai vähemmän ryhmäohjatusti omia etujaan Isänmaan ja puolueensa nimissä - copyright by Ilkka Luoma 2008]


Kuvakansio
...

AL  US



Sent:
Sent: Saturday, February 21, 2009 7:20 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Hallitus ojentaa tajuamattaan voittoa peruskansalaisille

...
KATEGORIAT:

YHTEISKUNTA , POLITIIKKA , KANSANEDUSTAJA , YHTEISÖLLISYYS ,EDUSKUNTA , DEMOKRATIA , IDEOLOGIA , NATIONALISMI , KANSALAISVAIKUTE ,PERUSSUOMALAISET