2 - HS teki oman "tilannehuoneen" - tämän kansalaislaarin, jossa toimittajat moderoivat lukijoidensa kommentteja, mitä erilaisimmin tavoin - ehkä myös robotoituna? HS-idea kehittyi US Puheenvuoron lailla, nyt voi rehdisti kirjoittaa omalla aidolla nimellä - tosin siinä ei ole toistaiseksi potrettikuvavaadetta - ehkä olisi hyvä?
On varmaa, että niin US' n kuin HS' n kaltaiset kansalaislaarit yleistyvät, kehittyvät ja laadullistuvat - saaden myös rinnalleen uusia suoramedian ylläpitäjiä "tilannehuoneina", ja entistä laadukkaampina.
Tässä en lähde arvioimaan juuri tuon Facebook Tilannehuoneen laatua kuin sisältöäkään, en ole siihen puolueeton, koska olen sinne itsekkin sisältöä tuottanut.Mielipide toki on, mutta se olisikin aivan oman tekstin arvoinen.
Sekin on varmaa, että kamppailu totuudesta kasvaa, sillä totuus on tosiaan tuolla jossain - on vain kysymys siitä kuka/mikä sen parhaiten tuo esille, todistelee sen uskottavimmin ja esittää laadukkaimmin. Laatu on taas paljolti kuulijansa, lukijansa ja katsojansa silmissä. Yhdysvalloissa on edelleen ihmisiä, jotka eivät usko amerikkalaisten käyneen Kuussa.
Digiloikka tuottaa lukijat sisällön tuottajiksi?
Sisältö taas esittäytyy yhä useammalla tavalla - kansalaiset eivät enää sulata kaikkea mitä heille laatumediasta työnnetään. Suuntaavaa politiikkaa esiintyy faktan tarkistajissakin - mitä he todellisuudessa ovat?
Ratkaiseeko sisällön laadun enemmistö vai vähemmistö (demokratiakäsite) - viisaus, äly vai terve epäluulo kuin kyky kriittisyyteen, epäillä. e
1 -Todellisuutta ennen on hyvin usein teoria mistä tahansa aiheesta
Kuinka pitkälle voidaan millaisinkin keinoin, opein ja taidoin teoriaa viedä, johtuu paljolti hyväksynnästä mikä "yleisöltä/ asiantuntijoilta" saadaan, tai miten eri tyyppiset todellisuusasiantuntijat tuon teoriakehityksen uskottavasti haluavat selittää ja todistella. Miten fakta syntyykään? 'Totuus on tuolla jossain' -pitää varmasti paikkansa
On kyse kuka kertoo mitäkin ja ketkä kaikkiaan ovat kuuntelemassa. Kyse on siis yleisöstä, jolle tietoa ja teoriaa (salaliittoteoriaa) suunnataan. Nyt kanavina ovat laatumedia ja sen paljolti parjaama somemaailma, josta nousee varmasti tuo monien odottama kansalaisen suoramedia - kansalaiskanavana.
Facebook-ryhmät olivat esiairut uudelle, ja ne kehittyvät vauhdilla - 'erehdy ja korjaa' menetelmällä kuin myös kilpailutekijöiden vauhdittamina. Ensimmäinen "laadukkaampi" kansalaismedia toimittajamoderoituna oli US Puheenvuoro, jossa kansalaiskirjoittajan henkilötunniste vietiin lopulta potrettikuviin saakka. ..
Olen itse tuottanut omia kommentteja tuohon Naamakirjan Tilannehuoneeseen
Kommenttivienti on tapahtunut yhdistelmänä vaikkapa HS-juttu (linkki seuraten - tosin monille lukijoille maksumuuri estää itse HS-jutun lukemisen) sekä erityisesti kommentti siihen. Idea on tuottaa vertailupohjaa itse laatumedian jutulle - kansalaiskommenttina.
Ajatus on rehellinen, sillä se tuottaa verrantomahdollisuuden lukijoille, jotka sitten jatkokommentoivat juttua useimmiten rehellisellä omalla nimellään. Tosin Naamakirjaan voidaan liittyä tekaistuilla profiileilla. Tilannehuone voi valita jäsenensä - kuten myös erottaa "hankalia tapauksia", samoin suorajulkaisuoikeuksia voidaan jakaa tai sitten moderaattori esitarkastaa ... >
Unkari on kuitenkin niin itsenäinen valtio, että se voi noudattaa oman parlamenttinsa enemistöpäätöksiä, siis niiden ollen demokraattisia ratkaisuja omalla maalle toivottavasti hyödyksi.
Kun Unkarin kansanedustajalaitos on myöntänyt enemmistönä hallitukselle eli siis paljolti Unkarin pääministeri Victor Orban' lle katsomansa riittävät valtaoikeudet - vieläpä määrittämättömäksi ajaksi - on se unkarilaisten omaa yleisesti hyväksyttyä demokratiaa. Näinhän demokratia ymmärretään enemistöpolitiikaksi, jossa tosin huomioidaan vähemmistösuoja.
Ymmärtääkseni Unkarin kansanedustuslaitos on valittu vapaissa EU-Brysselinkin hyväksymissä vaaleissa - demokraattisesti. Näin voidaan sanoa, että Unkari toimii sille suoduin mahdollisuuksin. Miksi tässä pitää mennä sekaantumaan "itsenäisen EU-jäsenvaltion sisäisiin asioihin"?
Millaisia päätöksiä nyt Unkarin hallitus johtajanaan PM Orban on tehnyt, jotka ovat rikkoneet Unkarin allekirjoittamaa EU-liittymissopimusta? Uskoisin tuon rikkomusluettelon esittämisen olevan nyt lukijoille ensiarvoista - laatumedialta, joka haluaa ylläpitää oikeudenmukaista, kokonaistotuudellista ja tasa-arvoista keskustelua erilaisten EU-jäsenvaltioiden osalta.
Meillä voi olla pelkoja joidenkin omavaltaisista ja suoraviivaisista toimista, joiden tavoitteena on kansallinen etu. Kansalliset edut tunnetaan parhaiten aina asianomaisissa valtioissa - kuten tässä tapauksessa Unkarissa.
Tänään Iso-Britannia on eronnut EU' sta - on menossa kiperät yhteistoimintaneuvottelut ja väliaikavuosi säännösten osalta. Voimme täällä Suomessakin arvioida järkevästi brittejä itseään ajatellen, miksi he suurena enemmistönä halusivat EU' sta eroon.
Ehkä tuo kiihkoton arviointi voi antaa osviittaa ymmärtää myös unkarilaisia, jotka ovat nyt demokraattisesti antaneet hallinnolleen poikkeavan voimakkaat luvat toimia Unkarin eduksi ja hyödyksi.
Amerikkalainen maailmallisuuden hegemonia on syntynyt ylivertaisesta US-dollarin asemasta, luottamuksesta siihen, ostajan roolin voimasta (samalla se on tuottanut valtavan kauppataseen alijäämän) vaikuttaa, muistammehan, että ostaja, siis asiakas on "aina oikeassa" ja sotavoimien vahvuudesta iskea tarvittaessa mihin tahansa maailman kolkkaan.
Nuo ylläolevat tekijät ovat luoneet US' lle populaatiosuhteella 0,32/7,8 sen toistaiseksi ylivertaisen aseman. Kuitenkin oma maa, oman valtion tapa toimia on hyvin haavoittuvainen - vapauden airueena itse kuluttajien päättäessä mitä ostaa, mistä ostaa vai ostaako lainkaan, ellei sitten tuo kulutushokemallinen kasvupyrkimys ole padottu vaikkapa näillä Koronaan liittyvillä kielloilla ja rajoitteilla. Siispä nyt on kiire vapauttaa kuluttajat pannastaan - US-yhteiskunta elää paljolti kotimarkkinoista.
Miksi sitten pörssikurssit nousevat ja laskevat? Siksikin, että ne ovat hyvin voimallisen manipulaation kourissa - pörssipelurit ja pörssirobotit sahauttavat kursseja, jotta ne tuottavat lähinnä suursijoittajien sekunnintarkoille osto- ja myyntitoimieksiannoille mahdollisuuksia takoa pikavoittoja omistajilleen.
US suurlamautui 1930-luvulla, kun pörssit mielikuvituksellisista kursseistaan romahtivat, työttömyys nousi ja pelastukseksi kehitettiin New Deal, joka laittoi amerikkalaiset työleireille tekemään jotain, kunhan tekivät - jouten olo hermostuttaa jopa vallankumouksiin.
Nyt ongelmana on raskas ylikulutteisuus, vaikka USA' ssa on eräin laskelmin 60 miljoonaa köyhää (miten se muuten lopulta määritellään?). Koronasäännöt ja -määräykset patoavat kulutusta ja samalla maailmallisesti yhtä pahinta per capita ympäristöhaittajälkeä, josta voisi nyt USA' kin ottaa oppia uusien päätöksiensä pohjaksi - vähentämisen tiellä.
US ei vähentämistä trumppismin aikakaudella tee, sillä presidentti Donald Trump haluaa että US on The Greatest, siis ylläpitää vähemmistöstänsä maailmallista johtajuutta. Entä oma talous, kun se niiaa hyvin syvälle?
Uteliaisuuden koroste on vakoilu. Valtatekijä on kiinnostunut kaikesta siitä mikä on sille uhkana. Poliittinen virta on valtatekijälle uhka - sillä yhteiskuntapolitiikka on aina muutoksen tuulissa. Staattisuutta eli pysähtyneisyyttä ei lopulta ole, sillä sen estää muutos, joka alkaa jo evoluutiosta, joka määrittää meitä kaikkia - ihmisistä viruksiin.
Valvonta tietää, ja tieto on ratkaisu tehdä päätöksiä. Tietoa kertyy joka hetki; ennen se "katosi taivaan tuuliin", nyt se "katoaa tiedostetusti bittien avaruuspilviin", joista se osataan jo analyyttisesti louhia esille.
Tiedon louhiminen tietomassoista tapahtuu nokkeluutena, tiedostettuna tavoitteena kuin hakkeroituna kaiveluna. Kaivelusta emme pääse irti, sillä ihminen on aina utelias - joko innokkuutena tai sitten valtiollisena tavoitteellisuutena ylläpitää valtaansa.
Yhteiskunta monimutkaistuu aina digiloikkien myötä ja samalla se antaa tilaa nokkeluudelle tai parviälylliselle ratkaisukeskeisyydelle, tuottamaan tietoa, jopa siitä miten Korona lisääntyy ja leviää tai sitten mistä kumpuaa valtiollista uhkaa - milläkin motiivilla.
Valtion motiivi on aina vallan pitäminen omissa käsissä, mikä/kuka/ketkä nyt sitten milloinkin sattuvatkaan olemaan vallankahvassa kiinni. Ihminen vakoilee, tutkii ja haluaa tietää - parhaita tiedon kerääjiä ja niistä analyysien tekijöitä ovat vakoilulaitokset: CIA, DIA, FSB, Mossad ja esimerkiksi MI6/MI5. Nämä ovat tottuneita vakoilemaan - unohtamatta US' n NSA' ta, joka perehtyy myös liittolaisten johtajien seuraamiseen - puhumattakaan omista kansalaisista.
Tietotekniikka on kutistunut kohta kaikkien taskuihin ja näistä on yhteys kaiken verkkoon - internettiin. Tuo taskukuljetus kuljettaa tietoutta meistä jatkuvasti, paikan, ajan sekä näihin liittyvät sidokset, joita bittimaakarit kilvan kehittelevät. Olemme kohteina bittikartalla, ja nokkelimmat louhivat meistä "kaiken irti", mitä tuotamme.
Hyvä vai paha - päätä sinä. Laitteessasi on myös off-kytkin, joka irtauttaa tietovirroista.
Sotimisen trendi lienee automaatiossa, parviälyisyydessä ja yleensäkin tekoälyssä tai avustavassa korvausälyssä, joksi tätä tietoteknistä ohjelmistomoodia voidaan myös kutsua.
Tuossa korvaavassa avustusälyssä on eräs kiintoisa piirre; se veisi suoran impulsiivisuusvaikutteisen ihmisohjauksen sotimishalua vähemmälle ja tilalle tulisi harkitsevuus - analyyttisena tilannearviona, onko jokin alkava väkivaltainen toimintaketju kokonaisjärkevää ja näin ehkä sotien määrä itseasiassa vähenisi?
Mitä pienet edellä, sitä suuret perässä
Ehkä tämä herättelee myös tuon erittäin kalliin HX-hankkeen pohdinnan järkevyyden ja todellisen merkityksen Suomen ilmatilapuolustukselle, jossa ei hyökkäävyyttä tarvita, kuten nyt osin suunnitellaan.
Drone-maailma kehittyy suurin askelin myös "suurien lentokoneiden" osalta. Erityisesti Kiina julkistelee kuvia uusimmista automaatio- ja parviälydrooneista - viestinä - minne? HX-hanke on tässä tilanteessa joka tapauksessa Suomelle liian kallis ja vanhanaikainen.
Suomalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suurin tekijä on itse ilmansuunnaton diplomatia, jossa huomioidaan suomalainen erityisasema idän ja lännen vedenjakajalla.
Meidän ei ole syytä tutkailla hyökkäävyydellä (nykyinen ohjusvarustelu Hornet-taistelukoneisiin) tässä maantieteellisessä asemassa, jossa lähimmän ydinasesuurvallan - Venäjän - atomiaseet ovat parin sadan kilometrin päässä rajaltamme (Kuolan niemimaan strategiset ydinsukellusveneiden päätukikohdat).
Maavoimat sissitoiminteineen on eräs parhaita pidäkkeitä, jos joku yllättävä taho suunnittelisi maahamme tunkua - valloittajana. Miksi muuten se joku näin tekisi? Turvatakseen omaansa - osaltamme? Tuo turva tuotetaan Suomen täydellä sotilaspoliittisella sitoutumattomuudella sekä olla päästämättä mihinkään suuntaan suuntautuneita vihollismahdollisuuksia - omien rajojemme sisältä.
Droonikehitys on vahvin laji puolustustahdon ylläpidossa - juuri tiedonhankintana ja pienuutensa kuin nokkeluutensa myötä yllätyksellisyytenä! [TIEDE]
Korona tuo joka päivä surua. Korona tuo kuitenkin myös erinomaisia tutkimusalustoja mitä huomenna voidaan tehdä toisin. Ehkä suurin asia on vähentäminen, joka tässä Koronan leviämisessä on tuottanut jopa ilmanalan kirkastumista hyvinkin vaikeilla saastealueilla - Kiinan ja Intian suuret teollisuuskaupungit, Pohjois-Italia ja EU-Euroopan väkirikkaat ja ajoneuvotäyteiset pääkaupungit, Pariisi, Berliini ja Rooma - sielläkin on ilman hengitettävyys parantunut oleellisesti.
Toinen erinomaisen hieno tutkimusalue syntyy kuin itsestään tästä etätyöstä. Nyt on aika kerätä kaikki mahdollinen data, jotta tekoäly oman viisautemme ohelle saadaan liikkeelle tutkimaan mitä merkitsee työn siirtyminen kotiin, mökille, lomapaikkaan tai muuhun luontoläheiseen idylliin, joka voisi parhaillaan lisätä motiivia tehdä työ paremmin ja kehittävämmin.
Tutkimusaineistoa kertyy koko ajan. Työmatkaliikenne on romahtanut, autoilu on vähentynyt - toimipaikkaruokailu on kutistunut olemattomiin - vain ulosmyynniksi. Itse työpaikoilla "kahvikuppiristeilyt" ovat päättyneet - tilalle on syntynyt etäkahvitauot, joissa vitsaillaan päivän vitsit turvallisesti bittiliikenteen ajamana.
Ei niin hyvää, ettei vaikeuksia, kun lapset ovat olleet "jaloissa", kun koulut kiinni, päiväkodit tavoittamattomissa - ja vielä päällä vanhempien opetusvelvollisuus. Onkin erinomainen paikka, kun koulut aukeavat ja vanhemmat pääsevät etäkotityöhön tehollisesti kiinni - ehkä työpiste-ergonomiakin on jo ehditty hioa. Entä venyttelyt ja vanuttelut, joita on kannustettu itse työpaikoilla.
Eläme työkulttuurimurroksessa. On suuret mahdollisuudet selvittää mikä olisi lopulta kulutuksellisesti se paras keino, koska meidän on täällä kasvuhokemamaissa pakko vähentää, esimerkiksi muille nouseville, joissa Maapallomme enemmistöväki elää. Tasa-arvoistuuko työskentely, jos operoidaan kodeista, mökeiltä tai muista työhönkin inspiroivista paikoista.
Entä liike - turha liike. Kuinka paljon työmatkaliikenne aikaansaa haittapäästöjä?
1 - 2
Oman teoriani mukaan
On varmaa, että niin US' n kuin HS' n kaltaiset kansalaislaarit yleistyvät, kehittyvät ja laadullistuvat - saaden myös rinnalleen uusia suoramedian ylläpitäjiä "tilannehuoneina", ja entistä laadukkaampina.
Tässä en lähde arvioimaan juuri tuon Facebook Tilannehuoneen laatua kuin sisältöäkään, en ole siihen puolueeton, koska olen sinne itsekkin sisältöä tuottanut.Mielipide toki on, mutta se olisikin aivan oman tekstin arvoinen.
Sekin on varmaa, että kamppailu totuudesta kasvaa, sillä totuus on tosiaan tuolla jossain - on vain kysymys siitä kuka/mikä sen parhaiten tuo esille, todistelee sen uskottavimmin ja esittää laadukkaimmin. Laatu on taas paljolti kuulijansa, lukijansa ja katsojansa silmissä. Yhdysvalloissa on edelleen ihmisiä, jotka eivät usko amerikkalaisten käyneen Kuussa.
Digiloikka tuottaa lukijat sisällön tuottajiksi?
Sisältö taas esittäytyy yhä useammalla tavalla - kansalaiset eivät enää sulata kaikkea mitä heille laatumediasta työnnetään. Suuntaavaa politiikkaa esiintyy faktan tarkistajissakin - mitä he todellisuudessa ovat?
Ratkaiseeko sisällön laadun enemmistö vai vähemmistö (demokratiakäsite) - viisaus, äly vai terve epäluulo kuin kyky kriittisyyteen, epäillä. e
1 - 1
Oman teoriani mukaan
Kuinka pitkälle voidaan millaisinkin keinoin, opein ja taidoin teoriaa viedä, johtuu paljolti hyväksynnästä mikä "yleisöltä/ asiantuntijoilta" saadaan, tai miten eri tyyppiset todellisuusasiantuntijat tuon teoriakehityksen uskottavasti haluavat selittää ja todistella. Miten fakta syntyykään?
'Totuus on tuolla jossain' -pitää varmasti paikkansa
On kyse kuka kertoo mitäkin ja ketkä kaikkiaan ovat kuuntelemassa. Kyse on siis yleisöstä, jolle tietoa ja teoriaa (salaliittoteoriaa) suunnataan. Nyt kanavina ovat laatumedia ja sen paljolti parjaama somemaailma, josta nousee varmasti tuo monien odottama kansalaisen suoramedia - kansalaiskanavana.
Facebook-ryhmät olivat esiairut uudelle, ja ne kehittyvät vauhdilla - 'erehdy ja korjaa' menetelmällä kuin myös kilpailutekijöiden vauhdittamina. Ensimmäinen "laadukkaampi" kansalaismedia toimittajamoderoituna oli US Puheenvuoro, jossa kansalaiskirjoittajan henkilötunniste vietiin lopulta potrettikuviin saakka.
..
Olen itse tuottanut omia kommentteja tuohon Naamakirjan Tilannehuoneeseen
Kommenttivienti on tapahtunut yhdistelmänä vaikkapa HS-juttu (linkki seuraten - tosin monille lukijoille maksumuuri estää itse HS-jutun lukemisen) sekä erityisesti kommentti siihen. Idea on tuottaa vertailupohjaa itse laatumedian jutulle - kansalaiskommenttina.
Ajatus on rehellinen, sillä se tuottaa verrantomahdollisuuden lukijoille, jotka sitten jatkokommentoivat juttua useimmiten rehellisellä omalla nimellään. Tosin Naamakirjaan voidaan liittyä tekaistuilla profiileilla. Tilannehuone voi valita jäsenensä - kuten myös erottaa "hankalia tapauksia", samoin suorajulkaisuoikeuksia voidaan jakaa tai sitten moderaattori esitarkastaa ... >
3
Unkari nuhtelee niitä, jotka puhuvat totta
Kun Unkarin kansanedustajalaitos on myöntänyt enemmistönä hallitukselle eli siis paljolti Unkarin pääministeri Victor Orban' lle katsomansa riittävät valtaoikeudet - vieläpä määrittämättömäksi ajaksi - on se unkarilaisten omaa yleisesti hyväksyttyä demokratiaa. Näinhän demokratia ymmärretään enemistöpolitiikaksi, jossa tosin huomioidaan vähemmistösuoja.
Ymmärtääkseni Unkarin kansanedustuslaitos on valittu vapaissa EU-Brysselinkin hyväksymissä vaaleissa - demokraattisesti. Näin voidaan sanoa, että Unkari toimii sille suoduin mahdollisuuksin. Miksi tässä pitää mennä sekaantumaan "itsenäisen EU-jäsenvaltion sisäisiin asioihin"?
Millaisia päätöksiä nyt Unkarin hallitus johtajanaan PM Orban on tehnyt, jotka ovat rikkoneet Unkarin allekirjoittamaa EU-liittymissopimusta? Uskoisin tuon rikkomusluettelon esittämisen olevan nyt lukijoille ensiarvoista - laatumedialta, joka haluaa ylläpitää oikeudenmukaista, kokonaistotuudellista ja tasa-arvoista keskustelua erilaisten EU-jäsenvaltioiden osalta.
Meillä voi olla pelkoja joidenkin omavaltaisista ja suoraviivaisista toimista, joiden tavoitteena on kansallinen etu. Kansalliset edut tunnetaan parhaiten aina asianomaisissa valtioissa - kuten tässä tapauksessa Unkarissa.
Tänään Iso-Britannia on eronnut EU' sta - on menossa kiperät yhteistoimintaneuvottelut ja väliaikavuosi säännösten osalta. Voimme täällä Suomessakin arvioida järkevästi brittejä itseään ajatellen, miksi he suurena enemmistönä halusivat EU' sta eroon.
Ehkä tuo kiihkoton arviointi voi antaa osviittaa ymmärtää myös unkarilaisia, jotka ovat nyt demokraattisesti antaneet hallinnolleen poikkeavan voimakkaat luvat toimia Unkarin eduksi ja hyödyksi.
4
Miksi Yhdysvalloissa osakekurssit nousevat, vaikka maan talous on kurjassa kunnossa?
Nuo ylläolevat tekijät ovat luoneet US' lle populaatiosuhteella 0,32/7,8 sen toistaiseksi ylivertaisen aseman. Kuitenkin oma maa, oman valtion tapa toimia on hyvin haavoittuvainen - vapauden airueena itse kuluttajien päättäessä mitä ostaa, mistä ostaa vai ostaako lainkaan, ellei sitten tuo kulutushokemallinen kasvupyrkimys ole padottu vaikkapa näillä Koronaan liittyvillä kielloilla ja rajoitteilla. Siispä nyt on kiire vapauttaa kuluttajat pannastaan - US-yhteiskunta elää paljolti kotimarkkinoista.
Miksi sitten pörssikurssit nousevat ja laskevat? Siksikin, että ne ovat hyvin voimallisen manipulaation kourissa - pörssipelurit ja pörssirobotit sahauttavat kursseja, jotta ne tuottavat lähinnä suursijoittajien sekunnintarkoille osto- ja myyntitoimieksiannoille mahdollisuuksia takoa pikavoittoja omistajilleen.
US suurlamautui 1930-luvulla, kun pörssit mielikuvituksellisista kursseistaan romahtivat, työttömyys nousi ja pelastukseksi kehitettiin New Deal, joka laittoi amerikkalaiset työleireille tekemään jotain, kunhan tekivät - jouten olo hermostuttaa jopa vallankumouksiin.
Nyt ongelmana on raskas ylikulutteisuus, vaikka USA' ssa on eräin laskelmin 60 miljoonaa köyhää (miten se muuten lopulta määritellään?). Koronasäännöt ja -määräykset patoavat kulutusta ja samalla maailmallisesti yhtä pahinta per capita ympäristöhaittajälkeä, josta voisi nyt USA' kin ottaa oppia uusien päätöksiensä pohjaksi - vähentämisen tiellä.
US ei vähentämistä trumppismin aikakaudella tee, sillä presidentti Donald Trump haluaa että US on The Greatest, siis ylläpitää vähemmistöstänsä maailmallista johtajuutta. Entä oma talous, kun se niiaa hyvin syvälle?
5
Valvooko meitä pian koronaisoveli? Kiistellystä valvonnan teknologiasta halutaan ratkaisu taudin hallintaan Suomessakin
Valvonta tietää, ja tieto on ratkaisu tehdä päätöksiä. Tietoa kertyy joka hetki; ennen se "katosi taivaan tuuliin", nyt se "katoaa tiedostetusti bittien avaruuspilviin", joista se osataan jo analyyttisesti louhia esille.
Tiedon louhiminen tietomassoista tapahtuu nokkeluutena, tiedostettuna tavoitteena kuin hakkeroituna kaiveluna. Kaivelusta emme pääse irti, sillä ihminen on aina utelias - joko innokkuutena tai sitten valtiollisena tavoitteellisuutena ylläpitää valtaansa.
Yhteiskunta monimutkaistuu aina digiloikkien myötä ja samalla se antaa tilaa nokkeluudelle tai parviälylliselle ratkaisukeskeisyydelle, tuottamaan tietoa, jopa siitä miten Korona lisääntyy ja leviää tai sitten mistä kumpuaa valtiollista uhkaa - milläkin motiivilla.
Valtion motiivi on aina vallan pitäminen omissa käsissä, mikä/kuka/ketkä nyt sitten milloinkin sattuvatkaan olemaan vallankahvassa kiinni. Ihminen vakoilee, tutkii ja haluaa tietää - parhaita tiedon kerääjiä ja niistä analyysien tekijöitä ovat vakoilulaitokset: CIA, DIA, FSB, Mossad ja esimerkiksi MI6/MI5. Nämä ovat tottuneita vakoilemaan - unohtamatta US' n NSA' ta, joka perehtyy myös liittolaisten johtajien seuraamiseen - puhumattakaan omista kansalaisista.
Tietotekniikka on kutistunut kohta kaikkien taskuihin ja näistä on yhteys kaiken verkkoon - internettiin. Tuo taskukuljetus kuljettaa tietoutta meistä jatkuvasti, paikan, ajan sekä näihin liittyvät sidokset, joita bittimaakarit kilvan kehittelevät. Olemme kohteina bittikartalla, ja nokkelimmat louhivat meistä "kaiken irti", mitä tuotamme.
Hyvä vai paha - päätä sinä. Laitteessasi on myös off-kytkin, joka irtauttaa tietovirroista.
6
Maavoimat suunnittelee taistelijoille uudenlaisia ”taskulennokkeja”
Tuossa korvaavassa avustusälyssä on eräs kiintoisa piirre; se veisi suoran impulsiivisuusvaikutteisen ihmisohjauksen sotimishalua vähemmälle ja tilalle tulisi harkitsevuus - analyyttisena tilannearviona, onko jokin alkava väkivaltainen toimintaketju kokonaisjärkevää ja näin ehkä sotien määrä itseasiassa vähenisi?
Mitä pienet edellä, sitä suuret perässä
Ehkä tämä herättelee myös tuon erittäin kalliin HX-hankkeen pohdinnan järkevyyden ja todellisen merkityksen Suomen ilmatilapuolustukselle, jossa ei hyökkäävyyttä tarvita, kuten nyt osin suunnitellaan.
Drone-maailma kehittyy suurin askelin myös "suurien lentokoneiden" osalta. Erityisesti Kiina julkistelee kuvia uusimmista automaatio- ja parviälydrooneista - viestinä - minne? HX-hanke on tässä tilanteessa joka tapauksessa Suomelle liian kallis ja vanhanaikainen.
Suomalaisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suurin tekijä on itse ilmansuunnaton diplomatia, jossa huomioidaan suomalainen erityisasema idän ja lännen vedenjakajalla.
Meidän ei ole syytä tutkailla hyökkäävyydellä (nykyinen ohjusvarustelu Hornet-taistelukoneisiin) tässä maantieteellisessä asemassa, jossa lähimmän ydinasesuurvallan - Venäjän - atomiaseet ovat parin sadan kilometrin päässä rajaltamme (Kuolan niemimaan strategiset ydinsukellusveneiden päätukikohdat).
Maavoimat sissitoiminteineen on eräs parhaita pidäkkeitä, jos joku yllättävä taho suunnittelisi maahamme tunkua - valloittajana. Miksi muuten se joku näin tekisi? Turvatakseen omaansa - osaltamme? Tuo turva tuotetaan Suomen täydellä sotilaspoliittisella sitoutumattomuudella sekä olla päästämättä mihinkään suuntaan suuntautuneita vihollismahdollisuuksia - omien rajojemme sisältä.
Droonikehitys on vahvin laji puolustustahdon ylläpidossa - juuri tiedonhankintana ja pienuutensa kuin nokkeluutensa myötä yllätyksellisyytenä! [TIEDE]
7
Kartoitus: Koronapandemian takia Suomessa liki 60 prosenttia työntekijöistä aloitti etätyön
Toinen erinomaisen hieno tutkimusalue syntyy kuin itsestään tästä etätyöstä. Nyt on aika kerätä kaikki mahdollinen data, jotta tekoäly oman viisautemme ohelle saadaan liikkeelle tutkimaan mitä merkitsee työn siirtyminen kotiin, mökille, lomapaikkaan tai muuhun luontoläheiseen idylliin, joka voisi parhaillaan lisätä motiivia tehdä työ paremmin ja kehittävämmin.
Tutkimusaineistoa kertyy koko ajan. Työmatkaliikenne on romahtanut, autoilu on vähentynyt - toimipaikkaruokailu on kutistunut olemattomiin - vain ulosmyynniksi. Itse työpaikoilla "kahvikuppiristeilyt" ovat päättyneet - tilalle on syntynyt etäkahvitauot, joissa vitsaillaan päivän vitsit turvallisesti bittiliikenteen ajamana.
Ei niin hyvää, ettei vaikeuksia, kun lapset ovat olleet "jaloissa", kun koulut kiinni, päiväkodit tavoittamattomissa - ja vielä päällä vanhempien opetusvelvollisuus. Onkin erinomainen paikka, kun koulut aukeavat ja vanhemmat pääsevät etäkotityöhön tehollisesti kiinni - ehkä työpiste-ergonomiakin on jo ehditty hioa. Entä venyttelyt ja vanuttelut, joita on kannustettu itse työpaikoilla.
Eläme työkulttuurimurroksessa. On suuret mahdollisuudet selvittää mikä olisi lopulta kulutuksellisesti se paras keino, koska meidän on täällä kasvuhokemamaissa pakko vähentää, esimerkiksi muille nouseville, joissa Maapallomme enemmistöväki elää. Tasa-arvoistuuko työskentely, jos operoidaan kodeista, mökeiltä tai muista työhönkin inspiroivista paikoista.
Entä liike - turha liike. Kuinka paljon työmatkaliikenne aikaansaa haittapäästöjä?