[2005] Ruokajonossa kiilsi myös hammaskulta ja kansainvälinen puheensorina peitti Seurakunnan papin aloitussaarnan. Sielunruokaa nautti pieni ryhmä ihmisistä. Pappi toivotti inhimillisesti hyvää kesää kaikille saamatta vastausta kuin muutamalta. Uskoisin kaikkien tienneen, että kyseisen ruokajonon oli mahdollistanut Seurakunta ja ne monet vapaaehtoiset, jotka halusivat lähimmilleen aidosti hyvää. Vapaaehtoisten auttajien joukossa oli havaittavaa huolta, että joku tai jotkut tekevät systemaattista hamstraamista.
Ruokajonossa oli runsaasti "hyvin syöneitä", sekä joukko hiljaisia, joiden silmistä kuulsi hätä ja yksinäisyys. Yksinäisyys ja työtä vailla oleminen ovat suurimpia ihmisten vitsauksia. Toinen merkittävä ahdinko on olla ilman yhteisöllisyyttä ja tarpeellisuuden tunnetta. Ruokajono toi ainakin muutamille yhteenkuuluvuutta ja osallistumista, mutta edelleen joukossa oli liian hiljaisia, joiden ainut turva on oma itsensä.
Valtiovalta säätäköön pikaisesti lait ja säädökset, jotka sallivat systemaattisen valmistajien, jakelijoiden ja kauppojen käyttökelpoisen "ylijäämäruoan" kuljettamisen näihin ruoan jakelupisteisiin, sillä ruoka on liian arvokasta kipattavaksi kaatopaikoille. Eduskuntamme säätäkööt myös pikaisesti rahalähteet, joilla maksetaan tehokas logistiikka siirtämään liikenevät ruokatavarat näihin jakelupisteisiin.
Lopuksi ruokajonossa olijoille organisoidaan kunkin kyvyn ja osaamisen puitteissa ruoan saamisen vastikkeeksi yhteiskuntatyötä, siis osallistumista yhteisöllisyyteen ja hyväksytyksi tulemiseen. Jokaisella on oikeus olla osa tätä yhteiskuntaa, sillä yksikään luonnon järjestämä syntymä ei ole tarkoitukseton. Sitä paitsi ruokajonossakin on äänivaltaa. [1]
Mikäli olisi haluttu tuottaa lukijoille laatumedian puolueettomuuteen liittyvää rinnasteisuutta - olisi voitu lyhyesti kerrata amerikkalaisten ainoan ydinkäyttöisen kauppa-aluksen NS Savannah' in kulkemisia - eikä niin loisteessa kuin voisi kuvitella.
Tuon otsikon muotoilu herättää varmaan ihastusta ja tyrmistystä - siksi yksioikoisen suuntaava ja alleviivaava se on - ikään kuin venäläisiltä ei syntyisi kuin sutta ja sekundaa.
HS-otsikoinnissa on selvää ilakoimisen makua, " ... siinähän taas näimme, ei sieltä mitään kunnollista voi tulla ..." -näin voisi nähdä?
Olisiko muutoinkin jo aika meidän laatumedian nähdä asioita puolueettomammin - täältä idän ja lännen vedenjakajalta? Tuntuisi siltä, että asennemuutos olisi meille hyväksi, se tuottaisi meille kauppaa, arvostusta ja kunnioitusta - ei kumartelua eikä parjaamista mihinkään ilmansuuntaan!
1
Ajavatko liian pienet sosiaalituet leipäjonoihin? Tilastot kertovat, millaisilla summilla Suomessa pitää tulla toimeen
Ruokajonossa oli runsaasti "hyvin syöneitä", sekä joukko hiljaisia, joiden silmistä kuulsi hätä ja yksinäisyys. Yksinäisyys ja työtä vailla oleminen ovat suurimpia ihmisten vitsauksia. Toinen merkittävä ahdinko on olla ilman yhteisöllisyyttä ja tarpeellisuuden tunnetta. Ruokajono toi ainakin muutamille yhteenkuuluvuutta ja osallistumista, mutta edelleen joukossa oli liian hiljaisia, joiden ainut turva on oma itsensä.
Valtiovalta säätäköön pikaisesti lait ja säädökset, jotka sallivat systemaattisen valmistajien, jakelijoiden ja kauppojen käyttökelpoisen "ylijäämäruoan" kuljettamisen näihin ruoan jakelupisteisiin, sillä ruoka on liian arvokasta kipattavaksi kaatopaikoille. Eduskuntamme säätäkööt myös pikaisesti rahalähteet, joilla maksetaan tehokas logistiikka siirtämään liikenevät ruokatavarat näihin jakelupisteisiin.
Lopuksi ruokajonossa olijoille organisoidaan kunkin kyvyn ja osaamisen puitteissa ruoan saamisen vastikkeeksi yhteiskuntatyötä, siis osallistumista yhteisöllisyyteen ja hyväksytyksi tulemiseen. Jokaisella on oikeus olla osa tätä yhteiskuntaa, sillä yksikään luonnon järjestämä syntymä ei ole tarkoitukseton. Sitä paitsi ruokajonossakin on äänivaltaa. [1]
2
Venäläinen ydinrahtilaiva Sevmorput lipuu tiistaina Suomenlahdelle – Alus oli Neuvostoliiton mahtipontisimpia epäonnistumisia
Mikäli olisi haluttu tuottaa lukijoille laatumedian puolueettomuuteen liittyvää rinnasteisuutta - olisi voitu lyhyesti kerrata amerikkalaisten ainoan ydinkäyttöisen kauppa-aluksen NS Savannah' in kulkemisia - eikä niin loisteessa kuin voisi kuvitella.
Tuon otsikon muotoilu herättää varmaan ihastusta ja tyrmistystä - siksi yksioikoisen suuntaava ja alleviivaava se on - ikään kuin venäläisiltä ei syntyisi kuin sutta ja sekundaa.
HS-otsikoinnissa on selvää ilakoimisen makua, " ... siinähän taas näimme, ei sieltä mitään kunnollista voi tulla ..." -näin voisi nähdä?
Olisiko muutoinkin jo aika meidän laatumedian nähdä asioita puolueettomammin - täältä idän ja lännen vedenjakajalta? Tuntuisi siltä, että asennemuutos olisi meille hyväksi, se tuottaisi meille kauppaa, arvostusta ja kunnioitusta - ei kumartelua eikä parjaamista mihinkään ilmansuuntaan!