[666]
...
1
Ihmisen ei kuulu olla yksin
Ilkka LuomaSanotaan, että Elämä on!
Ihminen syntyy aina kahden tuloksena. Saamme rakennekartan isältä ja äidiltä. Meissä asuu pieni ryhmähenki. Olemme äitiä ja isää ja heidän myötä kaikkea sitä rakennekaavaa, mitä omien vanhempiemmekin takaa löytyy - aina haman alusta saakka.
Olemme siis osasia jostain meille mystisestä kokonaisuudesta, jota ohjaa paljolti meille tuntemattomalla tavalla evoluutio, joka tuottaa sopeumallista kilpailua. Tämä kilpailu on merkki yhteisöllisyydestä - eli aivan oikein - emme ole tarkoitettu olemaan yksin, vaikka tässäkin kohdin poikkeus vahvistanee säännön.
Ihminen on laumaeläin ja Elää tunnetusti suurimmaksi osaksi tänään laajoissa yhteisöissä. Ihminen turvaa myös toisiinsa - näin ovat syntyneet reviirit, joissa samankantaiset pitävät toistensa puolta. Emme siis ole reviireissäkään yksin.
Sanotaan, että jokaisella tulee olla ainakin yksi tosiystävä, jolle avautua
Mielemme on rakentunut painetta helpottavalla ylipaineventtiilillä - se on kertova helpotus tuskaan, kun toinen kuuntelee, siis oikeasti kuuntelee - niin myös lähdön hetkellä, kun aika on palata kiertoon, josta tulimmekin. Yksin ei ole hyvä olla - vaikka moni kaipaa vastapainoa yksin olosta.
Voimme tietysti kysyä teoreettisen kysymyksen siitä minne matkustaisit, kun kaikki nykyiset välineet ja palvelut toimivat, mutta olisit ainoa ihminen Maan päällä - niin minne menisit ja miksi?
Kun aika koittaa ja on hetki luovuttaa kaikki se lainassa ollut rakenneaine - olisi turvallista, jos olisi saattaja. Kukaan ei ole tullut kertomaan mitä "rajan takana" on, ja läheiset vierellä ovat saattajia, kuten koululaiselle, joka astelee ensimmäiselle luokalle - on turvallista, että isi ja äiti ovat saattamassa.
Käänne tapahtuu kun äiti ja isä ovat portilla, tuolloin olisi turvallista nähdä "itsensä" viimeisen kerran, kun lähtö on - meillähän oli vain yksi tehtävä - lisääntyä ja lapsemme ovat sitä. Emme ole siis tarkoitetut olemaan yksin. Olemme osa jostain kokonaisuudesta. Mistä meitä johdetaan?2 - 1
Vihreiden ydinvoimakanta loiveni – pian puolue saattaa olla siunaamassa Fennovoiman ydinvoimalan rakentamisluvan hallituksessa
Ilkka LuomaYdinvoima on energiaa maailmojen alusta
Big Bang alkuräjähdys loi täydellisyydestä pikkiriikkisen epätäydellisyyden ja synnytti vetovoimatekijöinä atomien osaset, joista syntyi ajan saatossa kevyitä atomeja – ja lopulta paljon myöhemmin supernovien myötä myös alkuainetta – uraania, jota nyt halotaan loputtomaan energian nälkäämme.
1 - Energia puhuttaa hallituseroina, sotina ja valtapoliittisina virtauksina meillä Euroopassakin – maakaasu on vähemmän haitallista energiaa kuin kivihiili tai raakaöljy. Kaikki nuo kolme ovat hiilielämän kiertojäänteitä kovasta paineesta ja vuosimiljoonien takaa. Tankkaamme muinoin elänyttä elämää, niinpä hiilijae-energialla on suorat yhteydet elämään ja biomassoihin, mitä ihmisinä osaltamme olemme.
Ihmisen energian nälkä on kasvava ilmiö –
hyötysuhteiden kehittymisestä ja energiaverotuksesta huolimatta. Elintasomme mitataan näyttö- ja vertailutaloutena ja noihin liittyy energeettinen osio muunneltaessa materioita meitä palveleviksi tuotteiksi, välineiksi, kulkuneuvoiksi kuin lämmöksi ja viilennykseksikin. Enemmän energiaa, enemmän materiamuutoksia ja lopulta enemmän ympäristömuutoksia.
Miksi meidän on niin vaikeaa vähentää energiankulutustamme?
Meidän on saatava lisää, enemmän ja useammin. Mikä on meidän energiankäyttö ihmisinä yhtä biomassakiloa kohden. Helppo veikata enemmän kuin millään muulla eliölajilla. Syömmekö muiden mahdollisuuksia – vai onko sama millaista biomassaa kuolonhetkellä biokiertoon kiertyy?
Meidän ihmisten välinen energiankäyttö ja materioiden muuntelu –
… helppo tämäkin arvata; markkinataloudet kuluttavat enemmän kuin kehitysmaiden ihmiset. Näin palaamme jälleen tuohon markkinamekanistiseen kulutushoettuun näyttö- ja vertailutalouteen.
Herää kysymys ihmisoikeudellisesta kyvystä saada käyttöönsä kansoittain suhteellisesti maapallomme energia- ja raaka-ainevaroja. Materiamuuntelu on ylikansallinen oikeus ja vastuu, käytön jälkeisestä ”palautuksesta” kiertoon, josta saadaan ja jossa menetetään energiaa >[2]3
Saiko Kreikan veroale haaveilemaan etätyöstä ulkomailla? Muistilistalle kannattaa laittaa ainakin verotus, sosiaaliturva ja laki
Ilkka LuomaOllaan Suomessa, ollaan suomalaisia ja pysytään Suomessa
Eikö esimerkiksi liiaksi päähän potkittu Savonlinna - Saimaan Keskipiste - voisi tarjota etätyöntekopakettia - esimerkiksi puolikkaalla kuntaverolla, saaden ensimmäiset viisi vuotta luovutetun puolikkaan valtioavustuksena. Valtio voisi poikkeavasti myös jättää Savonlinnassa aikaansaadut arvonlisäverot poikimaan Savonlinnaan. Ehtona etätyöpaketille olisi kirjojen muutto Savonlinnaan.
Savonlinna tarjoaa "maailman mahtavimman sisäsaariston" - useine koskemattomine rantapaikkoineen. Savonlinna jakaisi harkiten maapalstoja sopiville etätyöskentelystä lopullisesti hurahtaneille, sillä jo nyt moni iso yhtiö mietii mitä tyhjille maisemakonttoteille tekisi. Ehkä emme kaikki tarvitsekaan enää toimistoympäristöä?
Savonlinna oli vain yksi esimerkki, mutta hyvin realistinen, sillä Savonlinnalla on paljon uinuvia keinoja houkutella uusia asukkaita - tekijöinä, virkeinä - sellaisina ihmisinä, joille maistuu luonto, hiljaisuus, ruuhkattomuus ja ystävällinen itä-savolaisuus.
Eikä Laurikaisen lihiksetkään haitaksi ole ;-)4
Euroopan keskuspankin paineet kasvavat: euroalueen inflaatio pysyi marraskuussakin negatiivisena
Ilkka LuomaLäntiselle markkinataloudelle kysyntä ja siihen liittyvä kilpailullinen tarjonta tuottavat rahavirtaa, jonka tulisi ylläpitää työllisyyttä. Kolme oleellista uhkaa tai oikeastaan luontobiologiaa pelastavaa mahdollisuutta, niin talousvirroille kuin työllisyydellekin!
1. Kaiken alusta on raaka-aineet ja niiden käsittelyyn tarvittava energia
Atomeja on niin moneen lähtöön, että niiden erilaiset kombinaatiot mahdollistavat "kaiken valmistamisen" -näin totesi Helsingin yliopistolla Tieteen päivillä professori Markku Pohjola. Raaka-aineista on niukkuus ja energiankäyttö rasittaa luontoympäristöä, jo tunnetulla tavalla.
2. Riittävä raha eli ostovoima sekä siihen liittyvä luottamus kasvutalouteen
Rahaa on niin paljon kuin painokoneet painavat - nyt sitä tehdään, kun yhteiskunnat jarruttavat - Koronan vuoksi yhteiskuntia "suljetaan" - syntyy ostovoimallista ja kulutuskeskeistä vajetta, mutta palkat ja kustannukset kuitenkin juoksevat, kunnes vähennetään.
Nyt otetaan velkaa, vaikka rahan määrää tulisi tuon -0,3 prosentin verran vähentää. EKP lisää rahaa kulutukseen ("syöttää velkaa, jota ei ehkä koskaan makseta kokonaan takaisin"!), ja kun inflaatio laukkaa - ja senhän pitäisi olla kahden prosentin luokkaa - siis tuolla määrällä voidaan vuosittain lisätä rahaa, eli ostovoimaa - ja näin kulutus pysyisi edes samana - siis nykyään luontobiologiaan nähden liian suurena - erityisesti rikkaissa länsimaissa.
3. Niukkuus - Maapallo on rajallinen materiaalilähde - siitä ei voi loputtomiin nyhtää
Nyt jarrutetaan, ainakin osa väestöistä tekee näin. Samalla siirrytään 'second hand' iin' parantamaan tavaroiden ja tuotteiden elinikää ja käytöllistä hyötysuhdetta (!) ja tästä biologia kiittää. Mutta valtiot eivät, sillä arvonlisävero jää saamatta Samalla kulutus pienenee ja toimeliaisuus vähenee - ehkä säästäminen lisääntyy?
Nyt otetaan velkaa, ja rahaa jaetaan 'suo kuokalla' - ajatuksella: Jos valtio jarruttaa käskyin ja ohjein - niin se on velvollinen maksamaan kustannukset.5
Suomalaiset ovat ostaneet ennätyspaljon käytettyjä tavaroita nettisivustoilta korona-aikana – katso, mitkä tuotteet ovat suosituimpia kotikunnassasi
Ilkka LuomaSecond hand on ilmiö, joka tuli jäädäkseen
Ylitimme kynnyksen käyttää toisen jo käyttämää vaatetta, eikä edes kahvikuppi ole ylivoimainen este, vaikka jonkun vieraan huulet ovat siinä käyneet. Olemme uuden vanhan edessä ja sillä tulee olemaan kauaskantoiset vaikutteet.
Second hand on hyötysuhteen huimaa nostatusta - tavara ja vaate saa jatkoelinkauden
Nykyiset pesuaineet tuoksuvat kirppareiden vaatteissa, eikä "loppuun hämmennettyä" kahvikuppia tarvitse valita - täälläkin elää laatutietoisuus.
Voimme jo nähdä erikoiskirppareita, joiden ohjelmassa on esimerkiksi antiikki - toki omin tiedetyin hinnoin. Mutta tavallisia kierrätysmyymälöitä ilmaantuu - täälläkin on kilpailun lait - hyvä menestyy, kun osataan markkinointi, esillepano ja laadun tarkkailu. Roskaa ei kannata hyllyilleen ottaa.
Hienoa, että käyttökelpoisuus saa jatkoajan - välillä löytyy suoranaisia helmiä - keräilijöille ja reliikit päätyvät lasivitriineihin ilostuttamaan harvinaisuudellaan uuden omistajansa hengellistä karderoooia. Silti käyttökelpoisuus on nyt in - valitaan huolella, tosin aika usein - koska hinta on olematon uuteen massatuotteeseen nähden.
Second hand poistaa valtioltamme suuren verokertymän - arvonlisäveron
Uuden elämän saanut tavara ja vaate ovat poissa uusien myymälöiltä ja tämä tekee lovea tuohon alv-kertymään, mutta myös itse kauppaan, jonka myynti supistuu ja näin myös työtilanteet vähentyvät, kun jo muutoinkin siirrytään verkko- ja postikauppaan.
Ja sitten itse luonto kiittää - biologiana!
Elämän toinen ja jopa kolmaskin kierros vähentää raaka-aineiden tarvetta, kaventaa energiankäyttöä. Ei tarvitse esimerkiksi pellolla kasvatettua puuvillaa niin paljon jalostaa langoiksi ja kankaiksi. Luonto hyötyy - ja saa hengähtää, kun uuden kasvuhokemallinen ostosinto siirtyy kerran käytettyyn.
Tässä on se kuuluisa win-win, kun ympäristö saa omaehtoiseen korjaustoimeensa aikaa toipua ihmiskunnan näyttö- ja vertailutaloudesta, jossa on pitänyt saada uutta - nopeammin ja enemmän.
...
Ilkka Luoma
35441
VastaaPoista