Saksaa pidetään kaikkinensa hyvin kilpailukykyisenä valtiona - erityisesti himoittuina henkilöautoina kuin muina saksalaista laatua omaavina tuotteina - 'Made in Germany' on jo monille varma laatutae.
Käytännön esimerkin voimmekin ottaa juuri Saksasta ja sen massiivisesta ja vahvasti työllistävästä autoteollisuudesta, jossa kolmikko Mercedes-Bentz, BMW ja Audi jakavat ostajia omiin genreihin - omin näytöin ja vertailuin - laatua kuitenkin kaikki tyynni.
Jos otamme tuohon autosarjaan "köyhän miehen paremman auton" - Opelin, herää kysymys mistä johtuu suuri hintaero tuohon kolmikkoon. Syy on kirkas - laatuodotus ja mielikuva - Opel ei herätä intohimoja, sen sijaan kolmikko herättää. Voisimme kuitenkin arvata, että kaikkien neljän autotehtaan lattiatason palkkakustannukset ovat suunnilleen samat!
Entä miten on mahdollista, että Audista ja BMW' sta halutaan maksaa enemmän - niin, se on se laatuodote ja mielikuva. Ei niinkään kustannuskilpailukyky. Laatu, luottamus ja usein mielikuva ratkaisevat tuotantolaitoksen menestyksen.
Opel voi olla halvempi, kun se käyttää hivenen "huonompia" komponentteja (?) tai ainakin ehkä osaa tiukassa kilpailussa Volkkarin kanssa logistiikan pienimmätkin kustannushiomiset. Siis mistä onkaan kysymys, kun palkat sivukuluineen ovat kaikilla viidellä todennäköisesti samat.
Tai sitten Opel joutui ahdinkoon - kysynnän laskiessa - piti liittyä ranskalaiseen Peugeot-Citroeniin. Näinkö haettiin kustannuskilpailukykyä? Ehkä ja varmaankin juuri noin.
Entä Suomessa, jossa nyt huudetaan kustannuskilpailukykyä - tovereiden palkoista ja niiden sivukuluista. Jos menemme palkkojen alennustalkoisiin, se koskee suhteellisesti kaikkia, siis kaikkia - tehtaiden lattioilta johtotorneihin ja osakkeiden omistajiin saakka. Tuntuisi oikeudenmukaiselta, eikö?
Toinen keino on saavuttaa "Made in Finland" yhtä suosituksi kuin tuo Germany. Se merkitsee laatua, laatua ja sen myötä intohimoa saada juuri suomalaista, kuten nyt halutaan bemareita ja mersuja ...
"Rotestilaulajia" on ollut historian sivu ja on yhä edelleen - Irwin Googman' sta (Kusessa Ollaan) syvällismietteiseen Juice Leskiseen (Musta Aurinko nousee) - on paljon muitakin, mutta nuo tulivat ensimmäisinä mieleen. Vietnam oli amerikkalaisten lauluntekijöiden napakymppi!
Lopulta amerikkalaiset itse kansalaisina halusivat lopettaa tuo turhan, laittoman ja uhreja nielevän sodan - kaukana omilta rajoilta. Myös Bob Dylan otti osaa tuohon genreen (Blovin' in the Wind).
Kansa kuuntelee musiikkia, ja omaksuu herkästi "korvamatoja", jotka miellyttävät - osin vahingoniloisina, mutta kuitenkin herättävästi - huutona kansan syvistä riveistä.
Musiikki luo mielikuvia - protesteista rakkauteen ja sen kaipuuteen.
Tänään protestit herkistyvät - oppina, kokemuksina tai omakohtaisuuksista jostain sellaisesta jota emme näe, vain koemme - jopa lopullisuuden henkäyksenä. Hintaa maksetaan nyt ja Korona voi olla eräs herättäjä, mutta kuten aiemmin on todettu: "Ei enää koskaan", niin se unohtuu sangen nopeasti - ehkä nytkin. Väkevin protesti kulminoituu sanoihin: "Vähennätkö Sinä kulutustasi?"
Herkimmät ajattelijat saattavat huomata nyt liian monien vaikeuskertoimien nousevan yhtä aikaa pinnalle, uhaksi Elämälle - ympäristökatastrofista, biodiversiteetin hätähuudosta, aina viruksien systemaattisuuteen. Ehkä, ehkä ja Ehkä! Osaammeko herätä? Ellemme, niin Bob auttaa uudella levyllään?
Onko tämä varovainen alku liukumiselle trumppistisen USA' n perään - kohtaannuttamaan maailmanlaajuista idän ja lännen välistä vastakkainasettelua?
Toivottavasti ei, sillä EU populaatiollaan 0,45/7,8 on vain kolmasosa Kiinan 1,4/7,8 osuudesta. Edes US' n mukaanotto 0,33/7,8 osuudella ei nosta keskustelua demokraattiseen enemmistöperiaatteeseen!
On kuitenkin aiheellista tiedustella tiedon alkuperää, jos kiinalaisten antama tietous/ otaksuma on EU' lle ymmärtämätöntä. Nyt se ilmaistiin sormen heristelynä, mutta kuitenkin heti heti tasoittaen - "älä nyt välitä, tää on ny vain tätä".
Kiina odottaa selvää todisteellisuutta eli osoitusta, että heristelylle on todellista aihetta. Amerikklaisten Huawei-väite ja -syyttely ei ole riittävä "todistemalli" - eikä Kiinasta enää tähän todisteettomuuteen enää eurooppalaisia haluta. EU' n ei kannata oman taloutensa hyvinvoinnin nimissä alentua syyttelyyn ilman vankkoja todisteita.
Maininta: " ... Borrell on viime viikkoina vaatinut EU:lta jämäkämpää suhtautumista Kiinaan. Hän on varoittanut siitä, ettei Kiina jaa eurooppalaisia arvoja, ja vaatinut EU-maiden hallituksia terästäytymään. ... " -ote HS' sta, eikä anna aihetta enemmistöperiaatteelliseen demokratiakeskusteluun.
EU' nkin on vihdoin oivallettava, että maailma jatkuu EU-Euroopan jälkeen, jopa läntisen arvomaailmankin - huomattavasti suuremmille yhteiskuntamalleille. Miksi lännestä lietsotaan tuon lainauksen mukaisesti sellaista hegemoniaa, joka edustaa vain pientä vähemmistöä maailmastamme, joka on biosfäärillisesti yhteistä - sen kaikille biologisille lajeille!
Kiina, eräänä maailman vanhimmista jatkuvista korkeakulttuureista on ilmaissut pidättyvyyttä toisten itsenäisten omiin sisäisiin asioihin - niin voisi toiveen olla myös toisinpäin. Jos esitetään väitteitä, on ne tarkoin todistettava. Korkeakulttuurit ymmärtävät vankkoja todisteita - toteennäytettyinä.
Korona on pandemia, ja virukset ovat olleet aina. Ikäväksemme käsitteistä tulee aina erimielisyyksiä.
Yksilö syntyy evoluution tahdittamalla sävelmällä ja lisääntymisen ikiaikaisoikeutettuna autuutena, jolla tuo hitaasti muuntuva rakennekaavasto evoluutiona pitää itseään hengissä "ikuisesti".
Silti yksilön ikuisuus päättyy aina luovutukseen ja kiertoon - muiden raaka-aineiksi. Näin on tapahtunut yli miljardi vuotta.
Suurempikin maailmanloppu tulee Pallollemme, sekin on jo kirjoitettu tähtiin - ehkä neljän miljardin vuoden päästä, kuitenkin niin, että Elämää pohdiskelevalla ihmisellä on aikaa sotkea omin itsekkäin tavoin biosfäärillinen systeemi jo paljon aikaisemmin.
Kaikkinensa Elämäämme veden kanssa ylläpitävä Aurinkomme räjähtää, ja jo tätä ennen paisuu mittoihin yli kiertoratamme, jolloin Pallomme höyrystyy atomeina avaruuden tuuliin.
Kun tuo lähtökutsu tulee aina, ja joka tapauksessa kaikille yksilöille - lajista riippumatta, niin tuolloin ihmisellä on mahdollisuus iäisyysminuutin aikana nähdä se sammumisen hetki - ikäänkuin off' in mennessä päälle - silti atomit jatkavat kiertoaan - "ikuisesti"!
Olimme lainaa, lainaa muinaisuudelta, jossa tuo alun evoluutio rakansi tahtoaan mallikseen kokea elonsa oma ikuisuus - aikansa kuitenkin tuokin, ellemme löydä tietä tähtiin.
Ainoa omaisuus mikä meillä oli - oli sosiaaliturvatunnus, joka sekin eliminoituu kuolemamme jälkeen, mutta ei mene kiertoon.
Lohtu olemassa oleville, jotka lisääntyivät - he saivat perimänsä jatkuvuuteen - aina sukupolvi kerrallaan. Nythän me jokainen olemme luonnon oma ihme. Olemme kaikki samasta lähtökohdasta - jostain parin miljardin vuoden takaa ja se on ihme, koska tapahtuma- ja seurausketju on ollut täydellisesti katkeamaton.
Entä tieto tuosta Maailmanlopusta, joka tulee varmasti?
Aika tästä hetkestä eteenpäin on aina arvoitus. Emme tiedä mitä minuutin päästä tapahtuu, voimme vain arvailla, kuten säätä arvelemme ja ennustelemme.
Kaunista on Elää juuri nyt ja nähdä ympärille - huomioiden muita tasa-arvoisina osasina tässä Elon kierrossa.
Olemme persoja kehuille, huomioille ja erikoisuuksiemme huomaajille
Tosin amerikkalaiset tietävät suomalaiset hyvinä velanmaksajina, tai ainakin me haluamme itse sitä legendaa pitää yllä. Toistaiseksi luottoluokituksemme on kunnossa.
Tänään Sanna Marinin johtama NNV-hallitus (+ Matti Vanhanen poliittisella rintamakokemuksella) on operoinut erinomaisesti, ainakin toistaiseksi tässä Koronan aikaansaamassa yhteiskuntamuutostilanteessa.
Marin osaa kuunnella, osaa odottaa analysoiden ja osaa ratkaista asiantuntijoiden pohjalta päätöksiä - oikeaan suuntaan; toivottavasti niiden toimien pidemmälläkin aikajänteellä. Virheetkin tunnustetaan.
Suomalainen sisu* on käsite, kuten Flying Finn aikana jolloin poimittiin moottoroitujen kilpailujen maailmanmestaruuksia. Suomalainen on myös juro - siis se kansanosa, joka pitää tämän yhteiskunnan toiminnassa - sitä ei pidä sen sijaan täällä HS' ssa toisaalla haastatellut miljonäärit - yllättävääkö? Ei, sillä Talvisotakin ratkaistiin luottamuksella ja arkirivien sinnikkyydellä...
-Kovien pakkasten juoksuhaudoissa olivat niin maajussi kuin kaupunkilainen; rinta rinnan puolustamassa Kotia, Uskontoa ja Isänmaata. Siellä ei lompakon paksuutta mitattu, vaan suomalaista itsenäisyyttä, joka säilyi - isovelikin oli tullut apuun (Saksan kolmas valtakunta) - sittemmin syöksi meidät intomme kiihdyttäminä Jatkosotaan - hyökkääjinä. Silti USA ei koskaan julistanut meille sotaa - Englanti sen sijaan kyllä. Suomi on idän ja lännen vedejakajalla; se tekee miedät epäluuloisiksi kaikkia sotaliittoja kohtaan. Emme halua Natoon, emme Venäjän holhoukseen - vaan olemme omillamme. Tuo kansakunnan syvien rivien oivallus puolueettomuudesta on ratkaisuavain eloomme ehkä tulevan vastakkainasettuvan maailman rajaviivalla!
Sisu, sinnikkyys ja 'luova syvien rivien hulluus' ovat voimaannuttajia huomiselle, kun Elo muuttuu joka tapauksessa vaikeammaksi. Jos suomalainen sieti Talvisodan juoksuhaudat - sietää se omavaraisena huomisen tuntemattomuudenkin.
Kun tässä nyt Keskustaa piestään, niin emme saa unohtaa Keskustan ikipoliitikkoa, kotiin palannutta Paavo Väyrystä, jonka aiempi PM Matti Vanhanen nimitti vielä 2010-luvulla hallituksensa ulkomaankauppaministeriksi. Jokin tässä nyt oireilee, sillä karisman puutteesta kärsinyt Katri Kulmuni oli Paavon kasvatti!
Väyrynen on kiusallinen nykytoimittajille - he eivät saa Paavosta mitään otetta, Väyrynen on liian liukas, liian sanavalmis ja lopulta liian tietävä - muistin ollessa edelleen huipputerävä.
Siispä median on ollut pakko nollata Paavoa kaikin keinoin, sillä jos Paavo olisi vallassa - voisi nykyisen perinnemedian saama kohtelu (tässä tulee jostain syystä aina mieleen IS-toimittaja Timo Haapala) olla trumppistista luokkaa. Paavo on ahkera somekirjoittaja Uuden Suomen Puheenvuoroon. Keskusta on maalla, siellä mistä tulee ruoka kaupunkilaisille
Kaupungeissa Keskusta ei ole saanut otetta - ehkä oiretta oli liikemies ja paljon valtion apujakin saaneen Juha Sipilän huippuaikoina, jolloin Keskusta paistatteli itsensä pääministeripuolueeksi. Juha ei halunnut kuunnella Paavoa, oliko se virhe - jää historian kirjoista myöhemmin luettavaksi - parin presidenttikauden jälkeen.
Keskustan loi alkiolainen ajatusmaailma, joka osasi huomioida myös vähempi osaiset
Keskusta kasvaa juuristaan - edelleen, sillä kaupunkilainenkin tarvitsee ravintoa, joka tuotetaan Keskustan juurista - mullasta. Nyt puna-multa jälleen virittää täysin uutta aikakautta, jossa velka voi olla ikuista lainaa ja parhaimmillaan avustusta, jota ei koskaan makseta takaisin.
Miten valovoimainen ja menestyspaisteessa kulkeva demareiden PM Sanna Marin tulee toimeen Vanhasen kanssa - sekin jää nähtäväksi, kun Matti esittelee sailasmaisia ajatusmaailmoja nyörien kiristelystä. Ehkä Sanna ymmärtää jo, ettei nyörejä tarvitse kiristellä, koska kansalaiset ovat opastettu Koronan myötä vähentämisen linjalle.
30 prosenttia pois kulutuksesta vie myös työpaikkoja, ja loput uhkaantuvat automaation toimesta.
1
Huomio on nyt talouden selviämisessä, mutta pinnan alla kustannuskilpailukyky murenee jälleen
Käytännön esimerkin voimmekin ottaa juuri Saksasta ja sen massiivisesta ja vahvasti työllistävästä autoteollisuudesta, jossa kolmikko Mercedes-Bentz, BMW ja Audi jakavat ostajia omiin genreihin - omin näytöin ja vertailuin - laatua kuitenkin kaikki tyynni.
Jos otamme tuohon autosarjaan "köyhän miehen paremman auton" - Opelin, herää kysymys mistä johtuu suuri hintaero tuohon kolmikkoon. Syy on kirkas - laatuodotus ja mielikuva - Opel ei herätä intohimoja, sen sijaan kolmikko herättää. Voisimme kuitenkin arvata, että kaikkien neljän autotehtaan lattiatason palkkakustannukset ovat suunnilleen samat!
Entä miten on mahdollista, että Audista ja BMW' sta halutaan maksaa enemmän - niin, se on se laatuodote ja mielikuva. Ei niinkään kustannuskilpailukyky. Laatu, luottamus ja usein mielikuva ratkaisevat tuotantolaitoksen menestyksen.
Opel voi olla halvempi, kun se käyttää hivenen "huonompia" komponentteja (?) tai ainakin ehkä osaa tiukassa kilpailussa Volkkarin kanssa logistiikan pienimmätkin kustannushiomiset. Siis mistä onkaan kysymys, kun palkat sivukuluineen ovat kaikilla viidellä todennäköisesti samat.
Tai sitten Opel joutui ahdinkoon - kysynnän laskiessa - piti liittyä ranskalaiseen Peugeot-Citroeniin. Näinkö haettiin kustannuskilpailukykyä? Ehkä ja varmaankin juuri noin.
Entä Suomessa, jossa nyt huudetaan kustannuskilpailukykyä - tovereiden palkoista ja niiden sivukuluista. Jos menemme palkkojen alennustalkoisiin, se koskee suhteellisesti kaikkia, siis kaikkia - tehtaiden lattioilta johtotorneihin ja osakkeiden omistajiin saakka. Tuntuisi oikeudenmukaiselta, eikö?
Toinen keino on saavuttaa "Made in Finland" yhtä suosituksi kuin tuo Germany. Se merkitsee laatua, laatua ja sen myötä intohimoa saada juuri suomalaista, kuten nyt halutaan bemareita ja mersuja ...
2
Bob Dylan puhuu harvinaisessa haastattelussa George Floydista, pandemiasta ja maailmanlopusta: ”Ehkä olemme tuhon partaalla”
Vietnam oli amerikkalaisten lauluntekijöiden napakymppi!
Lopulta amerikkalaiset itse kansalaisina halusivat lopettaa tuo turhan, laittoman ja uhreja nielevän sodan - kaukana omilta rajoilta. Myös Bob Dylan otti osaa tuohon genreen (Blovin' in the Wind).
Kansa kuuntelee musiikkia, ja omaksuu herkästi "korvamatoja", jotka miellyttävät - osin vahingoniloisina, mutta kuitenkin herättävästi - huutona kansan syvistä riveistä.
Musiikki luo mielikuvia - protesteista rakkauteen ja sen kaipuuteen.
Tänään protestit herkistyvät - oppina, kokemuksina tai omakohtaisuuksista jostain sellaisesta jota emme näe, vain koemme - jopa lopullisuuden henkäyksenä. Hintaa maksetaan nyt ja Korona voi olla eräs herättäjä, mutta kuten aiemmin on todettu: "Ei enää koskaan", niin se unohtuu sangen nopeasti - ehkä nytkin.
Väkevin protesti kulminoituu sanoihin: "Vähennätkö Sinä kulutustasi?"
Herkimmät ajattelijat saattavat huomata nyt liian monien vaikeuskertoimien nousevan yhtä aikaa pinnalle, uhaksi Elämälle - ympäristökatastrofista, biodiversiteetin hätähuudosta, aina viruksien systemaattisuuteen. Ehkä, ehkä ja Ehkä!
Osaammeko herätä? Ellemme, niin Bob auttaa uudella levyllään?
3
EU syyttää Kiinaa koronavirukseen kytkeytyvästä disinformaatiokampanjasta
Toivottavasti ei, sillä EU populaatiollaan 0,45/7,8 on vain kolmasosa Kiinan 1,4/7,8 osuudesta. Edes US' n mukaanotto 0,33/7,8 osuudella ei nosta keskustelua demokraattiseen enemmistöperiaatteeseen!
On kuitenkin aiheellista tiedustella tiedon alkuperää, jos kiinalaisten antama tietous/ otaksuma on EU' lle ymmärtämätöntä. Nyt se ilmaistiin sormen heristelynä, mutta kuitenkin heti heti tasoittaen - "älä nyt välitä, tää on ny vain tätä".
Kiina odottaa selvää todisteellisuutta eli osoitusta, että heristelylle on todellista aihetta. Amerikklaisten Huawei-väite ja -syyttely ei ole riittävä "todistemalli" - eikä Kiinasta enää tähän todisteettomuuteen enää eurooppalaisia haluta. EU' n ei kannata oman taloutensa hyvinvoinnin nimissä alentua syyttelyyn ilman vankkoja todisteita.
Maininta: " ... Borrell on viime viikkoina vaatinut EU:lta jämäkämpää suhtautumista Kiinaan. Hän on varoittanut siitä, ettei Kiina jaa eurooppalaisia arvoja, ja vaatinut EU-maiden hallituksia terästäytymään. ... " -ote HS' sta, eikä anna aihetta enemmistöperiaatteelliseen demokratiakeskusteluun.
EU' nkin on vihdoin oivallettava, että maailma jatkuu EU-Euroopan jälkeen, jopa läntisen arvomaailmankin - huomattavasti suuremmille yhteiskuntamalleille. Miksi lännestä lietsotaan tuon lainauksen mukaisesti sellaista hegemoniaa, joka edustaa vain pientä vähemmistöä maailmastamme, joka on biosfäärillisesti yhteistä - sen kaikille biologisille lajeille!
Kiina, eräänä maailman vanhimmista jatkuvista korkeakulttuureista on ilmaissut pidättyvyyttä toisten itsenäisten omiin sisäisiin asioihin - niin voisi toiveen olla myös toisinpäin. Jos esitetään väitteitä, on ne tarkoin todistettava. Korkeakulttuurit ymmärtävät vankkoja todisteita - toteennäytettyinä.
Korona on pandemia, ja virukset ovat olleet aina. Ikäväksemme käsitteistä tulee aina erimielisyyksiä.
4
Jos tietäisit maapallon tuhoutuvan heti kuolemasi jälkeen, mitä tekisit? Filosofin mukaan vaikutus olisi yllättävä
Yksilö syntyy evoluution tahdittamalla sävelmällä ja lisääntymisen ikiaikaisoikeutettuna autuutena, jolla tuo hitaasti muuntuva rakennekaavasto evoluutiona pitää itseään hengissä "ikuisesti".
Silti yksilön ikuisuus päättyy aina luovutukseen ja kiertoon - muiden raaka-aineiksi. Näin on tapahtunut yli miljardi vuotta.
Suurempikin maailmanloppu tulee Pallollemme, sekin on jo kirjoitettu tähtiin - ehkä neljän miljardin vuoden päästä, kuitenkin niin, että Elämää pohdiskelevalla ihmisellä on aikaa sotkea omin itsekkäin tavoin biosfäärillinen systeemi jo paljon aikaisemmin.
Kaikkinensa Elämäämme veden kanssa ylläpitävä Aurinkomme räjähtää, ja jo tätä ennen paisuu mittoihin yli kiertoratamme, jolloin Pallomme höyrystyy atomeina avaruuden tuuliin.
Kun tuo lähtökutsu tulee aina, ja joka tapauksessa kaikille yksilöille - lajista riippumatta, niin tuolloin ihmisellä on mahdollisuus iäisyysminuutin aikana nähdä se sammumisen hetki - ikäänkuin off' in mennessä päälle - silti atomit jatkavat kiertoaan - "ikuisesti"!
Olimme lainaa, lainaa muinaisuudelta, jossa tuo alun evoluutio rakansi tahtoaan mallikseen kokea elonsa oma ikuisuus - aikansa kuitenkin tuokin, ellemme löydä tietä tähtiin.
Ainoa omaisuus mikä meillä oli - oli sosiaaliturvatunnus, joka sekin eliminoituu kuolemamme jälkeen, mutta ei mene kiertoon.
Lohtu olemassa oleville, jotka lisääntyivät - he saivat perimänsä jatkuvuuteen - aina sukupolvi kerrallaan. Nythän me jokainen olemme luonnon oma ihme. Olemme kaikki samasta lähtökohdasta - jostain parin miljardin vuoden takaa ja se on ihme, koska tapahtuma- ja seurausketju on ollut täydellisesti katkeamaton.
Entä tieto tuosta Maailmanlopusta, joka tulee varmasti?
Aika tästä hetkestä eteenpäin on aina arvoitus. Emme tiedä mitä minuutin päästä tapahtuu, voimme vain arvailla, kuten säätä arvelemme ja ennustelemme.
Kaunista on Elää juuri nyt ja nähdä ympärille - huomioiden muita tasa-arvoisina osasina tässä Elon kierrossa.
5
Kuinka maailma pelastuu
Tosin amerikkalaiset tietävät suomalaiset hyvinä velanmaksajina, tai ainakin me haluamme itse sitä legendaa pitää yllä. Toistaiseksi luottoluokituksemme on kunnossa.
Tänään Sanna Marinin johtama NNV-hallitus (+ Matti Vanhanen poliittisella rintamakokemuksella) on operoinut erinomaisesti, ainakin toistaiseksi tässä Koronan aikaansaamassa yhteiskuntamuutostilanteessa.
Marin osaa kuunnella, osaa odottaa analysoiden ja osaa ratkaista asiantuntijoiden pohjalta päätöksiä - oikeaan suuntaan; toivottavasti niiden toimien pidemmälläkin aikajänteellä. Virheetkin tunnustetaan.
Suomalainen sisu* on käsite, kuten Flying Finn aikana jolloin poimittiin moottoroitujen kilpailujen maailmanmestaruuksia. Suomalainen on myös juro - siis se kansanosa, joka pitää tämän yhteiskunnan toiminnassa - sitä ei pidä sen sijaan täällä HS' ssa toisaalla haastatellut miljonäärit - yllättävääkö? Ei, sillä Talvisotakin ratkaistiin luottamuksella ja arkirivien sinnikkyydellä...
-Kovien pakkasten juoksuhaudoissa olivat niin maajussi kuin kaupunkilainen; rinta rinnan puolustamassa Kotia, Uskontoa ja Isänmaata. Siellä ei lompakon paksuutta mitattu, vaan suomalaista itsenäisyyttä, joka säilyi - isovelikin oli tullut apuun (Saksan kolmas valtakunta) - sittemmin syöksi meidät intomme kiihdyttäminä Jatkosotaan - hyökkääjinä. Silti USA ei koskaan julistanut meille sotaa - Englanti sen sijaan kyllä.
Suomi on idän ja lännen vedejakajalla; se tekee miedät epäluuloisiksi kaikkia sotaliittoja kohtaan. Emme halua Natoon, emme Venäjän holhoukseen - vaan olemme omillamme. Tuo kansakunnan syvien rivien oivallus puolueettomuudesta on ratkaisuavain eloomme ehkä tulevan vastakkainasettuvan maailman rajaviivalla!
Sisu, sinnikkyys ja 'luova syvien rivien hulluus' ovat voimaannuttajia huomiselle, kun Elo muuttuu joka tapauksessa vaikeammaksi. Jos suomalainen sieti Talvisodan juoksuhaudat - sietää se omavaraisena huomisen tuntemattomuudenkin.
6
Keskustan Antti Kurvinen lähetti Evijärven lukion uusille ylioppilaille onnittelukortin – mikä oli kaunis ja vähän karmiva ele
Väyrynen on kiusallinen nykytoimittajille - he eivät saa Paavosta mitään otetta, Väyrynen on liian liukas, liian sanavalmis ja lopulta liian tietävä - muistin ollessa edelleen huipputerävä.
Siispä median on ollut pakko nollata Paavoa kaikin keinoin, sillä jos Paavo olisi vallassa - voisi nykyisen perinnemedian saama kohtelu (tässä tulee jostain syystä aina mieleen IS-toimittaja Timo Haapala) olla trumppistista luokkaa. Paavo on ahkera somekirjoittaja Uuden Suomen Puheenvuoroon.
Keskusta on maalla, siellä mistä tulee ruoka kaupunkilaisille
Kaupungeissa Keskusta ei ole saanut otetta - ehkä oiretta oli liikemies ja paljon valtion apujakin saaneen Juha Sipilän huippuaikoina, jolloin Keskusta paistatteli itsensä pääministeripuolueeksi. Juha ei halunnut kuunnella Paavoa, oliko se virhe - jää historian kirjoista myöhemmin luettavaksi - parin presidenttikauden jälkeen.
Keskustan loi alkiolainen ajatusmaailma, joka osasi huomioida myös vähempi osaiset
Keskusta kasvaa juuristaan - edelleen, sillä kaupunkilainenkin tarvitsee ravintoa, joka tuotetaan Keskustan juurista - mullasta. Nyt puna-multa jälleen virittää täysin uutta aikakautta, jossa velka voi olla ikuista lainaa ja parhaimmillaan avustusta, jota ei koskaan makseta takaisin.
Miten valovoimainen ja menestyspaisteessa kulkeva demareiden PM Sanna Marin tulee toimeen Vanhasen kanssa - sekin jää nähtäväksi, kun Matti esittelee sailasmaisia ajatusmaailmoja nyörien kiristelystä. Ehkä Sanna ymmärtää jo, ettei nyörejä tarvitse kiristellä, koska kansalaiset ovat opastettu Koronan myötä vähentämisen linjalle.
30 prosenttia pois kulutuksesta vie myös työpaikkoja, ja loput uhkaantuvat automaation toimesta.