Intia ja Kiina merkitsevät ihmispopulaatiollisesti maailman suurinta keskittymää - suhdeluvun ollen 2,8/7,8! Verrannoksi näemme EU' n ja USA' n yhteensä, näiden ollen 0,46+0,33/7,8. Suomalaiset edustavat lukuparilla 0,0055/7,8. Nuo luvut puhuvat paljon puolestansa - niin 'hyvässä kuin pahassa' (maailmantalousvaikutteet ja ympäristöjäljet). On helppo arvata, etteivät nuo ydinasevaltiot halua laajaa konfliktia
Kysessä on epäselvässä tilanteessa rajaselkkaus, samankaltainen kuin oli aikanaan Ussuri-joella Neuvostoliiton ja Kiinan välillä 1960-luvulla. Oireellisuutta saattaa myöhemmin syntyä lisää, sillä Kiinalla on on omat näkemyksensä kuten Intialla. Nämä kaksi maailman suurinta heiluttavat koko maailmantaloutta
Erityisesti Kiina, joka on jo vuodesta 2015 lähtien maailman suurin talous (bkt/PPP - IMF 2014). Sotaisuuden torppaa ehdottomasti huomisen suuri kauppaliikennepotentiaali näiden kahden suuren välillä.
On huomattavaa, että molemmat, niin Kiina kuin Intia ovat BRICS-valtioita, joissa on mukana myös maailman suurin raaka-aine- ja energialähde - Venäjä. Venäjä on lisäksi Intian merkittävä asetoimittaja ja maiden suhteet lienevät hyvässä kunnossa (?)
Venäjä voi asettua keskipisteeksi tässä "lopulta pienessä ristiriidassa" - Kashmirista, saattaisi Moskova ja Kreml olla välittäjä rajanvetoihin, joihin pitää piirtelijäksi ottaa ehdottomasti mukaan myös Pakistan (sekin ydinasevaltio).
Kashmir olisi puolueettomalle välittäjä-Suomelle oiva paikka kohentaa maailmallista "sveitsittymisen"* kehitystä, jossa muualta nähdään Suomi idän ja lännen vedenjakajalla olevana kuunteluherkkänä ja sopuisuusvälitteisenä maana.
Kantona kaskessa ja haasteena erityisyydelle välitettäessä tätä rajaristiriitaa - ovat niin kulttuurit, tavat, perinteet, uskonnot, politiikka kuin historiakin. Nämä kolme valtiota ovat niin kovin erilaiset - Pakistan ja Intia, entisiä Iso-Britannian kolonioita ja Kiina, sen ollen yksi maailman pisimmistä yhtäjaksoisista korkeakulttuureista.
1 - EU on jo aloittanut omien valmistajien kilpailukyvyn kohentamisen - valtioiden tukiaisilla. Meneillään on ratkaiseva vääntö US-väitteitä vastaan, joissa syytetään EU' n ja tämän jäsenmaiden tukiaisista Airbus-lentokonevalmistukselle.
Tuo ilmaliikenteellinen liiketoimialue on valtavan suuri - arvellaan, että kasvuhokemallinen maailma haluaa seuraavien 20 vuoden aikana 15 000 uutta liikennesuihkukonetta, tosin Kiina ottaa tuosta määrästä valtaosan - ehkä jopa omalle valmistajalle - valtiotuettuna?
EU sai ankarat nuhteet US' sta, joka taas turvaa ja tukee samalla tavalla - valtio-operoituna - omaa Boeing-valmistajaa. Boeing on suuri ilmailuteollisuuden yhtymä - ollen myös valtava sotakoneiden valmistaja, esimerkiksi huippukallis Boeing F-35, jota kaavaillaan 10 miljardilla (+ elinkaarikustannukset) - Suomellekin.
Nykyään Kiina ostaa vielä siviilisuihkukoneet Boeingilta ja Airbussilta. Voimme arvata miten käy, jos Kiina lopettaa "jossain ajan vaiheessa" nuo koneostot. Likuhihnalta on tulossa kiinalaisten ensimäinen oma kone C-919, joka on erinomaisen kilpailukykyinen, jo senkin takia, että Kiinan valmistuskustannukset - mm. palkkoina kaikkinensa - ovat eri tasolla kuin lännessä. Kiinassa keskipalkka on "vain" 800 euroa kuussa! Tosin lentokonetehtailla palkat ovat paljon korkeammat - jopa 1000-1500 euroa/kk!
Eli, jos syytämme Kiinaa epäreilusta kilpailusta, olisi vähintäänkin tutkittava myös oma pesä, ennenkuin enemmälti syyttelee kevyin todistein noilla kilpailunvääristämisväitteillä.
Voisimme myös tarkastella matkustajalaivatilauksia, joissa siinäkin Ranska on kunostautunut tukemaan omiaan. Me suomalaiset koimme sen, kun Turku oli korelaisten omistuksessa. Ranska veti välistä ja tuki valtiona suoraan maassaan olevaa samojen korelaisten omistamaa telakkaa, koska Ranskan valtio on siinä omistajana. Risteilytilaus meni Ranskaan - ei tullut Turkuun.
Nyt tilanne on jo toinen, kun Turun telakka meni saksalaisille. Btw. Entä venäläisten omistama Helsingin telakka?!
2 - Esimerkiksi Suomelle nuo kiinalaisvalmisteiset osakokonaisuudet, komponentit ja tuotteet ovat elinehto, jotta Suomessa valmistettu kokonaisuus on kilpailukykyinen - niin laatunsa kuin hintansa puolesta.
Kiina edustaa maailmallisesti ihmispopulaatiollaan suhdelukua 1,4/7,8 - se on enemmän kuin EU - 0,46/7,8 ja US - 0,33/7,8. Onkin selvää, että Kiina ottaa oman osuutensa ja se onnistuu parhaiten olemalla hyvissä väleissä Venäjän kanssa, joka on maailman suurimpia raaka-aine- ja energiavarastoja - unohtamatta yhä tärkeämmäksi tulevaa makeaa käyttökelpoista vettä (Baikal-järvi).
EU' n kannattaa pohtia tuo roolituksensa Venäjän kanssa, sillä Venäjä on osaltansa Eurooppa, tosin se jatkuu valtasuuruutena Aasian puolelle ja on näin ollen luontainen rajakumppani Kiinan kanssa.
Mikäli Venäjä ja Kiina löytävät toisensa - kautta linjan, on se liian suuri pala idän vastakkaisuutta ajavalle läntiselle yhteisölle, joka käy iltaansa maailmahegemoniassaan.
Vieläkin merkittävämpää on se, jos Kiina ja Venäjä kiinteyttävät myös puolustuksellisia yhtenäisasemiaan - lännen vastakkainasettelun ja erityisesti trumppistisen uusnormaalin - 'uhkausten, kiristysten ja pakottamisten' -edessä.
On aika omaksua tapa, jossa emme täältä lännestä sekaannu muiden itsenäisten sisäisiin asioihin! Kiina on eräs maailman pisimmistä yhtäjaksoisista korkeakulttuureista - iältään noin 4000 vuotta, kun vastaavasti US on noin 400 vuotta.
Lopuksi olisi todettava, että kiinalaisilla lienee sama oikeus kuluttamiseen kuin lännen kehittyneiden valtioiden ihmisillä on - miten käy tuolloin vertailu, kun katsotaan ympäristöjälkeä per capita - puhumattakaan siitä, että huomaisimme kumuloituvan ympäristökuorman kasvun viimeiseltä 150 vuodelta. e
1
Boikotteja, tullikorotuksia ja kaupan rajoituksia – Intian ja Kiinan kiristyvä kauppasuhde voi olla sotilaallisia yhteydenottoja vaarallisempaa
On helppo arvata, etteivät nuo ydinasevaltiot halua laajaa konfliktia
Kysessä on epäselvässä tilanteessa rajaselkkaus, samankaltainen kuin oli aikanaan Ussuri-joella Neuvostoliiton ja Kiinan välillä 1960-luvulla. Oireellisuutta saattaa myöhemmin syntyä lisää, sillä Kiinalla on on omat näkemyksensä kuten Intialla.
Nämä kaksi maailman suurinta heiluttavat koko maailmantaloutta
Erityisesti Kiina, joka on jo vuodesta 2015 lähtien maailman suurin talous (bkt/PPP - IMF 2014). Sotaisuuden torppaa ehdottomasti huomisen suuri kauppaliikennepotentiaali näiden kahden suuren välillä.
On huomattavaa, että molemmat, niin Kiina kuin Intia ovat BRICS-valtioita, joissa on mukana myös maailman suurin raaka-aine- ja energialähde - Venäjä. Venäjä on lisäksi Intian merkittävä asetoimittaja ja maiden suhteet lienevät hyvässä kunnossa (?)
Venäjä voi asettua keskipisteeksi tässä "lopulta pienessä ristiriidassa" - Kashmirista, saattaisi Moskova ja Kreml olla välittäjä rajanvetoihin, joihin pitää piirtelijäksi ottaa ehdottomasti mukaan myös Pakistan (sekin ydinasevaltio).
Kashmir olisi puolueettomalle välittäjä-Suomelle oiva paikka kohentaa maailmallista "sveitsittymisen"* kehitystä, jossa muualta nähdään Suomi idän ja lännen vedenjakajalla olevana kuunteluherkkänä ja sopuisuusvälitteisenä maana.
Kantona kaskessa ja haasteena erityisyydelle välitettäessä tätä rajaristiriitaa - ovat niin kulttuurit, tavat, perinteet, uskonnot, politiikka kuin historiakin. Nämä kolme valtiota ovat niin kovin erilaiset - Pakistan ja Intia, entisiä Iso-Britannian kolonioita ja Kiina, sen ollen yksi maailman pisimmistä yhtäjaksoisista korkeakulttuureista.
2 - 1
Pandemia on vain vauhdittanut Euroopan ja Kiinan ajautumista yhä kauemmas toisistaan
Tuo ilmaliikenteellinen liiketoimialue on valtavan suuri - arvellaan, että kasvuhokemallinen maailma haluaa seuraavien 20 vuoden aikana 15 000 uutta liikennesuihkukonetta, tosin Kiina ottaa tuosta määrästä valtaosan - ehkä jopa omalle valmistajalle - valtiotuettuna?
EU sai ankarat nuhteet US' sta, joka taas turvaa ja tukee samalla tavalla - valtio-operoituna - omaa Boeing-valmistajaa. Boeing on suuri ilmailuteollisuuden yhtymä - ollen myös valtava sotakoneiden valmistaja, esimerkiksi huippukallis Boeing F-35, jota kaavaillaan 10 miljardilla (+ elinkaarikustannukset) - Suomellekin.
Nykyään Kiina ostaa vielä siviilisuihkukoneet Boeingilta ja Airbussilta. Voimme arvata miten käy, jos Kiina lopettaa "jossain ajan vaiheessa" nuo koneostot. Likuhihnalta on tulossa kiinalaisten ensimäinen oma kone C-919, joka on erinomaisen kilpailukykyinen, jo senkin takia, että Kiinan valmistuskustannukset - mm. palkkoina kaikkinensa - ovat eri tasolla kuin lännessä. Kiinassa keskipalkka on "vain" 800 euroa kuussa! Tosin lentokonetehtailla palkat ovat paljon korkeammat - jopa 1000-1500 euroa/kk!
Eli, jos syytämme Kiinaa epäreilusta kilpailusta, olisi vähintäänkin tutkittava myös oma pesä, ennenkuin enemmälti syyttelee kevyin todistein noilla kilpailunvääristämisväitteillä.
Voisimme myös tarkastella matkustajalaivatilauksia, joissa siinäkin Ranska on kunostautunut tukemaan omiaan. Me suomalaiset koimme sen, kun Turku oli korelaisten omistuksessa. Ranska veti välistä ja tuki valtiona suoraan maassaan olevaa samojen korelaisten omistamaa telakkaa, koska Ranskan valtio on siinä omistajana. Risteilytilaus meni Ranskaan - ei tullut Turkuun.
Nyt tilanne on jo toinen, kun Turun telakka meni saksalaisille. Btw. Entä venäläisten omistama Helsingin telakka?!
2 - 2
Pandemia on vain vauhdittanut Euroopan ja Kiinan ajautumista yhä kauemmas toisistaan
Kiina edustaa maailmallisesti ihmispopulaatiollaan suhdelukua 1,4/7,8 - se on enemmän kuin EU - 0,46/7,8 ja US - 0,33/7,8. Onkin selvää, että Kiina ottaa oman osuutensa ja se onnistuu parhaiten olemalla hyvissä väleissä Venäjän kanssa, joka on maailman suurimpia raaka-aine- ja energiavarastoja - unohtamatta yhä tärkeämmäksi tulevaa makeaa käyttökelpoista vettä (Baikal-järvi).
EU' n kannattaa pohtia tuo roolituksensa Venäjän kanssa, sillä Venäjä on osaltansa Eurooppa, tosin se jatkuu valtasuuruutena Aasian puolelle ja on näin ollen luontainen rajakumppani Kiinan kanssa.
Mikäli Venäjä ja Kiina löytävät toisensa - kautta linjan, on se liian suuri pala idän vastakkaisuutta ajavalle läntiselle yhteisölle, joka käy iltaansa maailmahegemoniassaan.
Vieläkin merkittävämpää on se, jos Kiina ja Venäjä kiinteyttävät myös puolustuksellisia yhtenäisasemiaan - lännen vastakkainasettelun ja erityisesti trumppistisen uusnormaalin - 'uhkausten, kiristysten ja pakottamisten' -edessä.
On aika omaksua tapa, jossa emme täältä lännestä sekaannu muiden itsenäisten sisäisiin asioihin! Kiina on eräs maailman pisimmistä yhtäjaksoisista korkeakulttuureista - iältään noin 4000 vuotta, kun vastaavasti US on noin 400 vuotta.
Lopuksi olisi todettava, että kiinalaisilla lienee sama oikeus kuluttamiseen kuin lännen kehittyneiden valtioiden ihmisillä on - miten käy tuolloin vertailu, kun katsotaan ympäristöjälkeä per capita - puhumattakaan siitä, että huomaisimme kumuloituvan ympäristökuorman kasvun viimeiseltä 150 vuodelta. e