Suomalainen Dynexco kehitti reaaliaikaisen dnx-mobiilimaksamisen esiaihion jo vuonna 2000!
Aikoinaan jo noin 20 vuotta sitten nuo samaiset Mastercard ja Visa, kuten suuret pankit pitivät puolivillaisena (so. vaikeana uhkana, jopa uhkana silloiselle pankkitoiminnalle) suomalaista Dynexco yhtiön mobiilitoiminnallista maksualustaa, joka oli jo proto- ja testauskäytössä joissain helsinkiläisravintoloissa. Dynexcon maksualustasysteemillä olisi pystynyt siirtämään myös reaaliajassa rahaa valtiosta toiseen. Dynexcon päämaja oli Helsingin Kansakoulukujalla. Hanke nieli paljon - hyvin paljon rahaa. Rakennettiin esimerkiksi suuri datakeskus, jonka myötä piti muun muassa vahvistaa talon perusrakenteita! Kehittelijät olivat tosissaan.
Dynexco Oy' n DNX-systeemi oli todellinen pioneeri, siis jo 20 vuotta sitten varsinainen esikulkija ja tiennäyttäjä. Se oli liikkeellä aivan liian aikaisin. Dynexcon taustoista ei löytynyt riittävän vahvoja vaikuttajia edistämään esimerkiksi poliittista suopeutta systeemin saattamisesta vakaalle kehityslinjalle - ratkaisemaan jo tuolloin niitä mahdollisuuksia, jotka vasta nyt muun muassa pankkien toimesta Pivo' na ja PayPal' leina ovat markkinoilla.
Suuri ratkaisumahdollisuus oli konkreettisesti tuon Dynexcon neuvottelupöydässä. Kiinalainen ZTE kävi tutustumassa järjestelmään; he olivat kiinnostuneita - suuresti, mutta tilaisuuteen ei tartuttu. Tuolloin ei Suomessa luotettu kiinalaisten mobiilikykyyn eikä verkko-osaamiseen. Nyt voimme lahjakkaasti besserwisseröidä - olisi kannattanut tarttua tilaisuuteen. ZTE olisi ollut valmis satsaamaan systeemiin merkittävät varat. Tänään Kiinassa lähes kaikki maksetaan kännyköillä.
Nyt Facebookin takana on suuri voima ja se voi viedä omaa systeemiään väkevästi eteenpäin - vaikkapa alkaen kehitysmaista ... siitä se alkaa!
Tunnetusti Ruotsiin muutti paljon suomalaisia 1960- ja -70-luvuilla - työn ja paremman tienestin toivossa, usein onnistuenkin. Suomesta Ruotsiin maahanjääntiprosentti oli hyvä - ruotsalaisten kannalta.
Suomalaiset olivat ahkera lisä esimerkiksi Maraboulle, Saabille ja Volvolle. Ehkä Ruotsin parempi sosiaaliturva houkutteli osaa suomalaisista erityisesti Tukholmaan? Nykyään tuo vahva suomalaisedustus on paljolti jo eläkeiässä ja tunnetusti Korona iski iäkkäämpiin väestöryhmiin.
HS-jutun lisukkeeksi olisi toivonut tilastoa vuosittain aina 1960-alkaen, miten suomalaiset muuttivat Ruotsiin, näin saisimme yhdessä toisen tilaston - suomalaisten yhteismäärän - vuosittain, ohella selkeän kuvan niistä suomalaisista, jotka olivat altiimpia tälle varoittajavirukselle, joka operoi niin eri tavoin Suomessa ja Ruotsissa.
Ruotsissa valittiin "Tegnell-Talous edellä" -linjaus (pyrkimys laumasuojan muodostumiseen?) ja Suomessa PM Sanna Marinin (SDP) johdolla valiintui keinoksi "Elämä ensin" -periaate.
Aika tulee noin 6-18 kuukauden kuluessa näyttämään sitten kokonaistilanteen - onnistuttiinko kummassakaan. Nyt näyttää siltä, että "Elämä ensin" -periaate oli Suomessa hyvin inhimillinen ja Elämää säilyttävä.
Entä valtion- ja kansantalous sekä liike-elämä tässä kulutusvähenemässä, josta ainakin meitä kaikkia Elättävä luontobiolgia "kiittää" näköalojen hetkellisenä kirkastumisena, varsinkin, jos kasvuhokemallinen kulutusintomme saa jälleen siivet?
1
Facebook lanseerasi uuden digitaalisen maksupalvelun Whatsappiin
Aikoinaan jo noin 20 vuotta sitten nuo samaiset Mastercard ja Visa, kuten suuret pankit pitivät puolivillaisena (so. vaikeana uhkana, jopa uhkana silloiselle pankkitoiminnalle) suomalaista Dynexco yhtiön mobiilitoiminnallista maksualustaa, joka oli jo proto- ja testauskäytössä joissain helsinkiläisravintoloissa.
Dynexcon maksualustasysteemillä olisi pystynyt siirtämään myös reaaliajassa rahaa valtiosta toiseen. Dynexcon päämaja oli Helsingin Kansakoulukujalla. Hanke nieli paljon - hyvin paljon rahaa. Rakennettiin esimerkiksi suuri datakeskus, jonka myötä piti muun muassa vahvistaa talon perusrakenteita! Kehittelijät olivat tosissaan.
Dynexco Oy' n DNX-systeemi oli todellinen pioneeri, siis jo 20 vuotta sitten varsinainen esikulkija ja tiennäyttäjä. Se oli liikkeellä aivan liian aikaisin. Dynexcon taustoista ei löytynyt riittävän vahvoja vaikuttajia edistämään esimerkiksi poliittista suopeutta systeemin saattamisesta vakaalle kehityslinjalle - ratkaisemaan jo tuolloin niitä mahdollisuuksia, jotka vasta nyt muun muassa pankkien toimesta Pivo' na ja PayPal' leina ovat markkinoilla.
Suuri ratkaisumahdollisuus oli konkreettisesti tuon Dynexcon neuvottelupöydässä. Kiinalainen ZTE kävi tutustumassa järjestelmään; he olivat kiinnostuneita - suuresti, mutta tilaisuuteen ei tartuttu. Tuolloin ei Suomessa luotettu kiinalaisten mobiilikykyyn eikä verkko-osaamiseen. Nyt voimme lahjakkaasti besserwisseröidä - olisi kannattanut tarttua tilaisuuteen. ZTE olisi ollut valmis satsaamaan systeemiin merkittävät varat. Tänään Kiinassa lähes kaikki maksetaan kännyköillä.
Nyt Facebookin takana on suuri voima ja se voi viedä omaa systeemiään väkevästi eteenpäin - vaikkapa alkaen kehitysmaista ... siitä se alkaa!
2
Selvitys: Ruotsinsuomalaisten kuolleisuus on koronaviruksessa yli nelinkertainen ruotsalaisiin verrattuna
Suomalaiset olivat ahkera lisä esimerkiksi Maraboulle, Saabille ja Volvolle. Ehkä Ruotsin parempi sosiaaliturva houkutteli osaa suomalaisista erityisesti Tukholmaan? Nykyään tuo vahva suomalaisedustus on paljolti jo eläkeiässä ja tunnetusti Korona iski iäkkäämpiin väestöryhmiin.
HS-jutun lisukkeeksi olisi toivonut tilastoa vuosittain aina 1960-alkaen, miten suomalaiset muuttivat Ruotsiin, näin saisimme yhdessä toisen tilaston - suomalaisten yhteismäärän - vuosittain, ohella selkeän kuvan niistä suomalaisista, jotka olivat altiimpia tälle varoittajavirukselle, joka operoi niin eri tavoin Suomessa ja Ruotsissa.
Ruotsissa valittiin "Tegnell-Talous edellä" -linjaus (pyrkimys laumasuojan muodostumiseen?) ja Suomessa PM Sanna Marinin (SDP) johdolla valiintui keinoksi "Elämä ensin" -periaate.
Aika tulee noin 6-18 kuukauden kuluessa näyttämään sitten kokonaistilanteen - onnistuttiinko kummassakaan. Nyt näyttää siltä, että "Elämä ensin" -periaate oli Suomessa hyvin inhimillinen ja Elämää säilyttävä.
Entä valtion- ja kansantalous sekä liike-elämä tässä kulutusvähenemässä, josta ainakin meitä kaikkia Elättävä luontobiolgia "kiittää" näköalojen hetkellisenä kirkastumisena, varsinkin, jos kasvuhokemallinen kulutusintomme saa jälleen siivet?