1 -Mitä teemme tulevina vuosina - maaseudun vedet ja tulet kutsuvat
[2013] Kansalaiset muuttavat maaseudulta kaupunkeihin tai suuriin asutuskeskuksiin (nykyhallituksemme sote-kuntauudistushankkeen todellinen tavoite) – jeps, tämä tiedetään. Suomessa on elinvoimainen maaseutu, tuotokseltaan, jos maatalous hoidetaan vaikkapa luomuna, jopa tuottava ja työtä antava – jeps, tämäkin tiedetään.
Viikonloppuisin ja pyhinä kaupunkilaiset kiitävät pitkinä autojonoina peräkärryineen maaseudulle – vesien äärelle, mummojen mökeille (elleivät ole laitoshoidossa) rauhoittumaan – arjen kasvuhuudosta ja kulutusjuhlakiireistä – jeps, tämäkin vielä tiedetään. ..
Ennen Joulua kaupunkilaissilmä havaitsi tien varsilla, kiiruhtaessaan maalle, täyden kympin arvoisen tempauksen. MaaseutuNuoret olivat vieneet viestinsä esi-isien lailla nuotiotulien ääreen. Viesti oli kirkas.
MaaseutuNuoret olivat sytyttäneet tulia kaupunkilaisten kulkureiteille kohti maaseutua muistuttamaan aidosta lämmöstä ja yhteiselosta tulen loimujen heitellessä varjojaan kiireisen kaupunkilaisen kasvoille, tämän pysähtyessä viettämään lyhyttä ja lämmintä hetkeä muistaen samalla juurensa.
[ … tämä kirjoitettiin siis jo vuonna 2005 … ] Ensi vuonna saamme uuden presidentin ja toivottavasti uuden esimerkin yrittämisestä, osallistumisesta, yhtenäisyydestä ja hyväksynnästä. Ensi vuosi voisi olla löytämisen vuosi, jolloin lomakaipuumme lisäksi löytäisimme uuden maaseudun, sen maaseudun, jonka mullasta suurin osa suomalaisista on kasvanut >[2][BLOG]
Joskus oli lentävä letkaus, jossa kerrottiin kiinalaisten tulevan toimeen amerikkalaisen ruokailukulttuurin jätöksillä, siksi suurta oli tuo tuhlaavaisuus Yhdysvalloissa. Oliko näin, niin ehkä joskus 1960-luvulla, jolloin kiinalaiset tulivat toimeen hyvin vähällä läntiseen kulutuskulttuuriin nähden.
Nyt viimeisen 20 vuoden aikana aiemman Kiinan suuren miehen Deng Xiaoping' in kehote: "Menkää ja rikastukaa" on purrut ja Kiina siirtyi maailman suurimmaksi taloudeksi v. 2015 (bkt/PPP- IMF). Nyt kiinalainen ruokakulttuurikin on monien osalta länsimaalaistunut.
Kiina on monien ravintoaineksien osalta maailman suurin kuluttaja. Tuohon vaikuttaa tänään 1398 miljoonaa syöjää, se tarkoittaa, että kiinalaisia riittää jokaisen suomalaisen kohdalle noin 250 lounaskumppania.
HS-ote: " ... WWF:n mukaan Kiinan suurissa kaupungeissa heitettiin vuonna 2015 menemään noin 17 miljoonaa tonnia ruokaa ... ", kun jaamme tuon luvun 250' llä - tekee se noin 68 000 tonnia, siis tämä olisi suhteellisesti meidän Suomen asuus. Kuka kertoo mikä se todellisuudessa on?
Mutta! Juuri suurissa kaupungeissa tuhlaavuus on suurinta - eikä niinkään maalla, jossa ollaan aina oltu tarkkoja ravinnon osalta. Suurissa kaupungeissa asuu noin 400 miljoonaa kiinalaista ja nyt jakolaskuun luku 80, siis WWF-tilastosta rinnaste Suomeen olisi 212 000 tonnia. Entä meillä suurissa kaupungeissa?
Kiina on osin ja juuri pohjoisessa vesipulassa. Pohjavedet ovat alamaissa, jopa alle hälytysrajojen. Ravinnon kasvatus tarvitsee aina vettä, ja siitä on pula tai se on osin pahoin saastunut. Emme tiedä tarkoin kiinalais-venäläisiä suunnitelmiä Venäjän Baikalin veden putkikuljetuksista Kiinaan.
Näin on aiheellista hyvin kiinalaiseen tapaan asettaa "pitkä marssi" - syödään säästäen ja lautanen tyhjäksi. Tuhlaaminen päättyy, sillä Kiinassa annetut ylimmän johdon "määräykset" ovat usein menneet maaliin - kuten tuo Deng' in kehote - rikastumisesta.
Nyt tosin mietitään mitä tuolla rikastumisella oikeastaan tarkoitettiin!
Kansakuntamme vastustaa määrätietoisesti kaikissa varteenotettavissa mielidetiedusteluissa Natoon liittymistä - aina yli 50 prosentin voimalla.
Suomalainen on oivaltanut olomme idän ja lännen vedenjakajalla. Tunnemme historiamme - sen hyvät ja huonot puolet. Tiedämme Neuvosto-Venäjän antaneen ensimmäisen itsenäisyystunnustuksen Suomelle 4.1.1918.
Kansallinen tulevaisuutemme liittyy vahvasti presidenttien J.K. Paasikiven ja Urho Kekkosen luomaan 'suomalaispuolueettomaan näkökulmaan', joka esittäytyy erinomaisesti Paasikiven lausahduksessa:
"Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku"
Suomen roolia ajaa tänään presidentti Sauli Niinistö. Sauli ilmaisi kirkkaasti amerikkalaiselle laatuaviisille vastauksen: "Olen suomalainen", tuo viesti oli vahva kunnianosoitus kansakuntamme nato-vastaisuudelle, johon The Newsweekin kysymyskin liittyi. Asia tuli kerralla selväksi.
"Sveitsittyvä Suomi"
Suomi voisi lisätä sveitsittymistään lisäämällä osallistumista YK-rauhanturvajoukkoihin ja jäämällä pois kaikista läntisen sotilasliiton Naton johtamista kriisinhallintaoperaatioista - alkaen Afganistanista, jossa emme halua olla sodan osapuoli**.
Meidän ei ole syytä sekaantua vieraiden asioihin, vain silloin, jos konfliktien kaikki osapuolet niin pyytävät - ja tuolloinkin YK-lipun alla.
Tämä sekaantumattomuus antaa erityisen vastuun medialle, joka kutsuu itseään laatumediaksi, joka taas edellyttää tunnetun jo eläkkeellä olevan aiemman HS' n toimittaja Heleena Savelan viisaaseen kannustukseen faktojen tarkistamiseksi: "Tarkista, tarkista ja vielä kerran tarkista".
Median kommentointien vastuuta olisi lisättävä - mielipide ei ole aina faktaa ja näin laatumedialla on tässäkin erityinen vastuu lukijoilleen, jotka usein lainaavat luottamiensa medioiden informaatiovirtoja.
Emme halua olla vastakkainasettelun rintamassa - ei idän eikä lännen näkökulmista. Sotilasasioiden osalta puolueettomuutemme tulee olla ehdoton - se on paras henkivakuutuksemme. e[1]
Yhteiskunta rakentuu tihentymistä ja harventumista - oiva esimerkki on Helsingistä Tripla - ostoskeskittymä, jossa rauhaton kaupunkilainen saa tyydyttää ostamisen magiaa, tai ainakin hypistelyn ihanuutta. On mukavaa olla tiiviisti toisten seassa (?) Kaupunkikone-Kamppi antoi osviittaa jo vuosien takaa * ...
Harventumat ovat aikanaan rakennetut aikana, jolloin osattiin olla juurilla - työtäkin oli tarjolla. Sitten yllätti keskittyminen - työn, puolison ja menestyksen perässä kaupunkeihin, joissa myös maattomuus, köyhyys ja osattomuus kukoistivat. Oli kuitenkin yritteliäisyyttä ja kaupunkien koko kasvoi ja kohta vain kolme tihentymää kasvavat - ehkä Oulukin? Maaseutu on kaupunkilaisuuden Elättäjä
Maanviljelys ei toistaiseksi onnistu suurkaupunkien talojen katoilla ja parvekkeilla - vain erikoisherkkuja ollaan istuttelemassa parvekelaatikoihin. Varsinainen ravinto lähtee mullasta, ja nuo mullat ovat maalla - tosin nekin ovat tihentyneet suurtuotantomallisiksi. Ennen sanottiin, että kyllä maalla on mukavaa ... oltiin sormet mullassa, joka lopulta Elättää kaikki.
Entä kun ilmastopakolaiset tulevat?
Japani kykenee Elättämään - tosin osin runsaalla tuonnilla - yli 100 miljonaa asukasta. Me olemme asumiskelpoisella pinta-alalla suurempi kuin Japani, ja meitä on vain reilu viisi miljoonaa.
Mitä meidän nyt autioituva maaseutu tuleekaan tarjoamaan, jos katselemme maailmaa vastuullisesti ja unohdamme evoluution järjestämän reviiriajattelun. Niin - onko reviirillämme tilaa - kysymys asetettu Perussuomalaisille. e[1]
1 - Suomi on mitä ilmeisimmin ilmastonmuutoksen ja harvan asumistiheyden myötä haluttu muutto- ja pakokohde noin 20-80 vuoden kuluttua
Eteläinen EU aroutuu, jopa aavikoituu ja näin olisi odotettavissa runsasta ilmastopakolaisaaltoilua Suomeen saakka. EU jäsenenä meillä olisi tuolloinkin velvollisuuksia kaikesta siitä, mitä hyötyä olemme EU' sta saaneet. Hyödyistä ollaan monenlaista mieltä.
Elämme tihentymien ja harventumien maailmassa
Näin myös biologinen Elämä on tuotekehitellyt Elämismuotojaan - esimerkinä muurahaiskoloniat, joiden asumistiiviys monien murkkulajien osalta on tiivistä tihentymää. Tuon tiiviyden lisäksi muurahaiskolonia tarvitsee ravintotuotannollisen reviirialueen, joka ulottuu rajoillensa pesän keskipisteestä. Muurahaiset ovat evoluution vuosimiljoonaistulos. Ihmisen kaupungistuminen on muutamien tuhansien vuosien peräistä.
Suomi autioituu pinta-alallisesti
Saamme maaseutumaisemaa luontaisena näkymänä yhä enemmän - vain suotuisten yhteyksien päässä olevat rantamaisemat saavat vapaa-ajanasumusta, kun tiivistyvien kaupunkien maaseutujälkeläiset halajavat vetten äärelle - omaan rauhaan puulämmitteisen rantasaunan lämpöön >[2]
1 - 1
Maaseudulla asuu hiljainen viisaus, josta kaupunkilaiset eivät voi ymmärtää mitään – Kari Hotakaisen uutuussatiiri naurattaa ääneen kunnes se lässähtää
[2013] Kansalaiset muuttavat maaseudulta kaupunkeihin tai suuriin asutuskeskuksiin (nykyhallituksemme sote-kuntauudistushankkeen todellinen tavoite) – jeps, tämä tiedetään. Suomessa on elinvoimainen maaseutu, tuotokseltaan, jos maatalous hoidetaan vaikkapa luomuna, jopa tuottava ja työtä antava – jeps, tämäkin tiedetään.
Viikonloppuisin ja pyhinä kaupunkilaiset kiitävät pitkinä autojonoina peräkärryineen maaseudulle – vesien äärelle, mummojen mökeille (elleivät ole laitoshoidossa) rauhoittumaan – arjen kasvuhuudosta ja kulutusjuhlakiireistä – jeps, tämäkin vielä tiedetään.
..
Ennen Joulua kaupunkilaissilmä havaitsi tien varsilla, kiiruhtaessaan maalle, täyden kympin arvoisen tempauksen. MaaseutuNuoret olivat vieneet viestinsä esi-isien lailla nuotiotulien ääreen. Viesti oli kirkas.
MaaseutuNuoret olivat sytyttäneet tulia kaupunkilaisten kulkureiteille kohti maaseutua muistuttamaan aidosta lämmöstä ja yhteiselosta tulen loimujen heitellessä varjojaan kiireisen kaupunkilaisen kasvoille, tämän pysähtyessä viettämään lyhyttä ja lämmintä hetkeä muistaen samalla juurensa.
[ … tämä kirjoitettiin siis jo vuonna 2005 … ] Ensi vuonna saamme uuden presidentin ja toivottavasti uuden esimerkin yrittämisestä, osallistumisesta, yhtenäisyydestä ja hyväksynnästä. Ensi vuosi voisi olla löytämisen vuosi, jolloin lomakaipuumme lisäksi löytäisimme uuden maaseudun, sen maaseudun, jonka mullasta suurin osa suomalaisista on kasvanut >[2][BLOG]
2
Kiinan Xi Jinping huolestui ruokahävikistä, ja nyt kiinalaisia kannustetaan syömään lautasensa tyhjiksi
Nyt viimeisen 20 vuoden aikana aiemman Kiinan suuren miehen Deng Xiaoping' in kehote: "Menkää ja rikastukaa" on purrut ja Kiina siirtyi maailman suurimmaksi taloudeksi v. 2015 (bkt/PPP- IMF). Nyt kiinalainen ruokakulttuurikin on monien osalta länsimaalaistunut.
Kiina on monien ravintoaineksien osalta maailman suurin kuluttaja. Tuohon vaikuttaa tänään 1398 miljoonaa syöjää, se tarkoittaa, että kiinalaisia riittää jokaisen suomalaisen kohdalle noin 250 lounaskumppania.
HS-ote: " ... WWF:n mukaan Kiinan suurissa kaupungeissa heitettiin vuonna 2015 menemään noin 17 miljoonaa tonnia ruokaa ... ", kun jaamme tuon luvun 250' llä - tekee se noin 68 000 tonnia, siis tämä olisi suhteellisesti meidän Suomen asuus. Kuka kertoo mikä se todellisuudessa on?
Mutta! Juuri suurissa kaupungeissa tuhlaavuus on suurinta - eikä niinkään maalla, jossa ollaan aina oltu tarkkoja ravinnon osalta. Suurissa kaupungeissa asuu noin 400 miljoonaa kiinalaista ja nyt jakolaskuun luku 80, siis WWF-tilastosta rinnaste Suomeen olisi 212 000 tonnia. Entä meillä suurissa kaupungeissa?
Kiina on osin ja juuri pohjoisessa vesipulassa. Pohjavedet ovat alamaissa, jopa alle hälytysrajojen. Ravinnon kasvatus tarvitsee aina vettä, ja siitä on pula tai se on osin pahoin saastunut. Emme tiedä tarkoin kiinalais-venäläisiä suunnitelmiä Venäjän Baikalin veden putkikuljetuksista Kiinaan.
Näin on aiheellista hyvin kiinalaiseen tapaan asettaa "pitkä marssi" - syödään säästäen ja lautanen tyhjäksi. Tuhlaaminen päättyy, sillä Kiinassa annetut ylimmän johdon "määräykset" ovat usein menneet maaliin - kuten tuo Deng' in kehote - rikastumisesta.
Nyt tosin mietitään mitä tuolla rikastumisella oikeastaan tarkoitettiin!
3 - 2
Suomen ja Venäjän käsitykset vakaudesta eroavat toisistaan
Kansakuntamme vastustaa määrätietoisesti kaikissa varteenotettavissa mielidetiedusteluissa Natoon liittymistä - aina yli 50 prosentin voimalla.
Suomalainen on oivaltanut olomme idän ja lännen vedenjakajalla. Tunnemme historiamme - sen hyvät ja huonot puolet. Tiedämme Neuvosto-Venäjän antaneen ensimmäisen itsenäisyystunnustuksen Suomelle 4.1.1918.
Kansallinen tulevaisuutemme liittyy vahvasti presidenttien J.K. Paasikiven ja Urho Kekkosen luomaan 'suomalaispuolueettomaan näkökulmaan', joka esittäytyy erinomaisesti Paasikiven lausahduksessa:
"Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku"
Suomen roolia ajaa tänään presidentti Sauli Niinistö. Sauli ilmaisi kirkkaasti amerikkalaiselle laatuaviisille vastauksen: "Olen suomalainen", tuo viesti oli vahva kunnianosoitus kansakuntamme nato-vastaisuudelle, johon The Newsweekin kysymyskin liittyi. Asia tuli kerralla selväksi.
"Sveitsittyvä Suomi"
Suomi voisi lisätä sveitsittymistään lisäämällä osallistumista YK-rauhanturvajoukkoihin ja jäämällä pois kaikista läntisen sotilasliiton Naton johtamista kriisinhallintaoperaatioista - alkaen Afganistanista, jossa emme halua olla sodan osapuoli**.
Meidän ei ole syytä sekaantua vieraiden asioihin, vain silloin, jos konfliktien kaikki osapuolet niin pyytävät - ja tuolloinkin YK-lipun alla.
Tämä sekaantumattomuus antaa erityisen vastuun medialle, joka kutsuu itseään laatumediaksi, joka taas edellyttää tunnetun jo eläkkeellä olevan aiemman HS' n toimittaja Heleena Savelan viisaaseen kannustukseen faktojen tarkistamiseksi: "Tarkista, tarkista ja vielä kerran tarkista".
Median kommentointien vastuuta olisi lisättävä - mielipide ei ole aina faktaa ja näin laatumedialla on tässäkin erityinen vastuu lukijoilleen, jotka usein lainaavat luottamiensa medioiden informaatiovirtoja.
Emme halua olla vastakkainasettelun rintamassa - ei idän eikä lännen näkökulmista. Sotilasasioiden osalta puolueettomuutemme tulee olla ehdoton - se on paras henkivakuutuksemme. e[1]
4 - 2
Suomi kaupungistuu vauhdilla, ja siksi kokonaisia kerrostaloja myydään nyt 35 000 eurolla – ”Noille kerrostaloille on vaikea löytää tarkoitusta”
Yhteiskunta rakentuu tihentymistä ja harventumista - oiva esimerkki on Helsingistä Tripla - ostoskeskittymä, jossa rauhaton kaupunkilainen saa tyydyttää ostamisen magiaa, tai ainakin hypistelyn ihanuutta. On mukavaa olla tiiviisti toisten seassa (?) Kaupunkikone-Kamppi antoi osviittaa jo vuosien takaa * ...
Harventumat ovat aikanaan rakennetut aikana, jolloin osattiin olla juurilla - työtäkin oli tarjolla. Sitten yllätti keskittyminen - työn, puolison ja menestyksen perässä kaupunkeihin, joissa myös maattomuus, köyhyys ja osattomuus kukoistivat. Oli kuitenkin yritteliäisyyttä ja kaupunkien koko kasvoi ja kohta vain kolme tihentymää kasvavat - ehkä Oulukin?
Maaseutu on kaupunkilaisuuden Elättäjä
Maanviljelys ei toistaiseksi onnistu suurkaupunkien talojen katoilla ja parvekkeilla - vain erikoisherkkuja ollaan istuttelemassa parvekelaatikoihin. Varsinainen ravinto lähtee mullasta, ja nuo mullat ovat maalla - tosin nekin ovat tihentyneet suurtuotantomallisiksi. Ennen sanottiin, että kyllä maalla on mukavaa ... oltiin sormet mullassa, joka lopulta Elättää kaikki.
Entä kun ilmastopakolaiset tulevat?
Japani kykenee Elättämään - tosin osin runsaalla tuonnilla - yli 100 miljonaa asukasta. Me olemme asumiskelpoisella pinta-alalla suurempi kuin Japani, ja meitä on vain reilu viisi miljoonaa.
Mitä meidän nyt autioituva maaseutu tuleekaan tarjoamaan, jos katselemme maailmaa vastuullisesti ja unohdamme evoluution järjestämän reviiriajattelun. Niin - onko reviirillämme tilaa - kysymys asetettu Perussuomalaisille. e[1]
4 - 1
Suomi kaupungistuu vauhdilla, ja siksi kokonaisia kerrostaloja myydään nyt 35 000 eurolla – ”Noille kerrostaloille on vaikea löytää tarkoitusta”
Eteläinen EU aroutuu, jopa aavikoituu ja näin olisi odotettavissa runsasta ilmastopakolaisaaltoilua Suomeen saakka. EU jäsenenä meillä olisi tuolloinkin velvollisuuksia kaikesta siitä, mitä hyötyä olemme EU' sta saaneet. Hyödyistä ollaan monenlaista mieltä.
Elämme tihentymien ja harventumien maailmassa
Näin myös biologinen Elämä on tuotekehitellyt Elämismuotojaan - esimerkinä muurahaiskoloniat, joiden asumistiiviys monien murkkulajien osalta on tiivistä tihentymää. Tuon tiiviyden lisäksi muurahaiskolonia tarvitsee ravintotuotannollisen reviirialueen, joka ulottuu rajoillensa pesän keskipisteestä. Muurahaiset ovat evoluution vuosimiljoonaistulos. Ihmisen kaupungistuminen on muutamien tuhansien vuosien peräistä.
Suomi autioituu pinta-alallisesti
Saamme maaseutumaisemaa luontaisena näkymänä yhä enemmän - vain suotuisten yhteyksien päässä olevat rantamaisemat saavat vapaa-ajanasumusta, kun tiivistyvien kaupunkien maaseutujälkeläiset halajavat vetten äärelle - omaan rauhaan puulämmitteisen rantasaunan lämpöön >[2]