keskiviikko 26. elokuuta 2020

Ilkka Luoman HS-kommentit 25082020 - VII

 ...

  • 1 - 1

  • Sanna Marinin johdolla Sdp voi ryhtyä tosissaan tavoittelemaan kuuden tunnin päivittäistä työ­aikaa

    Ilkka Luoma 
    1 - Valtapoliitikot, media ja toverit kuin työnantajatkin vääntävät kättä työajasta, joka on kuulemma meillä Euroopan lyhyintä – tai toverit kertovat, ettei pidä paikkaansa, kun katsotaan viikottaista työaikaa – ja väittely jatkuu ...*

    [ … kansalainen Erkki/Liisa häärii toimistossa littunäyttönsä edessä, on jo iltamyöhä, mutta iltapäivän kokousmuistio pitää saada jakoon – ennen aamu kahdeksaa; työstä ei makseta ylityökorvausta eli se ei kirjaudu mihinkään. Kansalainen Liisa/Erkki istuu kahvilla työtoverinsa huoneessa ja käyvät läpi edellisen ”iltalomansa” saavutuksia – aika kuluu, palkka juoksee ja työt eivät etene ja kohta yt-riipii ja ”ulkoistaa” vapaaksi työvoimaksi … ]

    Työ on aikaa, josta maksetaan palkkaa ja jota vasten annetaan oma aika työnantajan käyttöön. Me myymme siis itseämme – palkka ja/tai palkkio muodostuu sadoille tuhansille satojen erilaisten työehto- ja työsopimusten puitteissa. Näitä sopimuksia sorvataan koneistoissa, joissa on satoja virkakauluslaisia, kukin ajaen edunvalvontansa ytimiä, eli jäsenistönsä etuja ja oikeutta omaan byrokratiatehtävään.

    Todellisuudessa työ on ajankäyttöä

    [ … 'toiselle minuutti on toisen viisiminuuttinen' … - olemme erilaisia, ja jälkemme vaihtelee … ]

    Ajankäyttö on taas tehokasta tai tehotonta, ellei sitten jotain siltä väliltä. Meillä on keskimäärin 7,5 tunnin päivittäinen työssäoloaika. Tuosta ajasta tehdään sitten sitä kuuluisaa tehokasta ja tuottavaa työtä, jota määritellään kymmenin eri kriteerein. Nyt emme ole enää tehokkaita, näin kerrotaan 3]

    Yksi työn kriteeri on tehollinen aika, jonka todellisuudessa teet;


    ... päivittäisiin rutiineihin menee osa ajasta, osa menee juoruiluun, odottamiseen ja käskyjen selvittämiseen, jotta syntyisi yhteinen ymmärrys mitä tehdään. Osa menee tehottomaan työnohjaukseen – siis työnohjauksen puuttumiseen. Me emme aina ole osaavia työnohjaajia – työnjohtajuudesta puhumattakaan >
  • 2

  • Onko Ruotsi oiva ja otollinen kumppani?

    Ilkka Luoma 
    Historiaa tuntevat muistavat kaksi tapahtumasarjaa miten Ruotsin valtiojohto järjesteli omaa turvallisuuttaan - ensimmäinen oli vuodelta noin 1809, jolloin Ruotsi päätti irtauttaa kuningaskunnastaan sen itäisen osan - suomalaisten asuttaman Suomenniemen. Meillä alkoi tuolloin itsenäisyyteen johtanut autonomia - suoraan Venäjän tsaarien valvonnassa.

    Toinen tapahtumasarja oli aika Talvisodan aattona, jolloin Ruotsi päätti jatkaa omaa jo yli 100 vuotta kestänyttä rauhanaikaa, eikä lähtenyt Suomen rinnalle puolustamaan suomalaisuutta Neuvostoliiton pyrkimyksiltä tuottaa Suomeen uutta yhteiskuntajärjestystä - työväenliikkeen nousuna valtaan.

    Ruotsi ei lähtenyt Suomen rinnalle - taistelimme yksin jättimäistä ylivoimaa vastaan - "voitimme" sen ja säilytimme 4.1.1918 tunnustetun itsenäisyytemme - tosin Karjala leikattiin kahtia.

    Mutta! Ruotsalaiset ohi virallisen valtiojärjestelmänsä; lähettivät meille noin 8 000 vapaaehtoista Talvisodan melskeisiin - lähinnä Lappiin, kuten myös lentokoneita tuon pohjoisosamme puolustamiseen - oli kyseessä ruotsalaisten itsekkyys, oli pelko, että venäläiset tulevat Tornioon ja rajanaapuriksi Ruotsille.

    Kiitämme edelleenkin Ruotsia avusta, sillä se vapautti muutamia tuhansia suomalaisia sotilaita Talvisodan päärintamalle Aunus-Karjalaan, jossa noin 250 000' n suomalaisarmeija taisteli urhoollisesti - paljolti omin voimin. Ruotsi katsoi virallisesti vierestä - niin kuin teki Jatkosodassakin, jossa me tietoisesti ajauduimme hyökkäyssotaan yhdessä Saksan kolmannen valtakunnan kanssa Neuvostoliittoa vastaan. Ruotsi oli tuolloinkin puolueeton ja veljeili niin saksalaisten kuin liittoutuneidenkin kanssa.

    Ruotsi otti paljon sotalapsiamme 1939-1944. Aihe on tässä hyvin tuttu - äitini ja hänen kaksi siskoaan olivat koko sodan ajan Ruotsissa. Kiitämme Ruotsia näistä avuista - tuhannet lapset Suomesta saivat ruotsalaista suojaa venäläisten pommeilta.

    Tänään ruotsalaiset ja suomalaiset eivät halua suurena enemmistönä lännen sotilasliitto Natoon.
  • 3 - 3

  • Suomen Pankki loi koronakriisin keskellä 27 miljardia euroa uutta rahaa – Kenelle se päätyi?

    Ilkka Luoma 
    NNV-hallitus ottaa surutta lainaa

    Niin surutta, että ikääntyneempi ja perinteisiin tottunut ja kokenut väestönosa jo kauhistelee. Ehkä NNV tietää jotain sellaista mitä me emme laajasti vielä oivalla?

    Mikähän tuo oivallus on?

    EKP kertoi jo edellisen johtajansa Mario Draghin sanoin: "EKP' lta ei raha lopu". Tuo tarkoitti sitä, että talousasiantuntija Vesa Vihriälä rohkaistui kertomaan viestin EKP' lle: "Antakaa valtioille rahaa - ilman takaisinmaksuvelvollisuutta" (osapuilleen näin).

    Sanna nappasi tämän Vihriälän idean ja luottaa siihen, että EKP osaa jakaa ostovoimaa - tosin katteetta - jollain viisaan excelöintinä, joka pelastaa valtiot - ainakin vastuullisten osalta osaksi - tältä valtavalta nyt otettavalta velkavuorelta. Ehkä, onhan EKP ja US' ssa FED osannut pyörittää aiemminkin katteetta setelivoimaa.

    EKP-salkusta kumpuavat sitten yllättäen avustusrahat, ikuiset - ja korottomat lainat, joiden lyhennys alkaa sitten "joskus". Toki osa lainoista maksetaan takaisin, ottamalla lainaa lainan maksuun - näinhän valtiot ovat jo pidempään operoineet. Nuo HS-graafit kertovat totuuden.

    Tässä voidaan katsoa velkakehitystä hetkestä, joilloin Kokoomuksen Jyrki Katainen aloitti ministeriuransa - miten se näkyykään valtion velkakehityksessä!

    PM Marin katsoo huomiseen ja luottaa EKP' hen - SDP' n kannatuksen noustessa.
  • 3 - 2

  • Suomen Pankki loi koronakriisin keskellä 27 miljardia euroa uutta rahaa – Kenelle se päätyi?

    Ilkka Luoma 
    2 - Saksalle on edullista, että euromaat vähintäänkin pysyvät ruodussa, sillä eurokehitys palvelee erinomaisesti juuri Saksaa.

    Saksa on kokenut hyperinflaation 1920-luvun lopun superlamassa, jolloin arvokkain käyttökelpoinen postimerkki maksoi 2000 miljardia Saksan markkaa. Ruisleipäänkin kului aamulla kottikärryllinen rahaa ja iltapäivällä jo kaksi.

    Maapallon ihmispopulaatio on jo 7,8, josta Kiina, maailman suurin talous (bkt/PPP - IMF 2014/-15) edustaa lukusuhteella 1,4/7,8 - EU' n ollessa brittien jälkeen suhteessa 0,44/7,8. Herää kysymys kuinka paljon riittää mitäkin kullekkin.

    Mikä onkaan kiinalaisten ja intialaisten osuus yhteisistä luontovarannoista? Kuinka paljon aasialaiset saavat kuluttaa - verrantona meihin länsi-eurooppalaisiin?

    EU on osaltansa joukko entisiä kolonialisteja, joiden historiatapahtumien laskunmaksu on nyt ajankohtainen. Pohjoisempi Afrikka kuivuu, jopa EU' n eteläiset jäsenmaat kuivuvat - saattaa tulla pula ravinnosta - seteleissä on huonosti vitamiineja ja päälle voi painaa tänne meille pohjoiseen eteläisten EU-jäsenmaiden ilmastopakolaiset. Onko aiemmilla kolonialisteilla joitain velvollisuuksia mustia kohtaan - juuri Afrikassa?

    Tämä ei ole pelottelua, vaan vankka skenaario, jolle on jo olemassa nouseva realismi - vähintäänkin siksi, että me ihmiset kulutushuuruisina kavennamme kiihtyvästi Elämän monimuotoisuutta - ja tätä ei ratkaista EKP'n vaihtovelkakirjaostoilla! e
  • 3 - 1

  • Suomen Pankki loi koronakriisin keskellä 27 miljardia euroa uutta rahaa – Kenelle se päätyi?

    Ilkka Luoma 
    1 - Aivan aluksi - aiempi EKP' n pääjohtaja Mario Draghi oli tokaissut, ettei voi olla tilannetta, jossa EKP' lta loppuisi raha. Tuo oli suora vihje - setelikoneen kampi on edelleen taskussa ja käyttöön otettavissa.

    On kovin helppoa pyytää valtioiden jvk-papereita vastikkeeksi katteettomalle europitoiselle bittirahalle, joka jaetaan euromaissa niiden EKP-sivukonttoreiden toimesta asianomaisille valtiolle.

    Virallisesti valtio jää velkaa EKP' lle, mutta maksuaikaa on, ja korko voidaan säätää jopa miinuksille, jolloin velan pääoma sulaa vuosi vuodelta - ja jos laina-aika on vaikkapa 75 vuotta - ei jäljelle jää kovinkaan suurta reaalista maksettavaa, jos lainkaan.

    Lopultahan on kysymys siitä mikä on rahan määrä reaaliseen Elon ylläpidon pakollisuuteen - ravintoon, lämpöön ja asumisjärjestelyjen ylläpitoon.

    Se kuitenkin EKP-linnakkeessa tiedetään, että Maapallo on rajallinen aineellisen materiaalin ja biologian varanto ja siitä ei voi nyhtää loputtomiin tunnetulla kasvuhokemalla, jota ryydittää kansalaiskohtainen näyttö- ja vertailutalous.

    Saksa, joka vetää koko EU' ta ja varsinkin euromaita, on jo taipunut pelossa, jossa on vaarana, että Italia eroaa seuraavana EU' sta - brittien perään >
  • 6 - 2

  • Finnair vähentää tuhat työn­tekijää, eikä se ole lento­yhtiöiden joukossa yksin: ”Toipuminen tulee kestämään kolmisen vuotta”, sanoo toimitusjohtaja

    Ilkka Luoma 
    2 - Nyt Finnair kipristelee, kuten kaikki muutkin - Korona käpristi siivet nutturalleen

    Mikäli lentoja ylimalkaan entisellään tullaan jatkamaan - on nyt hyvää ja halpaa saatavilla. Kiinalla on rahaa, tahtoa ja päämääriä - ehkä jo nyt käydään neuvotteluja Kiinan sisääntulosta Finnairin omistajaksi - tuo olisi lottovoitto matkailullemme. Erityisesti Lapin matkailulle, kun taas kiinalaisvirrat alkavat lentämään Lapin lumille. Näinkö? Kyllä, jos lentomatkailu toipuu entiselleen - ehkä sähköistys tulee avuksi, mutta aina tarvitaan sellaista osaamista, jota Finnairilla on paljon!

    Kiinalla on paljon muitakin suunnitelmia Suomen eduksi!

    Petsamon Liinahamarin satamainvestointi ja sinne ratapohjan vuokraus - suomalaisille (kts. Saimaan kanava) - datakaapeli Koillisväylää pitkin voi tuoda AliBaban datakeskuksen Jyväskylään ja Tallinna-tunneli kuten Jäämeren ratakin voivat saada kiinalaisrahoituksen ...?

    Eräs suunnitelma on hankkia lisää lentoyhtiöitä Euroopasta -

    Finnair olisi erinomainen hankinta, ja toisi suomalaisille pitkän turvan. Kun katsoo tänään Ruotsin 'volvolaisia', ovat he tyytyväisempiä kuin koskaan suureen omistajaansa.

    Entä Finnair, Suomen valtio ja meidän ulkopoliittinen kestävyys olla sekaantumatta vieraiden itsenäisten omiin sisäisiin asioihin? Tuo viimeinen on ratkaisevaa, kun Elämän reviirejä ratkotaan - täällä idän ja lännen välisessä yhä kiihtyvämmässä informaatio- ja kauppasodassa*.

    Kenen joukoissa seisot - Suomi-neitokainen, kun toinen käsi puuttuu - ainakin vielä toistaiseksi?
    e
  • 6 - 1

  • Finnair vähentää tuhat työn­tekijää, eikä se ole lento­yhtiöiden joukossa yksin: ”Toipuminen tulee kestämään kolmisen vuotta”, sanoo toimitusjohtaja

    Ilkka Luoma 
    1 - Finnair on elänyt paljolti kaukoidän ja juuri Kiinan-lennoilla

    Nyt lennot ovat kutistuneet vähiin ja on tarve vähentää henkilöstöä. Aikanaan Finnairia kohtasi onni, kun Suomesta Kiinan suurlähetystön kaupalliselta osastolta haluttiin edesauttaa lentoja Suomen ja Kiinan välillä. Oli tarve kasvattaa matkustajavirtoja, nopeuttaa kauppaneuvotteluja ja tuottaa molemmille mahdollisuus kokea kummankin kulttuuria. Alkoi Finnairin huima nousu siivilleen ---

    Venäjä on ollut suopea ylilentojen osalta

    Ehkä Kiina on edesauttanut Finnairin ylilentolupasopimuksen syntyä jo tuolloin vuosikausia sitten. Ehkä ja Kyllä. Sopimus sallii myös Finnairin lentojen olevan niin sanottuja 'Air China' vuoroja ja tämä oli ja on meille varastossa oleva onnenpotku - toistamiseen, sillä jos Venäjä jossain 'uhkaamisten, kiristelyjen ja pakotteiden' lomassa kieltää läntisiltä lentoyhtiöiltä Siperian ylilennot, niin Finnairin koneet läentävät tuo kiellon läpi, sillä käden käänteessä Finnairin koneet ovat "Air China" -koneita. Nokkelaa, eikö? >
..
        Ilkka Luoma


... BLOG ...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti