torstai 25. helmikuuta 2021

Ilkka Luoman HS-kommentit 24022021 - IV

 695


  • 1

  • Miksi länsi ei ole ottanut Aasiasta oppia koronaviruksen torjunnassa?

    Ilkka Luoma 
    Kiina on maailman väkirikkain valtio, yhdessä Intian kanssa - molempien edustaessa yhteensä maailmastamme väestösuhdetta 2,8/7.8

    Kiina on omansa, ollut kansanymmärryksen osalta jo tuhansia vuosia - joustavia, tarvittaessa joukkona kuuliaisia. Jokainen kiinalainen ymmärtää mitä merkitsee käsky, komento ja ohje - ne ovat tämän 1,4 miljardisen kansakunnan elämän edellytys.

    Meidän on usein vaikea ymmärtää miten yli miljardin kansakuntaa johdetaan - se on perinteitä, vahvaa isänmaallisuutta - kuuliaisuutta keskushallinnolle kaikesta siitä järjestyksestä miten tarvittaessa kansaa "ojennetaan".

    Kiinassa ei voida pohtia, miettiä ja komiteoida loputtomiin - Kiina ei ole tavallamme demokratia, eivätkä kiinalaiset edes meidän keskeneräistä demokratiaa kaipaakaan. Sen sijaan he haluavat luottamusta ylimpään johtoon, josta tulee aina lopulta kaikki merkittävimmät päätökset - siksikin Korona kukistui nopeasti (ainakin tällä hetkellä).

    Kiinalainen hyväksyy käskyt, kun ne ovat koko kansaa koskevia

    Nytkin meihin nähden kovilla, nopeilla ja määrätietoisilla päätöksillä kuolonuhrien määrä on jäänyt minimiin. Tosin Kiina on suurien lukujen valtio, ja toleranssit ovat myös suuria. Väestön määräkin tiedetään miljoonan tarkkuudella.

    Kiina sai kokemusta SARS-epidemiasta - Kiina osasi mitata kuumeen nopeasti "koko kansalta" ja toimenpiteet olivat kirkkaat - kuumeiset oikealle ja "terveet" vasemmalle - yksinkertaistaen.

    Kun Korona ilmestyi ja sen pinnalle nousu hyväksyttiin - antoi Kiinan Keskushallinto nopean käskyn omalle tuotantokoneistolle - piti valmistaa kahdessa viikossa 14 miljoonaa modernia otsakuumemittaria, 0,2 asteen ylinäytöllä - ne tehtiin ja jokaisella mitattiin 100 kiinalaista.

    Tänään Kiina valmistaa yli puolet koko Maapallon tarvitsemista hengitysmaskeista, jälleen osoitus valtavasta koneistosta, joka osaa asiansa, kun ohjeet annetaan.

    Rokotteiden osalta tulemme hämmästymään miten paljon Korona-rokotteita Kiina tulee jakamaan kehitysmaihin - ollen sekin suurinta.
  • 2

  • Hoitoalalle on pakko tuoda työvoimaa ulkomailta – ja nopeasti

    Ilkka Luoma 
    Kanta-suomalaisten määrä kutistuu, alentuneen pitkäaikaisen synnytystahdin siivittämänä, eikä lisääntyminen koronapiikin tilastohyppynä paljoa auta.

    Hedelmälliset suomalaiset ovat varovaisia, pelkäävät huomista ja vähintäänkin ovat kysymysmerkkeinä mitä ylihuomenna tapahtuu. Siksi synnytykset ovat vähentyneet vuosikausia. Näin on helppo laskea miten tilanne kehittyy varhaiskasvatuksen, peruskoulun, jatko-opiskelujen kuin työelämään siirtymisen osilta.

    Väestöpyramidi on kellahtamassa "nurin", sillä ikääntyneiden - eläkeläisten määrä kasvaa suhteessa työtätekevään osaan. Vaikka keskimääräinen terveys ja hyväkuntoisuus kasvavat, on vaikeasti eläviä yhä enemmän - ja he tarvitsevat hoitoa ja huolenpitoa. Huolenpito on usein käsipareja, sillä robotitkaan eivät voi kaikkea korvata.

    On näkynyt suunnitelmia tuottaa sairaanhoitajia Filippiineiltä, ovat tunnollisia ja ahkeria ja iki-onnellisia meidän hurjasti paremmasta osto- ja kulutusvoimasta.

    Miten me sitten maksamme nuo ulkomailta tulleiden palkat, kun verokertymätkin aktiiviväestön pienentymisen myötä kutistuvat.

    Mikä onkaan sitä paljon puhuttua tuottavaa työtä, kun kaiken pitää kasvaa - meidän ollen edelleen kasvuhokemallisia näyttö- ja vertailutaloudessamme. Ympäristömme huutaa sen sijaan vähentämään, sillä sen todellinen kestokyky on vaarallisesti siirtymässä "varahapelle" (?)

    Miten sovitamme yhteen kulutuskasvun, tuotto-odotusten kasvun, eläkeläismäärän kasvun ja aktiiviväestön vähentymisen, verotulojen pienentymisen kuin ympäristömme kaventuvan kyvyn ylläpitää kaltaistamme elämää. Mikä lääkkeeksi, kun elinajanodotekin näyttäisi olevan vielä lisääntymässä; ellei se sitten jostain ulkoisesta tapahtumasarjasta lähde alenemaan.

    Entä meidän aktiivi-iässä olevat työttömät, syrjäytyneet kuin yhteiskunnan oravanpyörästä pudonneet?

    Olisi 'uutta elämän toivoa luovalla projektilla' merkitystä saada meidän omia ihmisiä uudelleen tai ensimmäistä kertaa yhteiskunnan tarpeita tyydyttämään - työntekijöinä, hyvissä mielin!
  • 3

  • Teslan osakkeen hinta heiluttaa Elon Muskin omaisuuden arvoa, yritysjohtaja putosi miljardöörilistan kärjestä

    Ilkka Luoma 
    Voimme totuudellisesti sanoa, ettemme tiedä maailman rikkainta ihmistä - edes kansakuntaa, sillä tässä ihmisvertailussakin on paljolti kysymys omaisuuserien taseista, joiden "arvo" vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan. Jos vaikkapa Elon Musk myisi kaikki Teslan osakkeensa nyt ja heti, niin tuon yhtiön tasearvo romahtaisi heti.

    Rikkautta on useanlaista - on kestävää, henkistä ja kulutuksellista - sekä erityisesti rikkautta ymmärtää mitä merkitsee luontoympäristön kunnioitus ja sen säästö ihmisperäiseltä kulutushokemalta.

    Voimme myös sanoa, että suurinta rikkautta on tunnistaa ja kokea ykseys ja harmonia osana sellaista luontobiologiaa, joka lopulta elättää Muskin, Jeff Bezosin ja ne muutkin miljardöörit ja miljonäärit.

    Kun luonto sanoo meille "nyt riitti", niin ei noilla Muskin Tesla-osakkeilla ole mitään arvoa - arvoksi ja rikkaudeksi muuttuvat puhdas vesi, ihmisravinto ja hengityskelpoinen ilma. Rikkautta voidaan käsitellä monin eri tavoin.

    Kulutushokemallisesti ihminen kokee tärkeimmäksi rikkaudeksi maallisuuden, ostovoiman ja näyttö- ja vertailutalouden - joka juuri on syöksemässä ympäristöllistä maailmaamme sellaiseen tuhoon, jota maineikas Sir David Attenborough Ilta-Sanomissa esitti.

    Lännenmies aloitti ympäristöllisen kurittamisen jo noin 150 vuotta sitten, aikana jolloin kiinalaiset vielä tyytyivät riisiin ja kiinankaaliin - ilman ylensyönnin luomaa ylipainoa ja rasvakerroksia. Sekin oli rikkautta, siis kiinalainen tapa elää vuosituhantista elonpiiriään, ollen kuitenkin aina se maailman suurin väestö.

    Nyt tuo maailman suuruus Kiinana on luonut enemmän miljardöörejä kuin Yhdysvallat ja enemmän miljonäärejä kuin koko EU. Miksikö, siksi että Kiina on jo maailman suurin talous (bkt/PPP - IMF - 2015) ja sen väestöpopulaatio edustaa maailmastamme osuutta 1,4/7,8.

    Kiinan suuri mies - Deng Xiaoping kehotti kansaansa: "Menkää ja rikastukaa" - nyt kiinalaiset jo miettivät mitä Deng tarkoitti rikastumisella!

    "Rikkautta on elää tasapainossa luontonsa kanssa".
  • 4

  • Sampo vähentää ”merkittävästi” Nordea-omistuksiaan – Sampo aikoo maksaa omistajilleen 1,7 euron osakekohtaisen osingon

    Ilkka Luoma 
    Pankki oli alussaan ihmisten ylijäämän varastointia turvaan varkailta, josta voitiin tietyin ehdoin lainata rahaa (siis sitä rahaa, jota varakkaat olivat säästöön - turvaan tuoneet) tarvitsijoille. Oli siis kyse ostovoiman tasaamisesta - saatavaa ja maksettavaa korkoa vastaan. Pankin piti alussaan elää tuolla korkojen erotuksella, jota kutsutaan korkokatteeksi.

    Ilmeisesti "Sammon takoja" Björn Wahlroos on oivaltanut, ettei huomenna tarvita pankkeja, koska raha siirtyy bittiverkkoihin ja käteinen katoaa rahanpesun valvontaongelmien vuoksi käytöstä. Käteinen rahahan on isännätöntä, kun se siirtyy kädestä toiseen - bittiraha sen sijasta jättää aina 'lähtö- ja päättösataman' paikkatiedon!

    Kun vielä puhutaan valtiopankkien ja meillä tässä vaiheessa Euroopan keskuspankista roolista - on tullut mahdolliseksi 'ilmaisen ja katteettoman rahan helikopterointi kulutukseen' - alussa valtioiden, sitten yritysten ja lopulta kuluttajien kautta - tällöinkin aina tiedetään lähtö- ja päättösatama.

    Pankkeja ei perinteellisin tavoin tarvita, koska kaikki siirtyy tietoverkkoihin, pilvipalveluihin ja käyttöisesti taskuihin - tunnetuin eduin ja haitoin.

    Ohjelmistot ratkaisevat, eikä niitä pankit ylläpidä vaan tietovirtojen käsittelymestarit, jotka osaavat ohjailla bittien kulkua - tässäkin niin hyvässä kuin pahassa. Pankkina olo on siis hallitsemattoman riskillistä - vastuita kasvatetaan ja korkokatekin on kohta viety, ellei inflaatio jälleen kasva korkeuksiin.

    Huomisen pankki on bittitehdas, joka valvoo, ja tämä valvoja voi olla ja pitää olla vastuullinen ilman voittopyydettä oleva viranomainen, sillä rahalla ei voi tehdä voittoa, se voisi olla yksi merkittävä tekijä kun pelastetaan maailmaa kuihtumiselta.

    Vakuutuksia sen sijaan tarvitaan aina

    Verojen kerääminenkin on eräänlaista vakuutustoimintaa - suuresta pussista jaetaan vahinkoa kärsineille. Tässäkin liiketoiminnan lopulta ratkaisee vakuutuskate - pitää tulla sisään enemmän kuin lähteä ulos.

    Wahlroos oivalsi suuren jujun!



...
              Ilkka Luoma
 | BLOG|


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti