"Niin metsä tulee vastaamaan, kuin sinne huudetaan" -vanha liperiläinen sananlasku
Nyt hakataan hakkaamisen innolla, kun vielä uudet hienostuneet biotuotetehtaat imuroivat jopa kasvavaa puustoa loputtomiin sellukeittämöihin, joista puoliraaka-aineen matka jatkuu esimerkiksi Kiinaan, joka pakkaa kaiken pahviin. Kiinan tarve lisääntyy myös takapuolipehmossa - aikansa, kunnes huomataan, että kasvavan metsän hakkuu selluksi on liki ympäristörikos.
Metsä on luonnonvara, jolla on tehtävä - ollut jo vuosisatamiljoonat. Metsä on kokonaisvaltainen eliöstö - ikäänkuin yksi olio, joka hengittää sisään - 'samaan hiileen' - hiilinielupalkeena, joka voisi olla Suomessa ylihuomenna tulonlähde. On monia maita ,joilla on toivottoman vähän metsäpinta-alaa - meillä on, ja vähän ihmisiä. Olemme puolityhjä, mutta metsämme eivät vielä!
Valtion on järjestettävä kokonaisvaltainen metsiemme hoito- ja ylläpito-ohjelma
Kiinassa ei voi omistaa maata - yksityisesti. Metsä on "kaikkien" - se on merkittävä osa biosfääriä, joka lopulta elättää meidät kaikki. Kiinassa luonnonmetsiä ei hakata selluksi. Metsäliiton Äänekoski hoi! - Entä, jos Kiina kieltää nykyisten kertakäyttöpahvilaatikoiden käytön?
Metsä ei saa olla pelkkä tulonlähde - omistajilleen
Metsä on hengittämö, joka tuottaa valtavat määrät myös happea, josta me ihmiset olemme täydellisesti riippuvaisia. Metsä on myös hiilinielu, joka voi padota ylisuurta ympäristöjälkeämme, joka lienee hiilidioksidin osalta per capita eräs suurimpia?
Metsänomistajilla on ehdottomasti myös yhteiskuntavastuu
Ei voi olla niin, että perimys- tai muin tavoin yhdelle - perheelle, suvulle on jyvittynyt satoja hehtaareja sellaista biokasvustoa, jolla on kokonaisvaltainen biosfäärillinen merkitys - koko eliöstölle. Tällaisesta omistusominaisuudesta ei voida tehdä rahaa - vain harvoille.
Pitkässä juoksussa valtion on otettava haltuun merkittäviä määriä lisämetsää - yhteiskuntahyöty edellä - se on tosin yksilöedun vastaista, mutta kokonaisvastuullista.
Kasvikunta - metsät ja niiden puut ovat saaneet kehittyä pidempään kuin yksikään eläinkunnan edustaja - ehkä jopa 600 miljoonaa vuotta. Tuona aikana evoluutio on hionut "tuotekehityksenään" sopeuman ja keskinäisyyden täydelliseksi - yhdestä lajista (puut metsänä - metsää puilta) kokonaisiin kasvuympäristöihin. Täydellisyys hipoo niin hienostuneena, ettei käsityksemme sen ymmärtämiseen riittänyt - kun aloimme kaatamaan tuota monimuotoista osaa biosfääristä.
Emme ole ymmärtäneet, että metsä hengittää kokonaisuutena - joukkueena, joka "kommunikoi" monin sellaisin signaalein, joita emme tunnista emmekä tunne. Metsä on kokonaisvaltainen biomassa, jonka tehtävänä on tuottaa lisääntymistä - lajeittain, kuten evoluutio edellyttää kaikilta eliö- ja oliolajeilta - pienimmästä suurimpaan. Evoluutio on melkoisen suuren orkesterin kapellimestari - tavalla, jota sitäkään emme tunne.
Metsä on myös hengityskone, jolla on biologinen tehtävä
Metsäinen biomassa tarvitsee hiilidioksidia kasvaakseen ja lisääntyäkseen. Hengittävän biomassan määrä ratkaisee miten paljon hiilidioksidia imetään ilmakehästä - myös maaperästä, sillä koko elämän perusalkuaine - hiili, esiintyy monin muodoin liki kaikkialla.
Metsä hengittää luontaisesti syntymästä kuolemaan ja kuolemankin jälkeen se tuottaa energiaa, ravintoa ja hivenaineita itselleen ja kymmenille tuhansille muille lajeille, jotka elävät metsästä.
Ihminen kaatoi tuosta hengityskoneesta valtavat määrät puuta - ensin tietyin aluein - puulaivoiksi ja nykyään viimeisen noin 250 vuoden aikana vieläkin suuremmat määrät, lähinnä kasvavaa biomassaa, mihin eloa junaileva evoluutio ei osannut hitaan kellotaajuutensa myötä synkronoitua.
Me yksinkertaisesti sotkimme tuon metsäisen biomonimuotoisuuden talousmetsiksi, joka valjastettiin vain meidän omien tarpeiden lähteeksi - vaikkapa selluksi, joista tehdään Kiinassa miljardeja kertakäyttöpahvilaatikoita - lähetettäväksi meille "zalandoina".
1
Maankäytön päästösäästöt ovat suuremmat kuin liikenteen – Nopeimmat vähennykset saadaan tutkimuksen mukaan turvemaiden käsittelyllä
Nyt hakataan hakkaamisen innolla, kun vielä uudet hienostuneet biotuotetehtaat imuroivat jopa kasvavaa puustoa loputtomiin sellukeittämöihin, joista puoliraaka-aineen matka jatkuu esimerkiksi Kiinaan, joka pakkaa kaiken pahviin. Kiinan tarve lisääntyy myös takapuolipehmossa - aikansa, kunnes huomataan, että kasvavan metsän hakkuu selluksi on liki ympäristörikos.
Metsä on luonnonvara, jolla on tehtävä - ollut jo vuosisatamiljoonat. Metsä on kokonaisvaltainen eliöstö - ikäänkuin yksi olio, joka hengittää sisään - 'samaan hiileen' - hiilinielupalkeena, joka voisi olla Suomessa ylihuomenna tulonlähde. On monia maita ,joilla on toivottoman vähän metsäpinta-alaa - meillä on, ja vähän ihmisiä. Olemme puolityhjä, mutta metsämme eivät vielä!
Valtion on järjestettävä kokonaisvaltainen metsiemme hoito- ja ylläpito-ohjelma
Kiinassa ei voi omistaa maata - yksityisesti. Metsä on "kaikkien" - se on merkittävä osa biosfääriä, joka lopulta elättää meidät kaikki. Kiinassa luonnonmetsiä ei hakata selluksi. Metsäliiton Äänekoski hoi! - Entä, jos Kiina kieltää nykyisten kertakäyttöpahvilaatikoiden käytön?
Metsä ei saa olla pelkkä tulonlähde - omistajilleen
Metsä on hengittämö, joka tuottaa valtavat määrät myös happea, josta me ihmiset olemme täydellisesti riippuvaisia. Metsä on myös hiilinielu, joka voi padota ylisuurta ympäristöjälkeämme, joka lienee hiilidioksidin osalta per capita eräs suurimpia?
Metsänomistajilla on ehdottomasti myös yhteiskuntavastuu
Ei voi olla niin, että perimys- tai muin tavoin yhdelle - perheelle, suvulle on jyvittynyt satoja hehtaareja sellaista biokasvustoa, jolla on kokonaisvaltainen biosfäärillinen merkitys - koko eliöstölle. Tällaisesta omistusominaisuudesta ei voida tehdä rahaa - vain harvoille.
Pitkässä juoksussa valtion on otettava haltuun merkittäviä määriä lisämetsää - yhteiskuntahyöty edellä - se on tosin yksilöedun vastaista, mutta kokonaisvastuullista.
Ilmastopaneeli: Suomen hiilineutraaliustavoite edellyttää nykyistä suurempien hiilinielujen ylläpitämistä
Emme ole ymmärtäneet, että metsä hengittää kokonaisuutena - joukkueena, joka "kommunikoi" monin sellaisin signaalein, joita emme tunnista emmekä tunne. Metsä on kokonaisvaltainen biomassa, jonka tehtävänä on tuottaa lisääntymistä - lajeittain, kuten evoluutio edellyttää kaikilta eliö- ja oliolajeilta - pienimmästä suurimpaan. Evoluutio on melkoisen suuren orkesterin kapellimestari - tavalla, jota sitäkään emme tunne.
Metsä on myös hengityskone, jolla on biologinen tehtävä
Metsäinen biomassa tarvitsee hiilidioksidia kasvaakseen ja lisääntyäkseen. Hengittävän biomassan määrä ratkaisee miten paljon hiilidioksidia imetään ilmakehästä - myös maaperästä, sillä koko elämän perusalkuaine - hiili, esiintyy monin muodoin liki kaikkialla.
Metsä hengittää luontaisesti syntymästä kuolemaan ja kuolemankin jälkeen se tuottaa energiaa, ravintoa ja hivenaineita itselleen ja kymmenille tuhansille muille lajeille, jotka elävät metsästä.
Ihminen kaatoi tuosta hengityskoneesta valtavat määrät puuta - ensin tietyin aluein - puulaivoiksi ja nykyään viimeisen noin 250 vuoden aikana vieläkin suuremmat määrät, lähinnä kasvavaa biomassaa, mihin eloa junaileva evoluutio ei osannut hitaan kellotaajuutensa myötä synkronoitua.
Me yksinkertaisesti sotkimme tuon metsäisen biomonimuotoisuuden talousmetsiksi, joka valjastettiin vain meidän omien tarpeiden lähteeksi - vaikkapa selluksi, joista tehdään Kiinassa miljardeja kertakäyttöpahvilaatikoita - lähetettäväksi meille "zalandoina".
Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan!