Yleensä tämän tyyppisten uutisaiheiden paikan päällä toteuttajiksi ja syyllisiksi kansanmurhaan luetellaan Syyriassa sen presidentti Bashar al-Assadin joukot tai venäläisten siviilipommitukset. Mihin lukija voisi luottaa?
1 -Kiina ottaa kokonsa mukaisen aseman johtavana valtiona
Päättynyt Kiinan kommunistisen puolueen viiden vuoden välein kansalliskokous valitsi entistä suuremmilla valtuuksilla odotetusti nykyisen johtajan Xi Jinping' n johtamaan maailman suurinta valtiota myös (vähintään) seuraaviksi viideksi vuodeksi.
[ … Samalla Kiina ilmoitti tavoitteensa vuoteen 2049 mennessä; aikoo olla kaikin merkittävin osin maailman ”suurin ja vaikuttavin” – erityisesti positiivisen ja harmoniaan palauttavan ympäristömuutoksen osalta – vähentäjänä, koska niin on pakko – olla myös esimerkin näyttäjänä … ]
Meillä lännessä on ongelma – suurempi kuin huomaammekaan. Emme ymmärrä itäisen ajatusmaailman esiinmarssia – omamme puolustamisen itse itsellemme antaman täysoikeutuksen takaa. Meitä suomalaisia helpottaa se, että olemme idän ja lännen vedenjakajalla.
Länsi edustaa vajaata 20 prosenttia Maapallon ihmispopulaatiosta. Voimme sanoa rehdisti, että 1900 -luvulla elettiin lännen ja erityisesti Yhdysvaltain vuosisataa – niin hyvässä (jatkuvasti kasvanut maallinen ja kulutuksellinen hyvinvointi) kuin pahassa (liki jatkuvat sodat – kahden ollessa suursotia sekä ympäristökriisi) >
Masennus voi kohdata niin menestyjän kuin hiljaisen puurtajan
Inhimilliseen yhteiskuntaan kuuluu ilo ja suru. Iloa ei jatku loputtomiin, eikä suruakaan pitäisi kokea yli kestokyvyn. Suru, epäonni, epäonnistumiset ja useasti kytköksen katkeaminen osallistumiseen johtaa muunmuassa masennukseen.
Ihminen on laumaeläin ja sopii luontevasti yhteisöllisyyteen. Erkaantuminen ryhmästä tai osallistumisesta erakoi yksilön, jolloin yhteenkuuluuvuuden, osallistumisen ja tavoitesaavutuksen tarve ei toteudu; ihmisestä on tullut "hyödytön".
Kvartaalitalous ja tehokkuuden päämääräpyrkimys ajavat markkinataloutta kujanjuoksuun, jossa pyrkyryys, ahneus ja puhtaan omaehtoinen voitontavoittelu erkaannuttavat yksilöt kauemmaksi yhteisöllisyydestä.
Vastuunkanto, huolehdinta ja tiimikeskeisyys kärsivät yksilökeskeisessä voitontavoittelussa, jossa oma itsekäs tulotason nostovaade epäsuorasti välinpitämättömyyden tai "sokeuden" kautta johtaa syrjäytyneiden ihmisten kulujen maksamiseen lisääntyvinä veroina.
Kuten eläinkunnassa, ei kaikille ihmisillekkään ole paikkaa ylimmillä portailla. Ihmisten mitatessa kyvykkyyttään osto- ja kulutusvoimalla, vie se sijaa vastuullisesta yhteistoiminnasta, jossa keskinäisyys, yhteinen tavoite sekä toteutumisen riemu jää saavuttamatta jatkuvasti käynnissä olevien saneerauksien, tehostustoimenpiteiden ja henkilöjärjestelyjen vuoksi.
Masentunut, omaan pohjattomaan kuoppaan pudonneen ihmisen nousukyky ilman apua ei ole useasti mahdollista.
Vastuullisuus yhteisön puolelta voisi useissa tapauksissa jo alkuvaiheessaan helposti nostaa henkilön kuopastansa takaisin ryhmään ja toimintaan. Ihminen on luotu tekemään työtä ja osallistumaan sekä kokemaan onnistumisen hetkiä.
Aina ei voi onnistua ja tuolloin ryhmän ja yhteisön vastuullisuuden tulisi ohittaa itsekeskeiset voiton ja pyrkyryyden tavoitteet oikeasti kannustamalla "juuri sillä hetkellä" heikompaansa.
1
Syyrialainen uutistoimisto: Itä-Ghoutasta löytyi useiden kymmenien ihmisen joukkohauta
2 - 1
Saksan liittopresidentti Steinmeier arvosteli Münchenin turvallisuuskonferenssissa Yhdysvaltoja, Kiinaa ja Venäjää itsekkyydestä
Päättynyt Kiinan kommunistisen puolueen viiden vuoden välein kansalliskokous valitsi entistä suuremmilla valtuuksilla odotetusti nykyisen johtajan Xi Jinping' n johtamaan maailman suurinta valtiota myös (vähintään) seuraaviksi viideksi vuodeksi.
[ … Samalla Kiina ilmoitti tavoitteensa vuoteen 2049 mennessä; aikoo olla kaikin merkittävin osin maailman ”suurin ja vaikuttavin” – erityisesti positiivisen ja harmoniaan palauttavan ympäristömuutoksen osalta – vähentäjänä, koska niin on pakko – olla myös esimerkin näyttäjänä … ]
Meillä lännessä on ongelma – suurempi kuin huomaammekaan. Emme ymmärrä itäisen ajatusmaailman esiinmarssia – omamme puolustamisen itse itsellemme antaman täysoikeutuksen takaa. Meitä suomalaisia helpottaa se, että olemme idän ja lännen vedenjakajalla.
Länsi edustaa vajaata 20 prosenttia Maapallon ihmispopulaatiosta. Voimme sanoa rehdisti, että 1900 -luvulla elettiin lännen ja erityisesti Yhdysvaltain vuosisataa – niin hyvässä (jatkuvasti kasvanut maallinen ja kulutuksellinen hyvinvointi) kuin pahassa (liki jatkuvat sodat – kahden ollessa suursotia sekä ympäristökriisi) >
3
Masennuksesta kerrotaan sankaritarinaa, joka kuvaa todellista toipumista huonosti
Inhimilliseen yhteiskuntaan kuuluu ilo ja suru. Iloa ei jatku loputtomiin, eikä suruakaan pitäisi kokea yli kestokyvyn. Suru, epäonni, epäonnistumiset ja useasti kytköksen katkeaminen osallistumiseen johtaa muunmuassa masennukseen.
Ihminen on laumaeläin ja sopii luontevasti yhteisöllisyyteen. Erkaantuminen ryhmästä tai osallistumisesta erakoi yksilön, jolloin yhteenkuuluuvuuden, osallistumisen ja tavoitesaavutuksen tarve ei toteudu; ihmisestä on tullut "hyödytön".
Kvartaalitalous ja tehokkuuden päämääräpyrkimys ajavat markkinataloutta kujanjuoksuun, jossa pyrkyryys, ahneus ja puhtaan omaehtoinen voitontavoittelu erkaannuttavat yksilöt kauemmaksi yhteisöllisyydestä.
Vastuunkanto, huolehdinta ja tiimikeskeisyys kärsivät yksilökeskeisessä voitontavoittelussa, jossa oma itsekäs tulotason nostovaade epäsuorasti välinpitämättömyyden tai "sokeuden" kautta johtaa syrjäytyneiden ihmisten kulujen maksamiseen lisääntyvinä veroina.
Kuten eläinkunnassa, ei kaikille ihmisillekkään ole paikkaa ylimmillä portailla. Ihmisten mitatessa kyvykkyyttään osto- ja kulutusvoimalla, vie se sijaa vastuullisesta yhteistoiminnasta, jossa keskinäisyys, yhteinen tavoite sekä toteutumisen riemu jää saavuttamatta jatkuvasti käynnissä olevien saneerauksien, tehostustoimenpiteiden ja henkilöjärjestelyjen vuoksi.
Masentunut, omaan pohjattomaan kuoppaan pudonneen ihmisen nousukyky ilman apua ei ole useasti mahdollista.
Vastuullisuus yhteisön puolelta voisi useissa tapauksissa jo alkuvaiheessaan helposti nostaa henkilön kuopastansa takaisin ryhmään ja toimintaan. Ihminen on luotu tekemään työtä ja osallistumaan sekä kokemaan onnistumisen hetkiä.
Aina ei voi onnistua ja tuolloin ryhmän ja yhteisön vastuullisuuden tulisi ohittaa itsekeskeiset voiton ja pyrkyryyden tavoitteet oikeasti kannustamalla "juuri sillä hetkellä" heikompaansa.