Utaliaisuudella on aina hintansa. Me vakoilemme/tietokalastelemmme - tietääksemme. Me olemme uteliaita, koska haluamme tietää mitä ympärillämme tapahtuu. Meillä on taskuissa yhteys maailmalle, ja sitä käytämme, koska olemme uteliaita. Utaliaisuuden sanotaan olevan kehityksen moottori, ja tässä kohdin jätämme pohtimatta mikä on minkäkinlaista kehitystä.
Kilpailu tuottaa tarpeen tietää, on oltava vahva näkemys mitä tapahtuu, ja siksi kaikilla kilpailijoilla on tuntosarvet ulkona. Nyt nuo tuntosarvet löytyvät internetistä, joka keksittiin, jotta tieto kasautuu, jalostuu ja tarpeellistuu - yhä useammille. Me kun haluamme tietää. Tieto on valtaa, mutta tieto on vaatelias - suurin osa informaatiovirroista ovat arvelua, luuloa, väitetettä ja otaksumaa - siis ei tietoa. Tiedon oletamme olevan totuus.
Utaliaan määrätietoinen hoksasi, että verkkoon voi latauttaa erheellistä ja harhauttavaa tietoa - manipulaatiota. Me hukumme kohta informaatiotulvaan, ja näin silmämme sulkautuvat totuudelta, mikä se sitten onkaan. Luulokaan ei ole tiedon väärtti.
Nyt käydään informaatiosotaa - erityisesti idän ja lännen kulttuurialueiden kesken
Löydämme vain yhden oikean näkökulman, jos sekään - annetaan enemmistöjen ratkaista, sillä demokratiahan on lännen näkökulmasta se ainoa oikea tapa hahmottaa yhteiskuntajärjestystä. Siksikin tämä kamppailu, joka iskeytyi tavallistenkin kansalaisten silmille Saksan äskettäisestä Munchenin kokouksesta, jossa USA löysi Kiinan uhaksi koko muulle maailmalle - Huaweineen - ilman todisteita tai näyttöjä.
Sinä annat jatkuvasti tietoa itsestäsi. Kännykkäsi on uskollinen viestittäjä, emmekä me pysy jatkuvan ohjelmistokehityksen vauhdissa, joka määrittää mitä hienostuneempia ohjelmakäskyjä vakoilemaan meitä - tuottamaan tietoa tarvitsijoille ... btw. keitä he ovat? He ovat vallassaolijoilta, jotka haluavat ylläpitää omaa valtaansa - informaatiovaltaa - laatumediana ja valtakoneistona, jossa enemmistö tulee ratkaisemaan tuon idän ja lännen välisen kamppailun.
Britit saivat sen mitä tilasivat - tosin siitä piti äänestää kaksi kertaa, koska brittien itsensä valitsemat parlamentaarikot eivät ymmärtäneet mitä kansan enemmistö tahtoi. Nyt aukeaa uuden ajan itsenäisyyden ovet saarivaltiollisille, jotka ovat kestäneet kovatkin ajat, kun esimerkiksi Saksan kolmannen valtakunnan saarto pelasi Atlantilla - vuosina 1940-42. Britit kestivät tuolloinkin, ja nyt 2019 valitsivat oman päätösvallan takaisin.
Britit haluavat kontrolloida keitä heille tulee ja miten tulee tekemään ja mitä tai sitten ei tekemään mitään. Britit valitsivat reviiripuolustautumisen. Saari-ihmiset ovat aina olleet "yksin" omallaan, ja se on rakentanut omaa itsellisyyttä, omaehtoisuutta, mutta mutta myös maailman mahtia - siirtomaineen. Ehkä Englanti haluaa nyt avata ovia uuskaupalleen juuri koko muun maailman kanssa - puhtaalta neuvottelupöydeltä. EU on Englannin suurin kauppakumppani - ainakin toistaiseksi.
Btw. tuskinpa espanjalaiset haluavat karkottaa kostoksi brittieläkeläisiä maastaan - he kun tuovat paljon rahaa espanjalaiseen kansantalouteen - virkeinä toimijoina, eikä niinä kaikkein köyhimpinä. Portugalikin ottaa mieluusti vastaan kuluttajina muiden valtioiden kansalaisia lämpimiin kesiinsä, kunhan eivät ilmastonmuutoksessa kuivu kokoon sateettomina kesäkuukausina!
2 - USA sotii jatkuvasti ja sen hyökkäysvoiman ylläpitokustannukset ovat suuremmat kuin seuraavien 3-4 valtion - yhteensä! USA' n luoma paljolti perusteeton kiinalaisuhka, jossa Kiina ei ole sotinut lainkaan sitten Vietnamin välieräottelun 1970-luvulla.
Tosin Kiina varustaa itseään ollakseen kokonsa mukainen myös puolustautumisen saralla - onhan Kiinan väkiluku maailmastamme 1,4/7,8 - kun vastaava US' n lukusuhde on 0,32/7,8. Näinköhän kiinalaiset kokevat oikeudekseen saada osuutensa myös maailmallisista raaka-ainevarannoista?
Kiina ei halua olla maailmanpoliisi, kuten ei mikään mukaan - Kiinan näkökulmasta. Maailmamme moninapaistuu ja tuohon piirileikkiin tulisi EU saada väkevämmin mukaan.
EU' n pienuus sotilasvoimassa on suhteellista - se on joka tapauksessa paljon suurempi kuin tarkoitushakuistettu Venäjän uhka EU' lle. EU' n talousveturi Saksa tietää mitä merkitsee sota venäläisiä vastaan - he kävivät maailman historian verisimmän tuhoamissodan 1941-45.
Saksa on ilmaissut tavoillaan, "ettei enää koskaan - Venäjää vastaan. Viimeinen koitos maksoi miljoonien saksalaisten hengen. Idän "lebensraumit" Saksan osalta ovat ohi - ja tämän osalta Kreml Moskovassa on tyytyväinen. Saksa ei ole uhka Venäjälle, mutta US on, atomiaseineen - juuri Euroopassa.
EU' n yllättävä ratkaisu rauhanjkehityksen tielle koko Eurooppaan on yhteistoiminta Venäjän kanssa - samalla näin Moskova ruokkisi EU' n loputtoman raaka-aine- ja energianälän. e
1 - EU-Eurooppa ainakin laatumedioidensa myötä luo jatkuvaa verhottua ja suorempaakin uhkaa idästä - alussaan Venäjältä ja taustaltaan yhä enemmän Kiinasta. EU' ssa oivallettiin vihdoin, että Venäjä on osa Eurooppaa - ollen sen suurin kansa ja pinta-alaltaan jättiläinen, jolla on pitkä maaraja myös Kiinan kanssa - tuon maailman suurimman talouden (bkt/PPP - IMF 2014/-15) kanssa.
EU-Bryssel pohtii nyt ankarasti mitä seuraa, jos Kiina ja Venäjä yhä enemmän tekevät yhteistyötä! Tuon yhteistyön kantoaaltoja väreilee jo sotilaallisellakin puolella. Muistamme Kiinalla olevan maailman suurin armeija ja Venäjän olevan se toinen ydinasesuurvalta.
Tuo Venäjän ydinasevoima koskettelee konkreettisesti meitä suomalaisia - Kuolan niemimaalla ovat Venäjän viimeisen ydinsodan pelotejärjestelmät - Boreit Bulavoineen. Suomelta olisi hyvin viisasta julistaa koko Lapinlääni sotaharjoituksilta kielletyksi alueeksi. Tuo olisi todellista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa!
Luodun itä-uhan ohelle olisi viisasta tuoda esille eri valtioiden sotimiset viimeisen 100 vuoden ajalta ja erityisesti viimeiseltä 20 vuodelta. Löydämme vain yhden valtion, joka on käynyt koko ajan sotaa vuodesta 2001 - kiihdykkeenä olleen virallisesti 9/11 terrori-isku New-Yorkiin - WTC, Pentagon ja siviikoneen putoaminen --- tuhansia menehtyneitä. Alkoi loputon sota terrorismia ja siihen väitettyjä kohtaan: Afganistan, Irak, Somalia, Jemen, Libya, Mali, Syyria ...>
Nykyisen EU' n merkittävimmät jäsenvaltiot ovat aiempia eurooppalaisia kolonialisteja. Englanti tosin erosi EU' sta, mutta kuitenkin - ja Ranska, Belgia, Hollanti, Espanja ja Portugali -vähäisemmin Italia ja Saksa. Nämä valtio ryöstivät satoja vuosia alusmaitaan - erityisesti Afrikasta. Ranska, Englanti, Portugali - Belgian kuningas Lepold II oli ehkä kaikkein väkivaltaisin mustia kohtaan, mita eurooppalainen kolonialismi osaisi kertoa.
Afrikan valtioiden joukkoitsenäistyminen tapahtui vasta 1960-luvun alkuvuosina. Jäljelle jäivät kieli, tavat ja monin osin eurooppalaiset omistukset - emme voi unohtaa valkoista Rhodesiaa ja abartheidin runtelemaa Etelä-Afrikkaa. Namibian itsenäistyminenkin oli eräänlainen voitto kolonialismista.
Afrikka on vahva raaka-aineaitta, jota on sumeilematta niistetty kolonialismina. Valkoinen eurooppalainen katsoi, että sillä oli oikeuksia, joita ei todellakaan ollut. Ylivalta kumpusi aseista, systemaattisesta kaupasta ja tervatuista purjealuksista. Afrikkalainen bambukeihäs ei vetänyt vertoja eurooppalaisten systeemisotaisuudelle ja uskolle omasta oikeassa olemisesta.
Nyt EU koettaa löytää uudelleeen Afrikan; tasa-arvoisemmin, huomaavaisemmin ja siten, että maksetaan maailmanmarkkinahintaa lähtömaihin tuotteista ja raaka-aineista, mitä EU-Eurooppakin tarvitsee. Siinäpä Jutta Urpilaiselle tehtävä. Jutalla on Afrikassa vastassa suuri kauppamies, joka ei sekaannu afrikkalaisten omiin sisäisiin asioihin.
Kiina on oivaltanut uuden tavan tuottaa hyötyä itselleen, mutta myös näille afrikkalaisille kumppanivaltioilleen. Kiina tekee kauppaa ja on jättänyt aseet kotiin. Kiina rahoittaa ja näin sitoo aivan länsitavoin "pankkina" asiakkaita itseensä.
Kiina edustaa maailmastamme osuutta 1,4/7,8 - ja kohta afrikkalaisia on yhtä paljon eli puolitoista miljardia - lähinnä nuorta väkeä. Syntyyvyys on huima. Nyt tuo syntyvyys purkautuu entisistä alusmaista isäntämaihin - EU' hun - Libyan kautta, jonka järjestys katosi 2011.
1
Sinusta kerätään dataa, etkä voi tietää, mihin se päätyy
Kilpailu tuottaa tarpeen tietää, on oltava vahva näkemys mitä tapahtuu, ja siksi kaikilla kilpailijoilla on tuntosarvet ulkona. Nyt nuo tuntosarvet löytyvät internetistä, joka keksittiin, jotta tieto kasautuu, jalostuu ja tarpeellistuu - yhä useammille. Me kun haluamme tietää. Tieto on valtaa, mutta tieto on vaatelias - suurin osa informaatiovirroista ovat arvelua, luuloa, väitetettä ja otaksumaa - siis ei tietoa. Tiedon oletamme olevan totuus.
Utaliaan määrätietoinen hoksasi, että verkkoon voi latauttaa erheellistä ja harhauttavaa tietoa - manipulaatiota. Me hukumme kohta informaatiotulvaan, ja näin silmämme sulkautuvat totuudelta, mikä se sitten onkaan. Luulokaan ei ole tiedon väärtti.
Nyt käydään informaatiosotaa - erityisesti idän ja lännen kulttuurialueiden kesken
Löydämme vain yhden oikean näkökulman, jos sekään - annetaan enemmistöjen ratkaista, sillä demokratiahan on lännen näkökulmasta se ainoa oikea tapa hahmottaa yhteiskuntajärjestystä. Siksikin tämä kamppailu, joka iskeytyi tavallistenkin kansalaisten silmille Saksan äskettäisestä Munchenin kokouksesta, jossa USA löysi Kiinan uhaksi koko muulle maailmalle - Huaweineen - ilman todisteita tai näyttöjä.
Sinä annat jatkuvasti tietoa itsestäsi. Kännykkäsi on uskollinen viestittäjä, emmekä me pysy jatkuvan ohjelmistokehityksen vauhdissa, joka määrittää mitä hienostuneempia ohjelmakäskyjä vakoilemaan meitä - tuottamaan tietoa tarvitsijoille ... btw. keitä he ovat? He ovat vallassaolijoilta, jotka haluavat ylläpitää omaa valtaansa - informaatiovaltaa - laatumediana ja valtakoneistona, jossa enemmistö tulee ratkaisemaan tuon idän ja lännen välisen kamppailun.
2
Eipäs tulla Britanniaan vetelehtimään – suomalaisenkin maahanmuuttajan pitää kohta kerätä pisteitä, ja siitä tulee nöyryyttävä kokemus
Britit haluavat kontrolloida keitä heille tulee ja miten tulee tekemään ja mitä tai sitten ei tekemään mitään. Britit valitsivat reviiripuolustautumisen. Saari-ihmiset ovat aina olleet "yksin" omallaan, ja se on rakentanut omaa itsellisyyttä, omaehtoisuutta, mutta mutta myös maailman mahtia - siirtomaineen. Ehkä Englanti haluaa nyt avata ovia uuskaupalleen juuri koko muun maailman kanssa - puhtaalta neuvottelupöydeltä. EU on Englannin suurin kauppakumppani - ainakin toistaiseksi.
Btw. tuskinpa espanjalaiset haluavat karkottaa kostoksi brittieläkeläisiä maastaan - he kun tuovat paljon rahaa espanjalaiseen kansantalouteen - virkeinä toimijoina, eikä niinä kaikkein köyhimpinä. Portugalikin ottaa mieluusti vastaan kuluttajina muiden valtioiden kansalaisia lämpimiin kesiinsä, kunhan eivät ilmastonmuutoksessa kuivu kokoon sateettomina kesäkuukausina!
3 - 2
Euroopan sotilasvoima jää suurvaltojen asevarustelun varjoon: Grafiikat näyttävät Yhdysvaltain massiiviset panostukset sotilasmenoihin ja Euroopan hyytymisen
Tosin Kiina varustaa itseään ollakseen kokonsa mukainen myös puolustautumisen saralla - onhan Kiinan väkiluku maailmastamme 1,4/7,8 - kun vastaava US' n lukusuhde on 0,32/7,8. Näinköhän kiinalaiset kokevat oikeudekseen saada osuutensa myös maailmallisista raaka-ainevarannoista?
Kiina ei halua olla maailmanpoliisi, kuten ei mikään mukaan - Kiinan näkökulmasta. Maailmamme moninapaistuu ja tuohon piirileikkiin tulisi EU saada väkevämmin mukaan.
EU' n pienuus sotilasvoimassa on suhteellista - se on joka tapauksessa paljon suurempi kuin tarkoitushakuistettu Venäjän uhka EU' lle. EU' n talousveturi Saksa tietää mitä merkitsee sota venäläisiä vastaan - he kävivät maailman historian verisimmän tuhoamissodan 1941-45.
Saksa on ilmaissut tavoillaan, "ettei enää koskaan - Venäjää vastaan. Viimeinen koitos maksoi miljoonien saksalaisten hengen. Idän "lebensraumit" Saksan osalta ovat ohi - ja tämän osalta Kreml Moskovassa on tyytyväinen. Saksa ei ole uhka Venäjälle, mutta US on, atomiaseineen - juuri Euroopassa.
EU' n yllättävä ratkaisu rauhanjkehityksen tielle koko Eurooppaan on yhteistoiminta Venäjän kanssa - samalla näin Moskova ruokkisi EU' n loputtoman raaka-aine- ja energianälän. e
3 - 1
Euroopan sotilasvoima jää suurvaltojen asevarustelun varjoon: Grafiikat näyttävät Yhdysvaltain massiiviset panostukset sotilasmenoihin ja Euroopan hyytymisen
EU-Bryssel pohtii nyt ankarasti mitä seuraa, jos Kiina ja Venäjä yhä enemmän tekevät yhteistyötä! Tuon yhteistyön kantoaaltoja väreilee jo sotilaallisellakin puolella. Muistamme Kiinalla olevan maailman suurin armeija ja Venäjän olevan se toinen ydinasesuurvalta.
Tuo Venäjän ydinasevoima koskettelee konkreettisesti meitä suomalaisia - Kuolan niemimaalla ovat Venäjän viimeisen ydinsodan pelotejärjestelmät - Boreit Bulavoineen. Suomelta olisi hyvin viisasta julistaa koko Lapinlääni sotaharjoituksilta kielletyksi alueeksi. Tuo olisi todellista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa!
Luodun itä-uhan ohelle olisi viisasta tuoda esille eri valtioiden sotimiset viimeisen 100 vuoden ajalta ja erityisesti viimeiseltä 20 vuodelta. Löydämme vain yhden valtion, joka on käynyt koko ajan sotaa vuodesta 2001 - kiihdykkeenä olleen virallisesti 9/11 terrori-isku New-Yorkiin - WTC, Pentagon ja siviikoneen putoaminen --- tuhansia menehtyneitä. Alkoi loputon sota terrorismia ja siihen väitettyjä kohtaan: Afganistan, Irak, Somalia, Jemen, Libya, Mali, Syyria ...>
5
Komissaari Jutta Urpilainen kertoo, mitä Euroopan pitäisi ajatella Afrikasta
Nykyisen EU' n merkittävimmät jäsenvaltiot ovat aiempia eurooppalaisia kolonialisteja. Englanti tosin erosi EU' sta, mutta kuitenkin - ja Ranska, Belgia, Hollanti, Espanja ja Portugali -vähäisemmin Italia ja Saksa. Nämä valtio ryöstivät satoja vuosia alusmaitaan - erityisesti Afrikasta. Ranska, Englanti, Portugali - Belgian kuningas Lepold II oli ehkä kaikkein väkivaltaisin mustia kohtaan, mita eurooppalainen kolonialismi osaisi kertoa.
Afrikan valtioiden joukkoitsenäistyminen tapahtui vasta 1960-luvun alkuvuosina. Jäljelle jäivät kieli, tavat ja monin osin eurooppalaiset omistukset - emme voi unohtaa valkoista Rhodesiaa ja abartheidin runtelemaa Etelä-Afrikkaa. Namibian itsenäistyminenkin oli eräänlainen voitto kolonialismista.
Afrikka on vahva raaka-aineaitta, jota on sumeilematta niistetty kolonialismina. Valkoinen eurooppalainen katsoi, että sillä oli oikeuksia, joita ei todellakaan ollut. Ylivalta kumpusi aseista, systemaattisesta kaupasta ja tervatuista purjealuksista. Afrikkalainen bambukeihäs ei vetänyt vertoja eurooppalaisten systeemisotaisuudelle ja uskolle omasta oikeassa olemisesta.
Nyt EU koettaa löytää uudelleeen Afrikan; tasa-arvoisemmin, huomaavaisemmin ja siten, että maksetaan maailmanmarkkinahintaa lähtömaihin tuotteista ja raaka-aineista, mitä EU-Eurooppakin tarvitsee. Siinäpä Jutta Urpilaiselle tehtävä. Jutalla on Afrikassa vastassa suuri kauppamies, joka ei sekaannu afrikkalaisten omiin sisäisiin asioihin.
Kiina on oivaltanut uuden tavan tuottaa hyötyä itselleen, mutta myös näille afrikkalaisille kumppanivaltioilleen. Kiina tekee kauppaa ja on jättänyt aseet kotiin. Kiina rahoittaa ja näin sitoo aivan länsitavoin "pankkina" asiakkaita itseensä.
Kiina edustaa maailmastamme osuutta 1,4/7,8 - ja kohta afrikkalaisia on yhtä paljon eli puolitoista miljardia - lähinnä nuorta väkeä. Syntyyvyys on huima. Nyt tuo syntyvyys purkautuu entisistä alusmaista isäntämaihin - EU' hun - Libyan kautta, jonka järjestys katosi 2011.