Tase on kirjanpidollinen termi, joka ei ole likvidissä muodossa olevaa konkreettisen ostovoimaa. Tasekirjaus on paras mahdollinen arvaus millaisella arvolla taseomaisuus voidaan merkitä numeeriseen muotoon - vasta tase-erien realisaatiossa kirjautuu voitto tai tappio.
Taseen arvo mitataan lopulta ajan hetkillä, jotka voivat vaihdella kriisistä hallittuun manipulaatioon. Kriisikin voi olla pahimmillaan sellainen, ettei taseella ole enää mitään merkitystä, tai sitten aikatilanteessa, jossa joku haluaa tase-erästä maksaa "mitä tahansa" - riippuen tuon erän hyödyllisyydestä elollisuuteen, liike-elämän kehittämiseen eli lopulta taloudessa voittoerien muodostamiseen.
Taseeseen liittyy aina valtaa - yhtiökokousäänenä tai vaikkapa maa-alueen hallintapäätöksinä. Eläkeyhtiö voi olla merkittävä pörssiyhtiön äänenkäyttäjä yhtiökokouksessa, ja liikutella sellaisia osakemääriä, joilla on strategista merkitystä itse yhtiölle.
Eläkeyhtiön ykkösasia on pitkäjänteisen varmuuden maksimointi - onhan kyseessä valtava kansakunnan omaisuuserä, jolle on määritelty tulevaisuustehtävä - luoda pohjaa eläkkeiden maksuun - sitten joskus.
Parhaimmillaan eläkkeiden maksut pyörivät edellisen ja kuluvan vuoden rahasiirroista - eläkemaksuista ... Huonoimmillaan täytyy käydä tuohon yli 200 miljardin euron tase-erään kiinni - realisoiden sitä, sillä eläkkeitä ei makseta pörssiosakkeina tai korkopapereina.
Suurin katastrofi olisi tase-erien romahdus arvottomiksi, tosin tällöin lähestytään jo "maailmanlopun meininkiä" tai hetkiä, joissa luhistuva Saksan kolmas valtakunta eli huhtikuussa 1945. On aikoja, jolloin tase-erien arvolla ei ole enää mitään merkitystä itse ihmisen toimeentuloon ja elämään.
Elämme sääntö- ja luottamusyhteiskunnassa, joka ei siedä suuria katastrofeja. Nyt onkin erinomainen aika harjoitella todellisuudessa, kun on tämä Koronavirus päällä - ei olla katastrofissa, mutta tilassa, jossa poikkeusolot käynnistyvät - estämään suuremmat vahingot. On aika harjoitella vähentämistä.
1 - Vielä 1960-luvun alkutaipaleella Suomi oli väkevästi myös maatalousvaltio - maajussit ja toverit muodostivat enemmistön kansakunnastamme. Maatalouksiakin oli yli 200 000 (nykyään noin 35 000?), ja se työllisti väestämme moninkertaisesti nykyiseen verrattuna.
Suomi oli myös tasaisemmin asuttu - oli virkeitä maaseutukuntia - eikä muuttoliike kaupunkeihin ollut vielä alkanut. Tuolloin meidän ravinnollinen omavaraisuus oli myös korkeaa luokkaa. Suomea asutettiin tasaisemmin.
Ruoka on siitä kiintoisa elämän mahdollistaja, koska sitä tarvitsevat kaikki - myös virkakaulusväestö johtajineen ja ikuista väittelyä "hyvästä" käyvät poliitikotkin. Ennen jokaisella oli serkku maalla, siellä mistä maito lähti. Nykyään sen alkukoti lienee monien mielestä Valintatalon kylmäkaappi.
Maataloudessa elettiin/ eletään väkilannoitteiden ja torjunta-aineiden aikaa -
... näin piti saada enemmän, suuremmissa erissä ja nopeammin - oli kasvun aika, jopa kasvuhokeman filosofia. Oli mukavaa saada enemmän kulutusta, näyttö- ja vertailutaloutta - traktoreista kaupunkilaisautoihin.
Maalla oli mukavaa - oli ote multaan, josta kumpusi ravinto
Moni kaupunkilaislapsi vietti kesät serkkujen luona maalla - itse tein tuon ikimuistoisen kesäretken vuonna 1964, juuri ennen kuin kansakoulu alkoi. Syntyi näkymä kaikkeen siihen mitä työtä maalla tehtiin - syntyi arvostus ruokaan, kun näki mistä se tuli. Tuo Kuortaneen Pastonperän kesä jäi loppuiäksi mieliini ja siitä syntyi kunnioitus äiti maahan, joka elättää meidät.
Tänään maajussi saa kovin vähän tuottamansa ravinnon kauppahinnasta - siispä ruokaa ja maataloustuotantoa tuetaan verovaroista, joka tuntuu oudolta, sillä jatkuvasti jossain päin maailmaa nähdään jopa nälkää. Kuollaan nälkään. > [2]
1
Valvojalta harvinainen varoitus: Eläkeyhtiöiden tila uhkaa heiketä nopeasti ja merkittävästi
Taseen arvo mitataan lopulta ajan hetkillä, jotka voivat vaihdella kriisistä hallittuun manipulaatioon. Kriisikin voi olla pahimmillaan sellainen, ettei taseella ole enää mitään merkitystä, tai sitten aikatilanteessa, jossa joku haluaa tase-erästä maksaa "mitä tahansa" - riippuen tuon erän hyödyllisyydestä elollisuuteen, liike-elämän kehittämiseen eli lopulta taloudessa voittoerien muodostamiseen.
Taseeseen liittyy aina valtaa - yhtiökokousäänenä tai vaikkapa maa-alueen hallintapäätöksinä. Eläkeyhtiö voi olla merkittävä pörssiyhtiön äänenkäyttäjä yhtiökokouksessa, ja liikutella sellaisia osakemääriä, joilla on strategista merkitystä itse yhtiölle.
Eläkeyhtiön ykkösasia on pitkäjänteisen varmuuden maksimointi - onhan kyseessä valtava kansakunnan omaisuuserä, jolle on määritelty tulevaisuustehtävä - luoda pohjaa eläkkeiden maksuun - sitten joskus.
Parhaimmillaan eläkkeiden maksut pyörivät edellisen ja kuluvan vuoden rahasiirroista - eläkemaksuista ... Huonoimmillaan täytyy käydä tuohon yli 200 miljardin euron tase-erään kiinni - realisoiden sitä, sillä eläkkeitä ei makseta pörssiosakkeina tai korkopapereina.
Suurin katastrofi olisi tase-erien romahdus arvottomiksi, tosin tällöin lähestytään jo "maailmanlopun meininkiä" tai hetkiä, joissa luhistuva Saksan kolmas valtakunta eli huhtikuussa 1945. On aikoja, jolloin tase-erien arvolla ei ole enää mitään merkitystä itse ihmisen toimeentuloon ja elämään.
Elämme sääntö- ja luottamusyhteiskunnassa, joka ei siedä suuria katastrofeja. Nyt onkin erinomainen aika harjoitella todellisuudessa, kun on tämä Koronavirus päällä - ei olla katastrofissa, mutta tilassa, jossa poikkeusolot käynnistyvät - estämään suuremmat vahingot. On aika harjoitella vähentämistä.
2
EU-jäsenyys on luonut turvaa maataloudelle
Suomi oli myös tasaisemmin asuttu - oli virkeitä maaseutukuntia - eikä muuttoliike kaupunkeihin ollut vielä alkanut. Tuolloin meidän ravinnollinen omavaraisuus oli myös korkeaa luokkaa. Suomea asutettiin tasaisemmin.
Ruoka on siitä kiintoisa elämän mahdollistaja, koska sitä tarvitsevat kaikki - myös virkakaulusväestö johtajineen ja ikuista väittelyä "hyvästä" käyvät poliitikotkin. Ennen jokaisella oli serkku maalla, siellä mistä maito lähti. Nykyään sen alkukoti lienee monien mielestä Valintatalon kylmäkaappi.
Maataloudessa elettiin/ eletään väkilannoitteiden ja torjunta-aineiden aikaa -
... näin piti saada enemmän, suuremmissa erissä ja nopeammin - oli kasvun aika, jopa kasvuhokeman filosofia. Oli mukavaa saada enemmän kulutusta, näyttö- ja vertailutaloutta - traktoreista kaupunkilaisautoihin.
Maalla oli mukavaa - oli ote multaan, josta kumpusi ravinto
Moni kaupunkilaislapsi vietti kesät serkkujen luona maalla - itse tein tuon ikimuistoisen kesäretken vuonna 1964, juuri ennen kuin kansakoulu alkoi. Syntyi näkymä kaikkeen siihen mitä työtä maalla tehtiin - syntyi arvostus ruokaan, kun näki mistä se tuli. Tuo Kuortaneen Pastonperän kesä jäi loppuiäksi mieliini ja siitä syntyi kunnioitus äiti maahan, joka elättää meidät.
Tänään maajussi saa kovin vähän tuottamansa ravinnon kauppahinnasta - siispä ruokaa ja maataloustuotantoa tuetaan verovaroista, joka tuntuu oudolta, sillä jatkuvasti jossain päin maailmaa nähdään jopa nälkää. Kuollaan nälkään. > [2]