Aivan ensimmäiseksi olisi omaksuttava mittasuhteet
2 - Jos esimerkiksi Kiinassa oli 80 000 Koronavirustartuntaa, merkitsee se meille karkeasti noin 320' tä, tai sitten jos mielenosoituksia on päivässä 250, niin meille suhteutettuna se olisi yksi.
On ymmärrettävää, että 1398 miljoonan kansakuntaa ei ohjasteta kuten 5,5 miljoonan Suomea. Tai niin, ettemme ole kuulleet Enontekiön neuvovan Helsinkiä visaisissa pulmissa - vaikkapa viruksien osalta.
Samoin on vilpittömästi katsottava pitkää kiinalaisuuden historiaa, vaikkapa näihin päiviin nähden osuvasti tapahtumia 1400-luvu alusta. Keisari Zhu Di' n (Jongle) aika oli kiintoisa, erityisesti hänen kuolemansa jälkeen.
Kiinalaisen politiikan ymmärrys on taitolaji
Mitä kommunismi tarkoittaa - juuri Kiinassa ja mitä kaksi pinnanalaista kehitysreformia - uuskungfutselaisuus ja "Vihertyvä Kiina", joka jatkaa edellisen "Menkää ja rikastukaa" talousreformia - tosin nyt Kiinan "valistuneistossa" pohditaan mitä Deng Xiaoping oikeastaan tarkoitti rikastumisella.
"Vihertyvä Kiina" on kansallinen suurhanke, jossa Kiina korjaa ympäristöongelmat, jotka syntyivät 40 vuotta kestäneessä "rikastumisessa" - vuoteen 2049 mennessä, tuolloin nykymuotoinen Kiina täyttää 100 vuotta.
Meidän on täältä Suomesta turhaa koettaa verrata, ja vielä vähemmän koettaa muotittaa Kiinaa tahtoomme - yhteiskuntamalliin, joka on kaltaisemme. Tuo lopulta välikädellinen demokratia ja sananvapaus ovat kuplauma, jota yritetään EU' ssa tuotekehittää. Kiina seuraa EU' ta uteliaana - ehkä odottaen jotain kopioitavaa heillekin?
Kiinalaiset eivät sekaannu itsenäisten omiin sisäisiin asioihin, elleivät ne liity suoraan Kiinaan tai sen tavoitteisiin luoda omaa osuuttaan (1,4/7,8) tähän yhteiseen maailmamme. Läntinen yhteisö on vähemmistö, jopa vain Kiinaan nähden.
Rohkeasti sanoisin, etteivät kiinalaiset kaipaa kaltaistamme keskeneräistä välikäsidemokratiaa. Emme tiedä heidän seuraavaa siirtoa, sen kuitenkin tiedämme, että The Newsweek' in kannessa luki: "China' s Century". e
1 - Kiina ja kiinalaisuus, yhtenä pisimpään jatkuneena korkeakulttuurina * - ovat monille käsityksien ylittävä ja osin avautumaton kokonaisuus. Tässä HS-analyysissa saimme suomalaisten länsilasein näkökulmaistetun selitekokoelman kiinalaisuudesta, sen uhista; vähemmän mahdollisuuksista, mutta erityisesti moitteina toimista, jotka olivat virheitä täältä 5,5 miljoonan kansakunnan näkökulmasta.
Arvostetut analyysin tekijät ovat kaikki suomalaistaustaisia. Suomessa - täällä sinällään lännen ja idän vedejakajalla, on aina ollut laajasti vaikea ymmärtää miten kaukana maailman suurimmassa menetellään, käsitetään, toimitaan ja ohjastetaan. Kun katsoo kiinalaisten muistiinpanoja, voi avautua kulminaatio sanoista videoon!
Analyysi, ettei Kiinassa hallittaisi "laivan kulkua" - perustuu läntisen mielen tutkimuksiin, haastatteluihin - vaikkakin jopa erinomaisella kiinankielen hallinnalla - ovat kuitenkin vain suomalaisnäkökulmia.
Kokonaisvaltaisuus analyysille saavutetaan yhdistämällä edelliseen suomalaistunut kiinalaisuus - esimerkiksi erinomaista suomea osaavan kiinalaisen toimesta - varsinkin, jos haastateltava omaa molemmat maat "kotimaikseen"!
Nyt HS julkisti lukijoilleen suomalaisella asiantuntijuudella analyysin maailman suurimmasta valtiosta ja sen menettelytavoista.
Olen 20 vuoden Kiina-kokemuksella huomannut suomalaisuuden pitävän osin kulttuurisuodatinmuuria suojanaan, vaikka muutoin olisikin erinomainen tuntemus Kiinasta - maantieteenä, historiana jopa kungfutselaisuutena. Aito kiinatuntemus vaatii pitkää 'tunteen marssia'.
Mikä on jäänyt puutteeseen tunteesta?
Herkkyys kokea ja nähdä avoimin silmin "erilainen" kulttuuri elää, toimia ja ajatella toinen toisensa viestintää - kulloisessakin tilanteessa.
Nyt osataan joitain peruskysymyksiä, mutta olo kiinalaisen iholla on vaillinaista - myös kuuntelemiltani kiina-asiantuntijoilta, joita joissain yhteyksissä kutsutaan sinologeiksi. >[2]
1 -USA on asukasta kohden yksi eniten kuluttava valtio. US tuottaa kulutuksellaan merkittävän suuren ympäristöhaittajäljen, jopa maailmallisesti ja erityisesti per capita, vieläpä kumuloituneena - ongelmaksi maaperästä ilmakehään.
Amerikkalainen elää kulutuksesta - jopa niin paljon, että jos kiinalaiset kaikki kuluttaisivat kuten asukasta kohden amerikkalainen - merkitsisi se sitä, että meille pitäisi rakentaa kaksi Maapalloa lisää. Yksinkertaisesti tuolloin yhdellä Maapallolla loppuisivat raaka-aineet ja maaperävarannot kuin meitä kaikkia elättävä biologia - ravintona. US on maailman velkaisin valtio, ja sen maapallollinen väestösuus on 0,33/7,8. Kiinan vastaava lukupari on 1,4/7,8 - Kiinan on ulospäin velaton. US-liittovaltio on velkaa Kiinalle 1 100 mrd USD, Kiinan ollen suurin yksittäinen velkoja. USA' n velka kasvaa koko ajan ja nyt jakoon tulee 2 000 mrd USD' n hätätilapaketti - jopa helikopteroituna rahana - suoraan us-asukkaille.
Tuo hätätilaraha tulee FED' in painokoneista ja bittidollaripuskuna pankkiverkostoihin - katteettomana rahana. Olematon kate perustuu toistaiseksi maailmalliseen luottamukseen US-dollariin. Tuo luottamus on taannut myös mahdollisuuden pitää yhtä maailman suurimmista ulkomaankaupan vajeista - tuodaan siis enemmän kuin viedään ja näinkin velkaannutaan lisää, lisää ja lisää ...
US on nyt toden edessä. Mikäli työttömyys massaistuu läpi koko yhteiskunnan, on vaarana romahdus ja se on vaarallista maailman sotineimmalle valtiolle. Kriisissä helposti aseet laukeavat, niin kotna kuin ulkona muilla mailla, kun pitää saada - eikä enää USD pure, mutta aseet purevat. Aseiden US-puraisut tietävät erityisen hyvin afgaanit, irakilaiset, libyalaiset, somalit, jemeniläiset ja syyrialaiset - kuin iranilaiset ja Libanonin hizbollahit. >[2]
Täydellisen tasa-arvoista yhteiskuntaa ei ole olemassakaan. Ei edes Suomessa, jota markkeerataan "maailman onnellisimmaksi valtioksi". Onko näin - jokainen voi tahollaan tuota omasta näkökulmasta pohtia. Sekin on selvää, että leipäjonoissa on yhä huonokuntoisempia ihmisiä - osan jo jäädessä kotiin - luopumisen voittaessa alaa.
Sekin uhka maalautuu monien mieliin, jossa sairanhoito ja terveystoimi priorisoi toimiaan - uhan, määrien ja hengenvaaran kasvaessa. Resurssit ovat rakennettu tietyn oletuksen ja keskiarvoajattelun pohjilta. Kaikille ei ole missään nimessä tehohoitopaikkoja, jos normipaikkaakaan - mikäli uhka muuttuu hallitsemattomaksi hengenvaaratielnteeseen.
Miten oli, kun Suomi koki 1968 hongkongilaisen viruksen, entä 1958, kun Aasialainen virus iski - entä Espanjan tauti * noin sata vuotta sitten? Ja lopulta musta surma Keski-ajalla, kun noin puolet eurooppalaisista kaatuivat nimettömiin joukkohautoihin.
Kun tuo hengenvaara leviää käsiin, on edessä pakonomaisesti hoitojen priorisointi. Alussaan se tuottaa etujonoon eniten hengenvaarassa olevat, seuraavana tulee tilanteen epätoivoisuus - "sinua ei kannata enää hoitaa, kuolet joka tapauksessa"!
Seuraavalla priorisoinnin tasolla katsotaan ikää - "sinua ei voida enää hoitaa, koska kuolet kohta muutoinkin". Näin priorisointi jatkuu - kunnes ollaan yhteiskuntahyödyllisyydessä (missä tämä muuten määriteltäisiin - ja mitä pisteytys lopulta voi merkitä!)
Tämä on julmaa toteamusta, mutta hädän kasvaessa yli hallittavuuden - alkaa yhteiskunta toimimaan evolutiivisesti eläinkunnan lakien mukaisesti - "heikko kaatuu ja vahvat, ovelat, nokkelat ja rahalla pelaavat selviytyvät". Näinkö?
Kuinka pitkälle yhteiskunnallinen solidaarisuus, inhimillisyys ja siihen määritetyt tasaistamisen ja tulonjaon prinsiipit toimivat? Toivomme Koronan väistyvät pian, jottei tuota inhimillisyyden alasajautumisen kulmakerrointa tarvitsisi nähdä ja kokea.
Miten Mäntyharjun kunta reagoisi, jos kaikille siellä oleville mökkiläisille heräisi fiktiomainen mahdollisuus "siirtää mökkinsä johonkin toiseen kuntaan"?
Arvattuna Korona yllättävästi väistyy toukokuun puolivälin jälkeen ja jälleen Mäntyharju haluaa mökkiläisten rahat, jotka valuvat helisten paikallisten kauppojen kassakoneisiin.
Maksetaan myös monopolistiset sähkönsiirrot ja muut alueelliset yhteiskuntakulut - tosin kulutetaan mäntyharjulaisten teitä ja "juodaan heidän vettä" pihakaivoista. Miten me näitä reviireitä käsittelemmekään? Mityä me ihmisinä lopulta omistamme?
Jos käyn hammaslääkärissä Savonlinnassa helsinkiläisenä - olen ymmärtänyt, että Savonlinna laittaa laskun palveluksistaan minulle - Helsingin kaupungille, joka taas laittaa yhteiskuntatuetun laskun minulle. Näin voisin arvata, että näin Savonlinna saa mukavat rahat - todellisten kustannusten mukaisesti? Näinkö?
Mutta! Missä menee solidaarisuuden rajat, kun uhka muuttuu hengenvaaraksi, ja näin esimerkiksi haja-asutuskuntien hyvin rajalliset sairaanhoidon ja terveystoimen resurssit joutuvat ahtaalle. Missä menee priorisoinnin rajat?
Entä miten huomioidaan kyseisen kunnan valtionavut, joita maksetaan tänään vain muutamien verokertymäpositiivisten kuntatalouksien kukkaroista. Suurin osa Suomen kunnista saa rahallista vetoapua - lähinnä etelästä.
Tuntuu pahalta sanoa - "lähinnä etelästä", sillä yksi suurimmista verokertymistä - arvonlisävero - kerätään yhteiseen valtion pussiin - kirjauspostiosoite lienee Uudellamaalla, eikä jää suoraan sen syntymiskuntaan hyödyntämään alueellista veron uudelleenjakoa!
"Suomi on hyvä maa, ja sitä puolustaa parhaiten suomalainen itse" -Adolf Ehrnrooth
Olimme "yhtenä miehenä ja naisena" rajoillamme puolustamassa omaa reviiriämme. Olimme tuolloin 1939 ulkoisen uhan ja hengenvaaran tilassa. Olimme yhtenäisiä sodan tositilanteessa. Nyt olemme rauhanajan tositilanteessa. Suomalaiset osaavat yhtenäistyä - meillä on yhteinen kieli ja paljolti yhteinen historia.
1 - Suomessa mielipidemittauksien mukaan perussuomalaiset ovat suurin puolue, jossa ihmiset ovat paljolti kansallismielisiä eli reviiripuolustajia, joiden pääviesti on omien asioiden hoitaminen ja itseänisyyden lisääminen - päättää juuri omista asioista.
Tuo itsenäisyys tarkoittaa omavaraisuutta tulla toimeen mahdollisimman pitkään itse - omillansa. Nuo ideologiat eivät tue yhteisöllistä tulon- ja kustannusten tasausta kansallisten rajojen yli. PS on väkevä osa kansallismielisyyttä, josta puolustetaan oma reviiri - omin asein, keinoin ja mallein muiden ulkoisten kanssa!
EU ei ole homogeeninen yhteisö, se on kansojen ja kansallismielisten sulatusuuni, jonne on usein "keinolla jos toisella" pyrky liittämään uusia kansallisuuksia - nyt entisiltä Jugoslavian alueilta.
EU on jo nyt repeytymässä itään ja länteen - näin on EU' n sisällään ajautumassa lännen ja idän väliseen vastakkainasetteluun. Tosiasia on kuitenkin se, että juuri uhkien edessä kansalliset tarpeet heräävät.
Mutta! Olo EU' n turvasatamassa, jossa on vahvoja valtioita tuottamaan apua heikommille, pitää systeemiä kasassa. Onhan aina se mahdollisuus, että EU-Brysselin koheesio-/ tulontasausrahastot ovat uhkienkin edessä riittävät? Ovatko? Lisääntyvätkö kansalliset itsenäisyystarpeet?
Maailmallisten uhkien edessä ihmispopulaatio voi löytää toisensa ja vastakkainasettelut "vieraiden" kanssa vähentyvät, jopa tämä meneillään oleva vahva idän ja lännen vastakkainasettelu - vähintääkin nykyisenä informaatiosotana. >[2]
Paavo Väyrysen kuningasajatus sisäpolitiikkana on pitää koko Suomi järkevästi asuttuna (desentralismi) - eikä niinkään luoda massakeskittymiä, joilla tosin on ympäristöllistä merkitystä - vrt. muurahaiset yhteiskuntapesissään.
Nyt on aikakausi, jossa muutetaan "muurahaispesiin", ja näin luodaan suurempaa läheistymistä mahdollisiin taudinlevittäjiin. Asia on tässä kohdin moninainen - on myös reviirilliset ominaisuudet, joissa niin ihminen kuin mikä tahansa muu eliö/olio ylläpitää oman reviirin puolustamista.
Maalla asuttiin ennen rakennuksien osalta kehämuodossa - se oli helpompaa puolustaa. Toisaalta suuri väestökeskittymä tuo monipuolisempaa elinmahdollisuutta, koska (reviiripuolustuksellinen) työnjako on helpompaa. Tosin vapaamatkustajien mahdollisuudet paranevat, varsinkin kun Suomessa elämme muihin maailmallisiin nähden erinomaisessa sosiaaliyhteiskunnassa, jossa tulontasaus toimii paremmin kuin esimerkiksi ihmisen alkukodissa Afrikassa.
Helsinki on suurin väestökeskittymä, jonne on sälyttynyt reippaamman tulonmuodostuksen myötä suuremmat keskimääräiset ympäristöhaittajalanjäljet - kokonaisuutena. Tosin "hunajakennoasuminen" tuottaa asukasta kohden pienemmn asumisen ympäristöjäljen. Suo siellä - vetelä täällä?
Keskittyminen tuottaa monipuolisuutta erilaisina tarjontoina. Sen sijaan hajautuminen tuottaa (toivottavasti) enemmän omaehtoisuutta, itseänäisyyttä ja selviytymiskykyä kuin arvostusta omaan perheyhteisöön - oletuksena perhe-elämän yhteisöllisyys. Kaupungeissa lienee enemmän yksinäisiä - varsinkin nuoria. Nuorethan ovat maalta kaikonneet.
Väestötihentymissä sairaudet leviävät helpommin. Kaukana maalla - yksin/ perheen kanssa ja mökeillä omissa oloissaan Korona ei leviä - kuin omiinsa, jos on levitäkseen.
Ja sitten se vakavin tekijä: Kaupungeissa yhteishenki saattaa nousta - yhteisen uhan edessä, mutta maalla "yksinäisyydessä" epäluulot heräävät "vieraita kohtaan": "Älä tule tänne tartuttamaan" -efekti. Mutta! Uhan kasvaessa missä tahansa - epäluulot paisuvat.
1 - Kaikki mikä liittyy ihmisten (hyvin)voinnista huolehtimiseen - on aina sankarillista - ihmisen ja toimivan yhteiskunnan näkökulmasta. Nyt jo jää ilmaan leijumaan kysymys "biosfäärillisestä kaikkia eliölajeja koskevasta yhteiskunnasta" ja sen huolehtimisesta?
Mutta! Työmoraaliltaan sairaanhoito- ja terveydenhoitotoimet ovat keskimäärin korkealla tasolla - varsinkin yhteiskunnallisesti operoidussa terveystoimessa - ei ole voitontavoittelun pakkoa ja hokemaa rasittamassa luottamustyötä tasapuolisesti kaikille. Tässä tulee mieleen vanhusten hoitolaitokset jo ennen Koronaa- yksityisesti ja voittotavoitteellisesti operoituina - mitenhän siellä nyt pärjätään?
Nyt yhteiskunnan palvelut natisevat, vaikka emme voi koskaan tätä päivää sijaistaa olosuhteisiin mihin lääkäri- ja hoitajahenkilökunnat joutuivat maailman historian verisimmässä tuhoamistaistelussa II Maailmansodan Itärintamalla, jossa olimme Saksan rinnalla sodassa Neuvostoliitoa vastaan. Miksi tällainen vertaus juuri tähän päivään?
Siksi, että kaikki on niin kovin suhteellista. Nyt olemme eläneet erinomaisen turvattua ja monin osin terveellisempää elämää kuin sitten 1944, jolloin varsinainen Jatkosota päättyi. Tuolloin lääkinnälliset tehtävät hoidettiin - myös noissa hirveissä olosuhteissa. Tuolloin kysymys ei ollut kyse verrannoista mihinkään, vaan kyseessä oli kamppailu elämästä, jossa koko lääkintahenkilökunta venyi käsittämättömiin mittoihin. Se on niin suhteellista.
Tuolloin rintamilla lääkintäteltoissa oli pula kaikesta ja verisiä sotilaita tuotiin "liukuhihnana", luusaha soi ja veri roiskui, lääkärien ote oli esimerkillinen ja Hippokrateen vala johtolauseena - unohtamatta hoitohenkilökuntaa, jolle potilaat jäivät aina heti lääkärioperaatioiden jälkeen. >[2]
Kriisien alkutaipaleilla on taipumus tuohon hamstraukseen. On syntynyt pelko puutteesta, ja ilman jäämisestä. Ihminen on kuin orava, se haluaa "varastot" - siis turvaa huomiselle.
Hamstraus on inhimillistä. Tuohon "hamstraukseen syyllistyy" myös oma ihmiskehomme, se haluaa jemmata "ylijäämäravinnon" läskiksi, siis varastoksi "pahoja päiviä varten". Evoluutio loi tämän jemmaamisen, eikä siis ole ihme, että takapuolipehmokin kävi sellutehtaiden iloksi hyvin kaupaksi.
Nyt ravintovirrat muuttuvat - suurkeittiöistä perhekeittiöihin. Nyt ruokitaan sieltä pienpakkauksista "saarioista" - itse tehdas jo markkinaherkkänä siirsi tuotantoaan noihin "äidin tekemiin".
Oli helppo todeta jo reilu viikko sitten Kauppakeskus Kaaren 32' n kassan Prismassa, että nyt tehdään ennätyksellisiä päivämyyntejä. Vuotuinen liikevaihto ei sinällään kasva, vain tuon suurtalouskeittiösiirron osalta kotikeittiöihin.
Hamstrauksen jälkeen syntyy alenema, ei tarvita ja alkaa säästäminen - sukanvarteen, pankkeihinkaan ei kohta luoteta?
Olemme tuonkin osalta jemmaajia, siis rahan, ainakin niin kauan kuin rahalla on ostovoimaa. Kun kriisi nousee hallitsemattomaksi ja tuotantoketjut kaatuvat - tulee rahan arvolle romahdus, sillä kaikilla ei ole omaa ravintolähdettä takapihalla. Ennen olivat ajat toisin, kun kansastamme yli puolet asui maalla - omissa mullissaan!
Jatkosodan 1942 talvena olimme Saksan kolmannen valtakunnan varassa - muun muassa viljan osalta ja maalaisserkku oli arvokas sukulaisuus kaupunkilaiskuluttajalle.
Nyt ei olla vielä kriisissä, jotta voitaisiin verrata Talvisodan 1939 syksyyn, puhumattakaan 1800-luvun nälkävuosiin, kun suomalaisia kaatui hautaan kymmenin tuhansin. Tänään maailma on globalisoitunut. Tavara- ja tuote- kuin ravintovirrat ovat moninaiset - välikäsiä on paljon - siis välistä ottajia. Suomessa leivästä vijelijä saa muutaman hassun prosentin - kaiken muun vie tuo kuuluisa jatkovalmistus/ -jalostus ja logistiikka! Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
EU ei ole kansallisesti yhtenevä toiminta-alue. EU on puolivapaaehtoisin huokutteluin tehty suureksi, jotta se pärjäisi kolmen suuren joukossa - tarkoittaen Kiinaa, Yhdysvaltoja ja Venäjää.
EU on kuitenkin eurooppalainen alue, josta haetaan - luottaen - yli rajojen voimaan, kun talous saadaan yhtenäistymään - suurempien rahavirroilla, mutta niiden de facto "käskyvallalla".
EU ei ole ainoa eurooppalaisuus. EU' n ulkopuolelle jää Euroopan suurin väestökeskittymä - Venäjä ja osa eurooppalaisista valtioista - ehkä vaikuttavimmin Norja ja Sveitsi, jotka eivät EU' hun oman itsellisyyden ja vahvuuden vuoksi halunneet liittyä. Nyt tosin yksi suuri eurooppalainen perusvoima - Englanti erosi EU' sta.
Nyt, kun kansalliset voimat heräävät, on niitä väkevöittämässä tarve omiin kansallisiin asioihin ja niiden omaehtoisiin päätösprosesseihin. Kun tosi on kyseessä - niin valtiot, joilla vielä itsenäisyyden rippeitä on olemassa - kääntyvät omavaraisuuden pyrkyyn ja kykyyn tehdä omista asioista omat päätökset.
Nyt on kyse tulonjaosta. EU' ssa on väkivahva Saksa, jonka lähihistoriasta löytyy uskomaton kyky sietää epätoivoisia aikoja (1943-45). Saksa on EU' n vankka talousveturi, ja sen kukkarolle mieluusti käydään - vaikkapa yhteistakauksellisilla "koronabondeilla".
Mutta! Nyt euromaiden avuksi kiiruhtaa EKP - Euroopan Keskuspankki, jolla on euron hallinta ja omistus - hyvinkin itsenäisesti. US FED toteutti jo kuuluisan helikopterirahan - ilmaisia shekkejä suoraan kansalaisille - toivotaan kohdistuvan kansalaiskulutukseen.
Ehkä EKP turvautuu samaan, sillä tuolloin ei tarvita yhteisvastuullisuutta!
Ei tarvita vastuullisuutta lainkaan, sillä tuo EKP' n tukiraha, vaikkapa helikopteroituna on biologisesti tarkasteltuna katteetonta ja vaarana ylikopteroinnista olisi Saksan pelkäämä hyperinflaatio, jossa kallein postimerkki maksoi 1929 noin 200 miljardia Saksan markkaa - siis rahalla ei oikeastan saanut "mitään" - silti kansa eli ja kuoli. Rajat menivät ja menevät kiinni.
1 - 2
Maailmaa runteleva pandemia tekee Kiinasta entistä arvaamattomamman – ja sen kannalta erityisen huonoa on, jos joku kuuluisuus kuolee virukseen
2 - Jos esimerkiksi Kiinassa oli 80 000 Koronavirustartuntaa, merkitsee se meille karkeasti noin 320' tä, tai sitten jos mielenosoituksia on päivässä 250, niin meille suhteutettuna se olisi yksi.
On ymmärrettävää, että 1398 miljoonan kansakuntaa ei ohjasteta kuten 5,5 miljoonan Suomea. Tai niin, ettemme ole kuulleet Enontekiön neuvovan Helsinkiä visaisissa pulmissa - vaikkapa viruksien osalta.
Samoin on vilpittömästi katsottava pitkää kiinalaisuuden historiaa, vaikkapa näihin päiviin nähden osuvasti tapahtumia 1400-luvu alusta. Keisari Zhu Di' n (Jongle) aika oli kiintoisa, erityisesti hänen kuolemansa jälkeen.
Kiinalaisen politiikan ymmärrys on taitolaji
Mitä kommunismi tarkoittaa - juuri Kiinassa ja mitä kaksi pinnanalaista kehitysreformia - uuskungfutselaisuus ja "Vihertyvä Kiina", joka jatkaa edellisen "Menkää ja rikastukaa" talousreformia - tosin nyt Kiinan "valistuneistossa" pohditaan mitä Deng Xiaoping oikeastaan tarkoitti rikastumisella.
"Vihertyvä Kiina" on kansallinen suurhanke, jossa Kiina korjaa ympäristöongelmat, jotka syntyivät 40 vuotta kestäneessä "rikastumisessa" - vuoteen 2049 mennessä, tuolloin nykymuotoinen Kiina täyttää 100 vuotta.
Meidän on täältä Suomesta turhaa koettaa verrata, ja vielä vähemmän koettaa muotittaa Kiinaa tahtoomme - yhteiskuntamalliin, joka on kaltaisemme. Tuo lopulta välikädellinen demokratia ja sananvapaus ovat kuplauma, jota yritetään EU' ssa tuotekehittää. Kiina seuraa EU' ta uteliaana - ehkä odottaen jotain kopioitavaa heillekin?
Kiinalaiset eivät sekaannu itsenäisten omiin sisäisiin asioihin, elleivät ne liity suoraan Kiinaan tai sen tavoitteisiin luoda omaa osuuttaan (1,4/7,8) tähän yhteiseen maailmamme. Läntinen yhteisö on vähemmistö, jopa vain Kiinaan nähden.
Rohkeasti sanoisin, etteivät kiinalaiset kaipaa kaltaistamme keskeneräistä välikäsidemokratiaa. Emme tiedä heidän seuraavaa siirtoa, sen kuitenkin tiedämme, että The Newsweek' in kannessa luki: "China' s Century". e
1 - 1
Maailmaa runteleva pandemia tekee Kiinasta entistä arvaamattomamman – ja sen kannalta erityisen huonoa on, jos joku kuuluisuus kuolee virukseen
Arvostetut analyysin tekijät ovat kaikki suomalaistaustaisia. Suomessa - täällä sinällään lännen ja idän vedejakajalla, on aina ollut laajasti vaikea ymmärtää miten kaukana maailman suurimmassa menetellään, käsitetään, toimitaan ja ohjastetaan. Kun katsoo kiinalaisten muistiinpanoja, voi avautua kulminaatio sanoista videoon!
Analyysi, ettei Kiinassa hallittaisi "laivan kulkua" - perustuu läntisen mielen tutkimuksiin, haastatteluihin - vaikkakin jopa erinomaisella kiinankielen hallinnalla - ovat kuitenkin vain suomalaisnäkökulmia.
Kokonaisvaltaisuus analyysille saavutetaan yhdistämällä edelliseen suomalaistunut kiinalaisuus - esimerkiksi erinomaista suomea osaavan kiinalaisen toimesta - varsinkin, jos haastateltava omaa molemmat maat "kotimaikseen"!
Nyt HS julkisti lukijoilleen suomalaisella asiantuntijuudella analyysin maailman suurimmasta valtiosta ja sen menettelytavoista.
Olen 20 vuoden Kiina-kokemuksella huomannut suomalaisuuden pitävän osin kulttuurisuodatinmuuria suojanaan, vaikka muutoin olisikin erinomainen tuntemus Kiinasta - maantieteenä, historiana jopa kungfutselaisuutena. Aito kiinatuntemus vaatii pitkää 'tunteen marssia'.
Mikä on jäänyt puutteeseen tunteesta?
Herkkyys kokea ja nähdä avoimin silmin "erilainen" kulttuuri elää, toimia ja ajatella toinen toisensa viestintää - kulloisessakin tilanteessa.
Nyt osataan joitain peruskysymyksiä, mutta olo kiinalaisen iholla on vaillinaista - myös kuuntelemiltani kiina-asiantuntijoilta, joita joissain yhteyksissä kutsutaan sinologeiksi. >[2]
3 - 1
Yksi kuvio kertoo, miten nopea ja raju talouden romahdus Yhdysvalloissa on ollut
Amerikkalainen elää kulutuksesta - jopa niin paljon, että jos kiinalaiset kaikki kuluttaisivat kuten asukasta kohden amerikkalainen - merkitsisi se sitä, että meille pitäisi rakentaa kaksi Maapalloa lisää. Yksinkertaisesti tuolloin yhdellä Maapallolla loppuisivat raaka-aineet ja maaperävarannot kuin meitä kaikkia elättävä biologia - ravintona.
US on maailman velkaisin valtio, ja sen maapallollinen väestösuus on 0,33/7,8. Kiinan vastaava lukupari on 1,4/7,8 - Kiinan on ulospäin velaton. US-liittovaltio on velkaa Kiinalle 1 100 mrd USD, Kiinan ollen suurin yksittäinen velkoja. USA' n velka kasvaa koko ajan ja nyt jakoon tulee 2 000 mrd USD' n hätätilapaketti - jopa helikopteroituna rahana - suoraan us-asukkaille.
Tuo hätätilaraha tulee FED' in painokoneista ja bittidollaripuskuna pankkiverkostoihin - katteettomana rahana. Olematon kate perustuu toistaiseksi maailmalliseen luottamukseen US-dollariin. Tuo luottamus on taannut myös mahdollisuuden pitää yhtä maailman suurimmista ulkomaankaupan vajeista - tuodaan siis enemmän kuin viedään ja näinkin velkaannutaan lisää, lisää ja lisää ...
US on nyt toden edessä. Mikäli työttömyys massaistuu läpi koko yhteiskunnan, on vaarana romahdus ja se on vaarallista maailman sotineimmalle valtiolle. Kriisissä helposti aseet laukeavat, niin kotna kuin ulkona muilla mailla, kun pitää saada - eikä enää USD pure, mutta aseet purevat. Aseiden US-puraisut tietävät erityisen hyvin afgaanit, irakilaiset, libyalaiset, somalit, jemeniläiset ja syyrialaiset - kuin iranilaiset ja Libanonin hizbollahit. >[2]
4
Kontulan ostarin ruokajonossa turvavälit eivät pidä, vaikka moni on riskiryhmää – ”Yksi korona sinne tai tänne”
Sekin uhka maalautuu monien mieliin, jossa sairanhoito ja terveystoimi priorisoi toimiaan - uhan, määrien ja hengenvaaran kasvaessa. Resurssit ovat rakennettu tietyn oletuksen ja keskiarvoajattelun pohjilta. Kaikille ei ole missään nimessä tehohoitopaikkoja, jos normipaikkaakaan - mikäli uhka muuttuu hallitsemattomaksi hengenvaaratielnteeseen.
Miten oli, kun Suomi koki 1968 hongkongilaisen viruksen, entä 1958, kun Aasialainen virus iski - entä Espanjan tauti * noin sata vuotta sitten? Ja lopulta musta surma Keski-ajalla, kun noin puolet eurooppalaisista kaatuivat nimettömiin joukkohautoihin.
Kun tuo hengenvaara leviää käsiin, on edessä pakonomaisesti hoitojen priorisointi. Alussaan se tuottaa etujonoon eniten hengenvaarassa olevat, seuraavana tulee tilanteen epätoivoisuus - "sinua ei kannata enää hoitaa, kuolet joka tapauksessa"!
Seuraavalla priorisoinnin tasolla katsotaan ikää - "sinua ei voida enää hoitaa, koska kuolet kohta muutoinkin". Näin priorisointi jatkuu - kunnes ollaan yhteiskuntahyödyllisyydessä (missä tämä muuten määriteltäisiin - ja mitä pisteytys lopulta voi merkitä!)
Tämä on julmaa toteamusta, mutta hädän kasvaessa yli hallittavuuden - alkaa yhteiskunta toimimaan evolutiivisesti eläinkunnan lakien mukaisesti - "heikko kaatuu ja vahvat, ovelat, nokkelat ja rahalla pelaavat selviytyvät". Näinkö?
Kuinka pitkälle yhteiskunnallinen solidaarisuus, inhimillisyys ja siihen määritetyt tasaistamisen ja tulonjaon prinsiipit toimivat? Toivomme Koronan väistyvät pian, jottei tuota inhimillisyyden alasajautumisen kulmakerrointa tarvitsisi nähdä ja kokea.
5
Mökkiläisten sydän särkyi, kun heistä tehtiin syntipukkeja
Arvattuna Korona yllättävästi väistyy toukokuun puolivälin jälkeen ja jälleen Mäntyharju haluaa mökkiläisten rahat, jotka valuvat helisten paikallisten kauppojen kassakoneisiin.
Maksetaan myös monopolistiset sähkönsiirrot ja muut alueelliset yhteiskuntakulut - tosin kulutetaan mäntyharjulaisten teitä ja "juodaan heidän vettä" pihakaivoista. Miten me näitä reviireitä käsittelemmekään? Mityä me ihmisinä lopulta omistamme?
Jos käyn hammaslääkärissä Savonlinnassa helsinkiläisenä - olen ymmärtänyt, että Savonlinna laittaa laskun palveluksistaan minulle - Helsingin kaupungille, joka taas laittaa yhteiskuntatuetun laskun minulle. Näin voisin arvata, että näin Savonlinna saa mukavat rahat - todellisten kustannusten mukaisesti? Näinkö?
Mutta! Missä menee solidaarisuuden rajat, kun uhka muuttuu hengenvaaraksi, ja näin esimerkiksi haja-asutuskuntien hyvin rajalliset sairaanhoidon ja terveystoimen resurssit joutuvat ahtaalle. Missä menee priorisoinnin rajat?
Entä miten huomioidaan kyseisen kunnan valtionavut, joita maksetaan tänään vain muutamien verokertymäpositiivisten kuntatalouksien kukkaroista. Suurin osa Suomen kunnista saa rahallista vetoapua - lähinnä etelästä.
Tuntuu pahalta sanoa - "lähinnä etelästä", sillä yksi suurimmista verokertymistä - arvonlisävero - kerätään yhteiseen valtion pussiin - kirjauspostiosoite lienee Uudellamaalla, eikä jää suoraan sen syntymiskuntaan hyödyntämään alueellista veron uudelleenjakoa!
"Suomi on hyvä maa, ja sitä puolustaa parhaiten suomalainen itse" -Adolf Ehrnrooth
Olimme "yhtenä miehenä ja naisena" rajoillamme puolustamassa omaa reviiriämme. Olimme tuolloin 1939 ulkoisen uhan ja hengenvaaran tilassa. Olimme yhtenäisiä sodan tositilanteessa. Nyt olemme rauhanajan tositilanteessa. Suomalaiset osaavat yhtenäistyä - meillä on yhteinen kieli ja paljolti yhteinen historia.
6 - 1
Päätyykö Suomi jakamaan muiden euromaiden taakkaa? Koronakriisi toi pöydälle kysymyksen yhteisvastuusta, eikä se miellytä kaikkia
Tuo itsenäisyys tarkoittaa omavaraisuutta tulla toimeen mahdollisimman pitkään itse - omillansa. Nuo ideologiat eivät tue yhteisöllistä tulon- ja kustannusten tasausta kansallisten rajojen yli. PS on väkevä osa kansallismielisyyttä, josta puolustetaan oma reviiri - omin asein, keinoin ja mallein muiden ulkoisten kanssa!
EU ei ole homogeeninen yhteisö, se on kansojen ja kansallismielisten sulatusuuni, jonne on usein "keinolla jos toisella" pyrky liittämään uusia kansallisuuksia - nyt entisiltä Jugoslavian alueilta.
EU on jo nyt repeytymässä itään ja länteen - näin on EU' n sisällään ajautumassa lännen ja idän väliseen vastakkainasetteluun. Tosiasia on kuitenkin se, että juuri uhkien edessä kansalliset tarpeet heräävät.
Mutta! Olo EU' n turvasatamassa, jossa on vahvoja valtioita tuottamaan apua heikommille, pitää systeemiä kasassa. Onhan aina se mahdollisuus, että EU-Brysselin koheesio-/ tulontasausrahastot ovat uhkienkin edessä riittävät? Ovatko? Lisääntyvätkö kansalliset itsenäisyystarpeet?
Maailmallisten uhkien edessä ihmispopulaatio voi löytää toisensa ja vastakkainasettelut "vieraiden" kanssa vähentyvät, jopa tämä meneillään oleva vahva idän ja lännen vastakkainasettelu - vähintääkin nykyisenä informaatiosotana. >[2]
7
Epidemia koettelee Helsingin vahvuuksia
Nyt on aikakausi, jossa muutetaan "muurahaispesiin", ja näin luodaan suurempaa läheistymistä mahdollisiin taudinlevittäjiin. Asia on tässä kohdin moninainen - on myös reviirilliset ominaisuudet, joissa niin ihminen kuin mikä tahansa muu eliö/olio ylläpitää oman reviirin puolustamista.
Maalla asuttiin ennen rakennuksien osalta kehämuodossa - se oli helpompaa puolustaa. Toisaalta suuri väestökeskittymä tuo monipuolisempaa elinmahdollisuutta, koska (reviiripuolustuksellinen) työnjako on helpompaa. Tosin vapaamatkustajien mahdollisuudet paranevat, varsinkin kun Suomessa elämme muihin maailmallisiin nähden erinomaisessa sosiaaliyhteiskunnassa, jossa tulontasaus toimii paremmin kuin esimerkiksi ihmisen alkukodissa Afrikassa.
Helsinki on suurin väestökeskittymä, jonne on sälyttynyt reippaamman tulonmuodostuksen myötä suuremmat keskimääräiset ympäristöhaittajalanjäljet - kokonaisuutena. Tosin "hunajakennoasuminen" tuottaa asukasta kohden pienemmn asumisen ympäristöjäljen. Suo siellä - vetelä täällä?
Keskittyminen tuottaa monipuolisuutta erilaisina tarjontoina. Sen sijaan hajautuminen tuottaa (toivottavasti) enemmän omaehtoisuutta, itseänäisyyttä ja selviytymiskykyä kuin arvostusta omaan perheyhteisöön - oletuksena perhe-elämän yhteisöllisyys. Kaupungeissa lienee enemmän yksinäisiä - varsinkin nuoria. Nuorethan ovat maalta kaikonneet.
Väestötihentymissä sairaudet leviävät helpommin. Kaukana maalla - yksin/ perheen kanssa ja mökeillä omissa oloissaan Korona ei leviä - kuin omiinsa, jos on levitäkseen.
Ja sitten se vakavin tekijä: Kaupungeissa yhteishenki saattaa nousta - yhteisen uhan edessä, mutta maalla "yksinäisyydessä" epäluulot heräävät "vieraita kohtaan": "Älä tule tänne tartuttamaan" -efekti. Mutta! Uhan kasvaessa missä tahansa - epäluulot paisuvat.
8 - 1
Koronapandemia kuormittaa hoitajia myös psyykkisesti
Mutta! Työmoraaliltaan sairaanhoito- ja terveydenhoitotoimet ovat keskimäärin korkealla tasolla - varsinkin yhteiskunnallisesti operoidussa terveystoimessa - ei ole voitontavoittelun pakkoa ja hokemaa rasittamassa luottamustyötä tasapuolisesti kaikille. Tässä tulee mieleen vanhusten hoitolaitokset jo ennen Koronaa- yksityisesti ja voittotavoitteellisesti operoituina - mitenhän siellä nyt pärjätään?
Nyt yhteiskunnan palvelut natisevat, vaikka emme voi koskaan tätä päivää sijaistaa olosuhteisiin mihin lääkäri- ja hoitajahenkilökunnat joutuivat maailman historian verisimmässä tuhoamistaistelussa II Maailmansodan Itärintamalla, jossa olimme Saksan rinnalla sodassa Neuvostoliitoa vastaan. Miksi tällainen vertaus juuri tähän päivään?
Siksi, että kaikki on niin kovin suhteellista. Nyt olemme eläneet erinomaisen turvattua ja monin osin terveellisempää elämää kuin sitten 1944, jolloin varsinainen Jatkosota päättyi. Tuolloin lääkinnälliset tehtävät hoidettiin - myös noissa hirveissä olosuhteissa. Tuolloin kysymys ei ollut kyse verrannoista mihinkään, vaan kyseessä oli kamppailu elämästä, jossa koko lääkintahenkilökunta venyi käsittämättömiin mittoihin. Se on niin suhteellista.
Tuolloin rintamilla lääkintäteltoissa oli pula kaikesta ja verisiä sotilaita tuotiin "liukuhihnana", luusaha soi ja veri roiskui, lääkärien ote oli esimerkillinen ja Hippokrateen vala johtolauseena - unohtamatta hoitohenkilökuntaa, jolle potilaat jäivät aina heti lääkärioperaatioiden jälkeen. >[2]
9
Miljoona kiloa pastaa ja riisiä muutamassa päivässä – HS:n saamat luvut näyttävät, miten hurjasti kriisi kasvattaa ruokakaupan myyntiä
Hamstraus on inhimillistä. Tuohon "hamstraukseen syyllistyy" myös oma ihmiskehomme, se haluaa jemmata "ylijäämäravinnon" läskiksi, siis varastoksi "pahoja päiviä varten". Evoluutio loi tämän jemmaamisen, eikä siis ole ihme, että takapuolipehmokin kävi sellutehtaiden iloksi hyvin kaupaksi.
Nyt ravintovirrat muuttuvat - suurkeittiöistä perhekeittiöihin. Nyt ruokitaan sieltä pienpakkauksista "saarioista" - itse tehdas jo markkinaherkkänä siirsi tuotantoaan noihin "äidin tekemiin".
Oli helppo todeta jo reilu viikko sitten Kauppakeskus Kaaren 32' n kassan Prismassa, että nyt tehdään ennätyksellisiä päivämyyntejä. Vuotuinen liikevaihto ei sinällään kasva, vain tuon suurtalouskeittiösiirron osalta kotikeittiöihin.
Hamstrauksen jälkeen syntyy alenema, ei tarvita ja alkaa säästäminen - sukanvarteen, pankkeihinkaan ei kohta luoteta?
Olemme tuonkin osalta jemmaajia, siis rahan, ainakin niin kauan kuin rahalla on ostovoimaa. Kun kriisi nousee hallitsemattomaksi ja tuotantoketjut kaatuvat - tulee rahan arvolle romahdus, sillä kaikilla ei ole omaa ravintolähdettä takapihalla.
Ennen olivat ajat toisin, kun kansastamme yli puolet asui maalla - omissa mullissaan!
Jatkosodan 1942 talvena olimme Saksan kolmannen valtakunnan varassa - muun muassa viljan osalta ja maalaisserkku oli arvokas sukulaisuus kaupunkilaiskuluttajalle.
Nyt ei olla vielä kriisissä, jotta voitaisiin verrata Talvisodan 1939 syksyyn, puhumattakaan 1800-luvun nälkävuosiin, kun suomalaisia kaatui hautaan kymmenin tuhansin.
Tänään maailma on globalisoitunut. Tavara- ja tuote- kuin ravintovirrat ovat moninaiset - välikäsiä on paljon - siis välistä ottajia. Suomessa leivästä vijelijä saa muutaman hassun prosentin - kaiken muun vie tuo kuuluisa jatkovalmistus/ -jalostus ja logistiikka!
Oma maa mansikka, muu maa mustikka.
10
Epidemiakaan ei edistä EU:ssa talouspolitiikan yhteistyötä
EU on kuitenkin eurooppalainen alue, josta haetaan - luottaen - yli rajojen voimaan, kun talous saadaan yhtenäistymään - suurempien rahavirroilla, mutta niiden de facto "käskyvallalla".
EU ei ole ainoa eurooppalaisuus. EU' n ulkopuolelle jää Euroopan suurin väestökeskittymä - Venäjä ja osa eurooppalaisista valtioista - ehkä vaikuttavimmin Norja ja Sveitsi, jotka eivät EU' hun oman itsellisyyden ja vahvuuden vuoksi halunneet liittyä. Nyt tosin yksi suuri eurooppalainen perusvoima - Englanti erosi EU' sta.
Nyt, kun kansalliset voimat heräävät, on niitä väkevöittämässä tarve omiin kansallisiin asioihin ja niiden omaehtoisiin päätösprosesseihin. Kun tosi on kyseessä - niin valtiot, joilla vielä itsenäisyyden rippeitä on olemassa - kääntyvät omavaraisuuden pyrkyyn ja kykyyn tehdä omista asioista omat päätökset.
Nyt on kyse tulonjaosta. EU' ssa on väkivahva Saksa, jonka lähihistoriasta löytyy uskomaton kyky sietää epätoivoisia aikoja (1943-45). Saksa on EU' n vankka talousveturi, ja sen kukkarolle mieluusti käydään - vaikkapa yhteistakauksellisilla "koronabondeilla".
Mutta! Nyt euromaiden avuksi kiiruhtaa EKP - Euroopan Keskuspankki, jolla on euron hallinta ja omistus - hyvinkin itsenäisesti. US FED toteutti jo kuuluisan helikopterirahan - ilmaisia shekkejä suoraan kansalaisille - toivotaan kohdistuvan kansalaiskulutukseen.
Ehkä EKP turvautuu samaan, sillä tuolloin ei tarvita yhteisvastuullisuutta!
Ei tarvita vastuullisuutta lainkaan, sillä tuo EKP' n tukiraha, vaikkapa helikopteroituna on biologisesti tarkasteltuna katteetonta ja vaarana ylikopteroinnista olisi Saksan pelkäämä hyperinflaatio, jossa kallein postimerkki maksoi 1929 noin 200 miljardia Saksan markkaa - siis rahalla ei oikeastan saanut "mitään" - silti kansa eli ja kuoli.
Rajat menivät ja menevät kiinni.