sunnuntai 1. maaliskuuta 2020

Ilkka Luoman HS-kommentit 29022020 - X


     29022020


...
  • 1

  • Erdoğan vaati Venäjää vetäytymään syrjään Syyriassa Turkin joukkojen tieltä

    Ilkka Luoma 
    Turkin johtaja Recep Tayyip Erdogan haluaa kaataa Syyrian laillisen presidentin Bashar al-Assadin. Juurisyitä täytyy ehkä etsiä jo sadan vuoden takaa kun Turkin edeltäjä - Osmaanien suurvalta hävisi I Maailmansodassa ja eurooppalaiset tulivat Picot ja Sykes sopimuksen myötä piirtelemään alueen rajoja - kyselemättä mitään alueen asukkailta ja heimoilta.

    Nyt riehuu Syyrian sisällissota, jonka ulkoinen ensimmäinen osapuoli oli US' n CIA, jo vuonna 2013. Tuolloin CIA aloitti Syyrian laittomien kapinallisten salaisen aseistamisohjelman, ja seuraavana vuonna tuli USAF pommittamaan Syyriaa - ilman minkäänlaista kansainvälisen yhteisön mandaattia.

    Turkki huomasi mahdollisuutensa - omien kurdiongelmiensa ratkaisemiseksi. Kurdit ovat ehkä suurin etninen ryhmä, joka on ilman omaa valtiota. Nyt se voi olla todellisuudessa lähempänä omaa kuin koskaan - se lohkeaa osasta Syyriaa ja nyt Turkki pelkää, että se saa vierusvaltiokseen Kurdistanian, joka voisi lietsoa itsenäistymishaaveita myös Turkin kurdeille.

    US tuki kurdeja, tosin US "petti" heidät, ja antoi Erdoganin tunkeutua Syyriaan - hyvitelläkseen Turkkia, Nato-valtiota. Samallahan Turkki saa Naton 5. Artiklan suojan, jos sen kimppuun hyökätään. Nyt on jo oirehtivasti käynnissä tulitaisteluja Nato-maa Turkin ja Syyrian välillä ja Venäjä tuossa välissä, joka tukee Syyrian laillista al-Assadin hallintoa sen taistelussa omia kapinallisiaan vastaan.

    USA' lle on ollut kiusallista, kun Nato-maa Turkki on veljeillyt liikaa Venäjän kanssa - nyt tuohon "rakkauteen" on saatu ryppy, ja US hieronnee käsiään, jo senkin takia, että amerikkalaisten ydinaseita on tiettävästi Turkissa - Incirlikin tukikohdassa?

    Saa nähdä miten käy venäläisten myymien hupputeknologisten ilmatorjuntajärjestelmien, joita Venäjä on jo toimittanut Turkille - Nato-valtiolle?

    Turkki on ottanut miljoonia syyrialaisia, ja nyt sietokyky on kupolissaan. Rajat aukeavat - miten Turkki rikkoo tekemäänsä sopimusta EU' n kanssa - jää nähtäväksi. Nyt Turkki kiristää?
  • 2 - 2

  • Kärsiikö virus demokratiassa?

    Ilkka Luoma 
    [1] < Virus ei tunnista demokratiaa, mutta jotain sellaista se tunnistaa, joka meitä ihmismielisiä pelottaa - syvällisesti. Tiedämme SARS-/ EBOLA -epidemiat, tiedämme hongkongilaisen 1960-luvun lopulta, aasialaisen 1950-luvun lopulta - tiedämme lisäksi Espanjan taudin ~100 vuoden takaa - eikä Mustasurmakaan ole täysin tuntematon Keski-ajalta, joka muuten tuhosi liki puolet eurooppalaisesta ihmispopulaatiosta.

    Toimittajan avaus on tässä syvällinen, ja tuon asiasisällön omaksuminen vaatii ennakkoluulottoman ajatusmaailman. Viruksilla ei ole ennakkoluuloja, ne vain iskevät - etsivät "isäntäkasvin", jossa lisääntyä - siinä ei demokratiaa tarvita - ainoastaan systemaattista tapaa nähdä hetki juuri nyt.

    Hetki on se pelottavin asia - ennakoivalle demokratialle, joka haluaa tietää, ettei huomenna tapahtu mitään yllättävää.

    Viruksella lienee tehtävä, jota emme tunne. Virus ei käy parlamenttivaaleja - se vain lisääntyy ja hakee otollisinta kohdetta - iskeäkseen. Se on säädetty elämään muiden kustannuksella, mutta millä kustannuksella? Valistuneesti voisi arvata, että viruksien sisuksissa on jokin "pieni inhimillisyys", koska ovat toimintamentaliteetiltaan erilaisia - toiset tappavat liki heti - lähes kaikki, ja toiset vain raivaavat tilaa.

    Olisiko evoluution perimmäinen tehtävä ylläpitää tasapainoista biodidersiteettiä, jotta sen oma "kuolemattomuus" olisi tehokkaimmillaan? Mikä onkaan evoluution työkaluvalikoimassa määritetty viruksen tehtäväksi - tai onko sitä ollenkaan?

    Jo nyt tutkitusti tiedetään, että korona-virus voi ja kukkuu parhaiten ikääntyneissä miehissä, jotka tupakoivat, ja joilla on jo päällä jokin muu tauti tai ovat vastustuskyvyltään heikompia.

    Terveitä lapsia Korona näyttää välttävän - jokin syy tuohonkin on - jätän tuon kysymyksen tänne demokraattisesti kaikkien pohdittavaksi.
    e
  • 3 - 1

  • Vastavallankumous uhkaa valtavirtapuolueita

    Ilkka Luoma 
    1 - Populismia käytetään tässä sanana osin erheellisesti - kohdistaen sen vain yhteen ajatusmaailmaryhmään

    Populismia - siis "yksinkertaistaen tarkoitushakuisesti monimutkaisuutta suoraan arkikansalaisille" - harjoittavat kaikki yhteiskuntatoiminalliset so. puolueet/ kansanliikkeet - tahot.

    Tässä tuo sana populistisuus/ populistit on mahdollista kokea tietyn kansanryhmän halventamisena, ikäänkuin "viisaampien ja yhteistyökykyisempien" jonkinasteisena torjuvana hätähuutona nousevaa suurta vähemmistöä vastaan?

    Sekin tiedetään kokemusperäisesti, että arkikansa - se suuri enemmistö - "rankaisee" turhaan toistaan parjaajia. Mitä enemmän osoitetaan syyllistävästi sormea näitä kansallismielisiä kohtaan, sen enemmän he saattavat saada kannatusta. Meidän on syytä muistaa, että suomalaisessa äänestysdemokratiassa suurin "yhteiskuntatoimijaryhmä" on äänestämättömät!

    Jokainen voi miettiä mihin tuo äänestämättömien noin 30 prosentin kansakuntaosuus äänioikeutetuista kohdistaisi huomionsa, jos äänestysvilkkaus kohoaisi 90' een jopa 95' een prosenttiin. Ehkä juuri nyt osaltansa mileipidegallupeissa tuosta äänestämättömistä on jo liikkeellä - perussuomalaisten lukuun.

    ...
    Kansallismielisyys lisääntyy kaikkialla kahtiajakautuvissa EU-jäsenvaltioissa

    Syy lisääntyvälle reviirinsä puolustajen osuudelle on selkeä - puolustetaan jotain sellaista omaa, joka koetaan historiallisesti omaksi - yhteenkuuluvuutena, keskinäisenä pelottomuutena, varautumisena vierasta kohtaan ja päälle päätteeksi pelkona, jossa jokin ulkoinen vie omaa kantaväestön identiteettiä - enemmän lisääntyvänä ryhmänä, joka voi löytää oman yhtenevyyden.

    Nyt itseään laatumediaksi kutsuva informaatioväylä käy mielipidesotaa tätä kansallismielisyyttä kohtaan. Tässä kohdin olisi ehkä viisaampaa pohtia miksi ihminen kanta-asukkaana puolustaa omaa reviiriään. >
    [2]
  • 4 - 2

  • Luxemburgista tulee maailman ensimmäinen maa, jossa joukkoliikenne on maksutonta

    Ilkka Luoma 
    2 - Julkinen liikenne voidaan asettaa ilmaiseksi käyttäjilleen - käytä niin paljon kuin haluat ja tarvitset, milloin tahansa. Julkisen liikenteen käyttöasteen lisääntyessä pitää vuoroja tihentää, mutta silloin se puree ja yksityisautoilu vähentyy keskustoissa ja kaupungeissa.

    Vastavuoroisesti saamme paremman kaupunki-ilman, meluttomamman kaupunkikuvan, vähemmän päästöjä sekä enemmän kulkutilaa jakeluautoille, polkupyöräilijöille ja jalankulkijoille kuten hälytysajoneuvoille. Liikenneturvallisuus parantuu myös merkittävästi ruuhkien ja kiristyneen "kiire jo on" - mentaliteetin vähentymisen vuoksi.

    Vakava kehotus kaupunkien isille tutkia, analysoida ja testata mitä veloitukseton joukkoliikenne kaikkinensa tuottaisi niin taloutena, ympäristötekijöinä, mielenterveytenä, katusaasteina ja elintilana sekä väljyytenä – testataan ja tehdään sitten päätökset!


    Veloitukseton joukkoliikenne koskisi ensin kaupungin/ kunnan omaa väestöä, jolloin jonkinlainen kontrolli pitäisi säilyttää – olisiko tässä mahdollisuus kokeilla samalla nk. 'kuntakännykkää', johon olisi integroitu siru/ ohjelmisto, joka kertoo käyttäjän kuntalaisuuden ja oikeuden tiettyihin kuntapalveluihin jne --- ja jos kännykkää ei olisi, niin jokin kortti, jota vilautetaan lukulaitteelle.
    e
  • 4 - 1

  • Luxemburgista tulee maailman ensimmäinen maa, jossa joukkoliikenne on maksutonta

    Ilkka Luoma 
    1 - [ 2007] [ … kipristelemme päästöjen, rankkasateiden, lumettoman talven ja kulutusähkymme parissa. Ajamme yksityisautoillamme yhä enemmän, yhä lyhempiä matkoja ja aina vaan useammin. Samalla emme huomanneet kasvaneemme yhdeksi maailman lihavimmista kansoista, omaehtoinen liike on monilta pysähtynyt ... ]

    Ruuhkat tiivistyvät sekä arkipäivistyvät, katupöly lisääntyy, melusaaste kasvaa ja ainoastaan kesto-/sietokymme vähentyy. Henkilöauto on kaupungeissa vaivalloisen vaivattomuuden väline, jolla myös näytämme kulutus- ja ostovoimakykyämme. Henkilöautot ovat todellinnen ruuhkien ja niukan rakennusmaan aiheuttaja numero 1. Vähentääksemme ruuhkia, melua ja päästöjä on julkista liikennettä kehitettävä käyttöaktiiviseen suuntaan.

    Yhteiskunta voisi laskea energia-, käyttö- ja kulkemisen taseen sekä liikkumisen tehokkuusasteen vertailussa julkinen liikenne vs. yksityisautoilu. Saattaisi olla, että yhteiskunta ja ympäristö säästäisivät rahaa, ihmistä, luontoa ja hermojamme runsaasti, jos julkinen liikenne muodostaisi merkittävimmän osan ihmisvirrallisesta kokonaisliikenteestämme.

    Yksityisautoilua ei voi estää, sitä voidaan vain verottaa juuri siinä suhteessa, mikä on sen osuus ruuhkista, melusta, päästöistä ja energiankäytöstä kuljetettua henkilökilometriä kohden.

    Tietullit ovat osa säätelevää verotusta liikenteen osalta

    Emme kiellä henkilöautolla tuloa keskustoihin, vaan säädämme julkisen vaihtoehdon niin houkuttelevaksi, että ihmiset siirtyvät käyttämään jalkojaan ja julkista liikennettä enemmän kuin omia autojaan.

    Pysäköintikustannukset keskustoissa pitää säätää sellaisiksi, että todella mietitään kannattaako ajaa henkilöautolla yksin muutamien kilometrien matkan pysäköidäkseen uudelleen. >
  • 6

  • Ei enää perjantaita töissä – Näin mainos­toimisto yrittää siirtyä neli­päiväiseen työ­viikkoon

    Ilkka Luoma 
    Valtapoliitikot, media ja toverit kuin työnantajatkin vääntävät kättä työajasta, joka on kuulemma meillä Euroopan lyhyintä – tai toverit kertovat, ettei pidä paikkaansa, kun katsotaan viikottaista työaikaa.

    Kansalainen häärii toimistossa littunäyttönsä edessä, on jo iltamyöhä, mutta iltapäivän kokousmuistio pitää saada jakoon – ennen aamu kahdeksaa; työstä ei makseta ylityökorvausta eli se ei kirjaudu mihinkään. Kansalainen istuu kahvilla työtoverinsa huoneessa ja käyvät läpi edellisen ”iltalomansa” saavutuksia – aika kuluu, palkka juoksee ja työt eivät etene ja kohta yt-riipii ja ”ulkoistaa” vapaaksi työvoimaksi.

    Työ on aikaa. Me myymme omaa aikaamme. Palkka ja/tai palkkio muodostuu sadoille tuhansille satojen erilaisten työehto- ja työsopimusten puitteissa. Näitä sopimuksia sorvataan koneistoissa, joissa on satoja virkakauluslaisia, kukin ajaen edunvalvontansa ytimiä, eli jäsenistönsä etuja ja oikeutta omaan byrokratiatehtävään.

    Todellisuudessa työ on ajankäyttöä
    ['toiselle minuutti on toisen viisiminuuttinen' - olemme erilaisia, ja jälkemme vaihtelee]

    Ajankäyttö on taas tehokasta tai tehotonta, ellei sitten jotain siltä väliltä. Meillä on keskimäärin 7,5 tunnin päivittäinen työssäoloaika. Tuosta ajasta tehdään sitten sitä kuuluisaa tehokasta ja tuottavaa työtä, jota määritellään kymmenin eri kriteerein. Nyt emme ole enää tehokkaita, näin kerrotaan.

    Yksi työn kriteeri on tehollinen aika, jonka todellisuudessa teet; päivittäisiin rutiineihin menee osa ajasta, osa menee juoruiluun, odottamiseen ja käskyjen selvittämiseen, jotta syntyisi yhteinen ymmärrys mitä tehdään. Osa menee tehottomaan työnohjaukseen – siis työnohjauksen puuttumiseen. Me emme aina ole osaavia työnohjaajia – työnjohtajuudesta puhumattakaan.

    Itse työprosessien suunnittelu on jatkuvassa kehityksessä ja sieltä on puristettavissa lisätehoa. Herää vain kysymys kuinka kauan pitää puristella ja miksi – lopulta. Kiire lakkaa viimeistään kuuden kannossa viimeiseen yksiöaravaan – hautausmaalle.
  • 7

  • Helsingin pörssissä viikosta tuli heikoin sitten euro­kriisin: osakkeiden arvosta pyyhkiytyi 10 prosenttia – Yhdys­valloissa osakkeet jatkoivat laskuaan

    Ilkka Luoma 
    Virus on ihmiskunnalle voittamaton rasti. Virukset olivat ennen meitä - sieltä "alun hamasta lukien". Virus kilpajuoksee kuten ihminenkin. Virusta ohjaa sama evoluutio, joka määrittää meitä - tosin meidän ihmisten oma toiminnallinen kellotaajuus on ylittänyt evoluution vakaan kehityssyklin ja näin on muodostunut alusta, jossa viruksetkin elävät hyvin ja lisääntyvät - ollen lisääntymisen mestareita tavoitteella, joka on meille täysin tuntematon.

    Nyt virukset tarjoavat meille kasvuhokemallisille ihmisille erinomaisen harjoitusmaaston testata mitä merkitsee maallistaloudellinen kasvumentaliteetin romahdus. Tuohon romahdukseen kannattaa etsiä vastalääkkeitä! Mutta millaisia lääkkeitä, kun ympärillämme oleva meitä täysin elättävä biodiversiteetti "yskii keuhkojaan" jo ulos - hengenahdistus jäytää ja samalla kutistaa ihmisenkin elinehtoja.

    Sanotaan, että Gaia kuumenee ja olisi aika jäähdytellä kulutustamme *

    Kiinassa, joka on absoluuttisesti suurin ympäristövaikuttaja on huomattu, että yhteiskuntajarrutus on tuottanut välittömästi ympäristökuorman roimaa vähentymistä - ehkä luonto kiittää, jää nähtäväksi. Saattaa käydä niin, että Kiina, kohta voitettuaan ennakoidusti Koronansa - käynnistää ennennäkemättömän tuotantobuumin - täydentääkseen syntyneen vajeen, jota koko muu maailma huutaa.

    Jos osaamme ja hoksaamme katsoa sairasta biodiversiteettiä - elämän monimuotoisuutta, voimme kokeilla kestävästi vahvaa alaskirjausta - siis kulutusvähenemää. Hyvä elämä ei tarvitse sellaisia määriä kaikkea "turhaa", jota markkinatalous kilpaa tyrkyttää mainoskanaviltaan. Voisimme oivaltaa, että kasvuhokemallisen elämän aikakausi on ohittumassa ...

    Nyt pörssit maailmalta huutavat hätäänsä. Taseomaisuus vähenee, ja turva jostain olemattomasta jäytää meitä kulutushimoisia, kun oli aika, jolloin piti saada enemmän, nopeammin ja suuremmissa erissä.

    Olisiko nyt tarjolla "virusten opastamana" kenraaliharjoitus uudesta ajasta, jossa voisimme opetella tulemaan toimeen vähemmällä?
  • 8 - 2

  • Uutissuomalainen: Kaksi viidestä kannattaa alaikäisten turvapaikanhakijoiden ottamista Kreikan pakolaisleireiltä

    Ilkka Luoma 
    2 - Nyt viimeistään on tehtävä tarkka, kantava ja sitouttava maahantulopolitiikka. Se tarkoittaa sitä, että he, jotka valiintuvat meille, niin heistä pidetään täysin samalla tavalla huolta kuin omista - alusta loppuun saakka.

    Se miten valitaan, onkin laajan pohdinnan paikka. Voimme asettaa kaikkia koskevat rehdit ja tiukatkin kriteerit, miten, mistä ja millaisia otamme maahamme. Me tarvitsemme tankkausta. Oma kantaväestö kutistuu - kantasuomalaiset eivät toistaiseksi halua lisääntyä riittävästi - pelkäämme jotain tai sitten olemme niin kovin itsekkäitä.

    Tarvitsemme uutta verta, mutta miten, mistä ja kuinka paljon - onkin pohdinnan arvoinen asia - kansakunta-asia.

    Kantakaamme universaali vastuu, mutta siten, että ottaessamme sisään, niin myös huolehdimme heidät - täysillä siten, että he huomaavat vapaaehtoisesti olevansa "suomalaisia", haluavat tehdä työtä täällä ja olla kiinteä osa sitä kulttuuria, jota enemmistö edellyttää - tuohan on se kuuluisa lause: "Maassa maan tavalla, tai maasta ulos" - lienee myös enemmistöperiaatteella sitä kuuluisaa demokratiaa?

    Meille tulija on tyytyväinen, jos hän kokee olevansa hyväksytty ja tarpeellinen osa sitä yhteiskuntaa, jota täällä meillä kutsutaan Suomeksi. Meillä puhutaan enemmistönä suomea, ja sitä kieltä tulee kaikkien osata.

    Btw. Lapset oppivat hyvin nopeasti uuden äidinkielen, ja tähän kulminoituu se suurin maailmallinen yhteiskuntatavoite: "Jokaisella ihmisellä on juuri se oikea Isänmaa, jossa hänen tulisi tulla toimen juuri omalla Äidinkielellään"! e
  • 8 - 1

  • Uutissuomalainen: Kaksi viidestä kannattaa alaikäisten turvapaikanhakijoiden ottamista Kreikan pakolaisleireiltä

    Ilkka Luoma 
    1 - Evoluutio "loi" satoja miljoonia vuosia sitten olemassaolorakenteen nimeltä reviiripuolustus. Tuo malli on toiminut miljoonia vuosia ja ylläpitänyt rajallista puolustautumista ulkoista uhkaa, pelkoa tai tuntemattomuutta kohtaan. Reviirit ovat tätä päivää kaikille eliöille ja olioille - jopa viruksille, vaikka ovatkin helposti hyvin universaaleja!
    ...

    Ihmisilläkin on pelko vieraasta, joka ottaa jotain sellaista pois, mikä kuuluu juuri täällä asuville - omalla reviirillänsä. Reviiri on turvavyöhyke sellaisten kesken, jotka kokevat yhteenkuuluvuutta, ja jotka tuottavat yhteistä hyötyä koko ryhmälle - siis reviirillä olijoille. Samalla nuo ominaisuudet luovat luottamusta reviirille, jossa yhteenkuuluvuusryhmä koettaa asemoitua tavallansa sille luontaisiin kiertoihin - sopeutumalla omiinsa.

    Sopeutumisen raja on reviiriraja, jota puolustetaan uhkia vastaan. Uhka on yleensä pelko, jossa vieras vie osuuksia heiltä, jotka ovat olleet kantaeläjinä juuri tuolla reviirialueella. Pienin reviiri on ihminen itse ja suurin reviiri toistaiseksi oma Maapallo!
    ...

    Suomessa reviiripuolustajia edustaa voimallisimmillaan perussuomalaiset. Hyvä tai paha - onkin jo politiikkaa tänä päivänä, kun toisaalta nousee universaali vastuu, huoli ja ehkä häpeä siitä, että miksi meillä on niin hyvin (keskimäärin) ja toisaalla niin huonosti.

    Suomi on tyhjä maa, voidaan sanoa. 5,5 miljoonaa ihmistä siten, että neliökilometrille mahtuu alle 20 ihmistä. Reviiri on siis laaja, miltei tyhjä, mutta hedelmällinen - verrattuna moneen muuhun maahan.

    Onkin selvää, että Suomi saa - vapaaehtoisesti ottaen ja myöhemmin ehkä muualta massoin rynnistäen "täydennystä" - siksi uhkaavaa on ympäristöllinen kehitys toisaalla - eikä edes kaukana, vaan eteläisin Eurooppa on kuivumassa - aroiksi, ehkä tylyimmillään aavikoiksi ... ? >
  • 10

  • Ei enää perjantaita töissä – Näin mainos­toimisto yrittää siirtyä neli­päiväiseen työ­viikkoon

    Ilkka Luoma 
    PM Sanna Marin: neljän päivän työviikko tai kuuden tunnin työpäivä.
...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti