1 - Kiina oli edellisen kerran maailman suurin, ehkä vaikuttavin olisi parempi sana tähän - 1400-luvun alkuvuosikymmeninä, keisari Zhu Di' n aikana (Yongle emperior*) - tuolloin kiinalaiset kauppalaivastot seilasivat "maailman meriä" Australiasta Afrikkaan - ehkä kauemmaksikin (?)
Tänään Kiina on ollut suurin, tai vaikuttavin jo vuodesta 2015, jolloin IMF - Kansainvälinen valuuttarahasto laski Kiinan ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen ylittäneen US' n. BKT/PPP kuvastaa paremmin valtioiden talouden ekonomiaa, sillä PPP' ssä on valuuttaerot korjattu pois. BKT ilmaistaan US-dollareina.
Kiina on maailman suurin sisämarkkinapotentiaali
Kiinan maailmallinen populaatiosuhde on 1,4/7,8 - vertailun vuoksi todettakoon, että US' n ja EU' n yhteinen on 0,8/7,8. Kiina on väestöltään jo yksin suurempi kuin koko läntinen markkinatalousyhteisö.
Kiinan merkittävyys "maailman tehtaana ja maailmaa pyörittävänä likuhihnana", jota robotoidaan kovaa vauhtia, vaikuttaa paljon tavara- ja komponenttilogistiikaan ja on näin esimerkiksi Suomelle ehkä merkittävin kauppakumppani, sen oheisvaikutusten vuoksi - tuottamaan kilpailukykyä ulkomaankauppaamme!
Jo takavuosina puhuttiin Hanhiparven lennosta, kun Kiina siirsi taloudellisia resurssejaan ulkomaille, kun omat "piirit" kävivät liian pieniksi
Kiina haluaa ottaa oman osansa maailmallisuudesta, joka perustuu tuohon populaatiosuhteeseen 1,4/7,8, jossa tuo 7,8 on noin Pallomme kokonaisihmismäärä. Kiina haluaa olla tasa-arvoisessa asemassa kokonsa kanssa - muihin kulutusvaltioihin nähden, erityisesti laskettaessa per capita kaavoin. Mikä onkaan kiinalaisen oikeus ja kohtuus kulutettaessa niukkenevia maailmavarantoja?
Varannot ovat viime kädessä yhteiset koko Eloa tuottavan biosfäärin ja sen monimuotoisuuden kanssa. Kiinan ympäristöpäästöt ovat absoluuttisesti maailman suurimmat, mutta per capita mitattuna eivät yllä edes keskikastiin - puhumattakaan ympäristövaikutusten viimeisen 150 vuoden kumuloituvuudesta - haittatekijöinä >[2][TIEDE - 25|103]
Muistan vielä 1960-luvulla perheemme käyneen säännöllisesti marjametsällä
Se kuului ikäänkuin loppukesän ja alkusyksyn viikonloppuohjelmiin. Mustikkaa ja puolukkaa kerättiin.
Ei ollut pakastimia. Puolukat survottiin ja sokeroitiin. Mustikat keitettiin mehuiksi - mehumaijalla. Projekti oli koko perheen mittainen. Isä käytti poiminnassa poimuria, olihan hänen oltava se tuottavin. Äiti noukki sormin, eikä jälkipuhdistusta roskista tarvinnut tehdä. Itse kerätyt metsämarjat olivat selvä ravintolisä kauppareissujen jatkeeksi
Tuohon aikaan ei puhuttu kemiallisista jäämistä. Oli selvää, että metsämarjat olivat puhdas luonnon tuote. Luomustakaan ei puhuttu, sillä tuolloin se oli itsestään selvää. Luomu-käsite syntyi sitten myöhemmin, keinolannoitteiden lisääntymisrytmissä.
Poiminnan osalta ei laskettu sille hintaa, joka taas tänään elintason noustessa on eräs päällimmäinen keskustelun aihe. Kaikki verrataan siihen, mitä maksaa. Kaupasta saa helposti ja rahaahan on nyt 60 vuotta myöhemmin huomattavasti enemmän tuottamassa ostovoimaa - kauppojen pakastealtaista noukkia muovipusseittain näitä metsäherkkuja - halvimmat tulevat ulkomailta.
Suomessa on paljon metsää ja nykyisinkin marjasadot ovat merkittävät Ennen tuo herkku kerättiin tosiaan omin voimin - suurelta osin. Nyt kun aika on rahaa ja vaivattomuus päälliseikka, niin meillä on varaa tuottaa poimijat ulkomailta. Itse emme enää hyttysten puremiksi lähde. Ehkä sudet ja karhutkin jo pelottavat.
Thaipoimija saa hyvän korvauksen kotimaan palkkoihinsa nähden
Meille tuo palkka urakkapoiminnasta on liian vähän, aivan liian vähän. Meillä kaikki maksaa niin paljon, ..., jos nyt metsäherkut poimittaisiin kaupallisesti suomalaisvoimin, niin paljonko kotimainen mustikka maksaisikaan? Se häviäisi hinnassa ulkomaalaiselle pakastemustikalle, jotka on syytä keittää ennen käyttöä!
Entä koko marjateollisuutemme, jos thait ja muut eivät tulisi metsiimme ahkeroimaan?
1 - 1
Koronakriisi herätti huomaamaan, kuinka riippuvainen maailma on Kiinasta – Mihin ”maailman napa” liikkuu nyt, kun virus mullistaa maailmanjärjestystä?
Tänään Kiina on ollut suurin, tai vaikuttavin jo vuodesta 2015, jolloin IMF - Kansainvälinen valuuttarahasto laski Kiinan ostovoimakorjatun bruttokansantuotteen ylittäneen US' n. BKT/PPP kuvastaa paremmin valtioiden talouden ekonomiaa, sillä PPP' ssä on valuuttaerot korjattu pois. BKT ilmaistaan US-dollareina.
Kiina on maailman suurin sisämarkkinapotentiaali
Kiinan maailmallinen populaatiosuhde on 1,4/7,8 - vertailun vuoksi todettakoon, että US' n ja EU' n yhteinen on 0,8/7,8. Kiina on väestöltään jo yksin suurempi kuin koko läntinen markkinatalousyhteisö.
Kiinan merkittävyys "maailman tehtaana ja maailmaa pyörittävänä likuhihnana", jota robotoidaan kovaa vauhtia, vaikuttaa paljon tavara- ja komponenttilogistiikaan ja on näin esimerkiksi Suomelle ehkä merkittävin kauppakumppani, sen oheisvaikutusten vuoksi - tuottamaan kilpailukykyä ulkomaankauppaamme!
Jo takavuosina puhuttiin Hanhiparven lennosta, kun Kiina siirsi taloudellisia resurssejaan ulkomaille, kun omat "piirit" kävivät liian pieniksi
Kiina haluaa ottaa oman osansa maailmallisuudesta, joka perustuu tuohon populaatiosuhteeseen 1,4/7,8, jossa tuo 7,8 on noin Pallomme kokonaisihmismäärä. Kiina haluaa olla tasa-arvoisessa asemassa kokonsa kanssa - muihin kulutusvaltioihin nähden, erityisesti laskettaessa per capita kaavoin.
Mikä onkaan kiinalaisen oikeus ja kohtuus kulutettaessa niukkenevia maailmavarantoja?
Varannot ovat viime kädessä yhteiset koko Eloa tuottavan biosfäärin ja sen monimuotoisuuden kanssa. Kiinan ympäristöpäästöt ovat absoluuttisesti maailman suurimmat, mutta per capita mitattuna eivät yllä edes keskikastiin - puhumattakaan ympäristövaikutusten viimeisen 150 vuoden kumuloituvuudesta - haittatekijöinä >[2][TIEDE - 25|103]
2
Miksi suomalaiset eivät enää itse poimi marjoja?
Se kuului ikäänkuin loppukesän ja alkusyksyn viikonloppuohjelmiin. Mustikkaa ja puolukkaa kerättiin.
Ei ollut pakastimia. Puolukat survottiin ja sokeroitiin. Mustikat keitettiin mehuiksi - mehumaijalla. Projekti oli koko perheen mittainen. Isä käytti poiminnassa poimuria, olihan hänen oltava se tuottavin. Äiti noukki sormin, eikä jälkipuhdistusta roskista tarvinnut tehdä.
Itse kerätyt metsämarjat olivat selvä ravintolisä kauppareissujen jatkeeksi
Tuohon aikaan ei puhuttu kemiallisista jäämistä. Oli selvää, että metsämarjat olivat puhdas luonnon tuote. Luomustakaan ei puhuttu, sillä tuolloin se oli itsestään selvää. Luomu-käsite syntyi sitten myöhemmin, keinolannoitteiden lisääntymisrytmissä.
Poiminnan osalta ei laskettu sille hintaa, joka taas tänään elintason noustessa on eräs päällimmäinen keskustelun aihe. Kaikki verrataan siihen, mitä maksaa. Kaupasta saa helposti ja rahaahan on nyt 60 vuotta myöhemmin huomattavasti enemmän tuottamassa ostovoimaa - kauppojen pakastealtaista noukkia muovipusseittain näitä metsäherkkuja - halvimmat tulevat ulkomailta.
Suomessa on paljon metsää ja nykyisinkin marjasadot ovat merkittävät
Ennen tuo herkku kerättiin tosiaan omin voimin - suurelta osin. Nyt kun aika on rahaa ja vaivattomuus päälliseikka, niin meillä on varaa tuottaa poimijat ulkomailta. Itse emme enää hyttysten puremiksi lähde. Ehkä sudet ja karhutkin jo pelottavat.
Thaipoimija saa hyvän korvauksen kotimaan palkkoihinsa nähden
Meille tuo palkka urakkapoiminnasta on liian vähän, aivan liian vähän. Meillä kaikki maksaa niin paljon, ..., jos nyt metsäherkut poimittaisiin kaupallisesti suomalaisvoimin, niin paljonko kotimainen mustikka maksaisikaan? Se häviäisi hinnassa ulkomaalaiselle pakastemustikalle, jotka on syytä keittää ennen käyttöä!
Entä koko marjateollisuutemme, jos thait ja muut eivät tulisi metsiimme ahkeroimaan?
Tänään keskustelukeskiössä ovat siivoojat ---