Isänmaan miehet ja päätökset isänmaalle - miten käy selluloosan tie?
[2014]Äänekoski repesi, Keski-Suomi repesi ja keskisuomalainen poliitikko Mauri Pekkarinen repesi. Isäntien omistama osuustoimintaliike Metsäliitto Metsä yhtiönään valmistelee Suomen metsähistorian suurinta investointia puolivalmisteeseen – selluun ja sen ympäriltä tuleviin niin kutsuttuihin biotuotteisiin ja ”ylijäämäenergiaan”.
Metsäliiton pääjohtaja, vuorineuvos Kari Jordan otti suuren riskin, osoitti olevansa myös isänmaan mies, koska investoi puolivalmistetehtaaseen työttömyyspaikkakunnalle. Muut menivät Etelä-Amerikkaan ja Kiinaan – Metsä Group tähyää myös Kiinaan, mutta Suomessa valmistelulla sellulla – suomalaisesta puuraaka-aineesta, uskoisimme, että maailman moderneimmalla tehtaalla tehtynä.
Jordanin riski ja markkina-arvion totuusarvo – ”se ei pelaa, joka pelkää”! Kiina on kulutusyhteiskuntaan nouseva jättiläisvaltio. Kiinalaiset tykkäävät pakata paketinkin pakettiin – ja se tarvitsee pahvia, ja pahvi kuin kartonkikin tehdään sellusta.
Nyt Metsäliitto halusi tuoreen puun kysyntää lisää omistajilleen - omistaahan Metsäliitto Osuuskunnan metsämiehet – metsänomistajat, Jordankin joutui hankkimaan pienen palan isänmaan multaa kuitatessaan Metsäliiton pääjohtajuuden.
Entä markkinat, jotka ostavat nyt sellua?
Metsäliitto ja muutkin sellunkeittäjät tietävät Kiinan kysynnän olevan suurta – ei niinkään paperiin, mutta pahviin ja kartonkiin. Varsinainen massojen kulutus ei ole edes Kiinassa alkanut ja toisaalta nyt pakkaukset ovat paljolti ohutmuovia - pusseina, joita ollaan kieltämässä. Entä kertakäyttöpakkaukset yleensä?
Onko elämä tehty liian mukavaksi? On läppärit, on kännykät ja on tabletit - ja sitten loputtomasti elokuvia, siis paljolti istumista kuvaruutujen edessä - tuijottamassa, viippaamassa ja kirjoittamassa - mutta mitä; kehittävääkö vai pelaamista - kun pelihimo nousee yhä uusien megatrendien vuoksiaallossa.
99,99 prosenttia esiintymisajastaan ihminen ja ihmisapina ovat joutuneet juoksemaan tai ansoittamaan ravintonsa - ruoan etsintään saattoi mennä suuri osa valveilla olon ajasta ja pimeällähän nukuttiin - tänään valosaaste riepoo jo ihmistäkin - eletään kiihkoaikakauden kasvuhokemallista kulutustaloutta.
Liike ratkaisee, vain armeijassa opetetaan että liikkumattomuus on tietyin tilantein elon pelastus, mutta kyky juosta on myös pelastus, jos ajoitus on oikea. Nyt ajoitus on istunto, joka kestää ja kestää, joskus niin pitkään, että aktiivisuusranneke huutaa: "On aika lähteä liikkeelle".
Tänään vanhemmat suorastaan epäsuorasti opettavat lapsiaan viipailemaan, tuijottamaan ja näpläämään ... ei tarvitse kuin olla lähibussissa tai -junassa, niin 7/10' stä viippailee. Onko kännyköinti merkki yksinäisyydestä, huomatuksi tulemisen kaipuuta vai huutoa näppäimiltä, että hei minäkin olen täällä. Onko tämänkin tekstin kirjoitus juuri nyt myös sitä?
Liike ratkaisee, siksi ostamme rannekkeita, jotka mittaavat askelia, pulssia ja muuta vireyttä - ja tulos on masentava, kun askelmittarikin "valehtelee" - näyttää enemmän kuin todellisuus. Todellisuus on rujo, suomalaisista yhä useampi on ylipainoinen, varustettuna sen mukaisilla joko olevilla tai tulevilla elintasosairauksilla.
Teot ovat enemmän kuin puheet, mutta nyt on puheita enemmän kuin tekoja. Elämmekö liian helposti? Pitäisikö jälleen "juosta" sen ravinnon perässä - kilometrikaupalla. Oletteko nähneet lihavia susia, hirviä, savannilla leijonia tai Intiassa tiikereitä. Muussa elinpiirissä vallitsee keskimääräinen niukkuus - se laittaa liikkumaan ... meidän elokiloamme kohden lasketut liikekilometrit ovat liian vähäisiä.
Evoluutio säätää meitä kaikkia - katajasta sisiliskon kautta ihmisiin. Tuo meille mystinen evoluutio on operoinut sopeumaansa jo yli miljardi vuotta, ellei enemmänkin. Maailma on ollut pimeä aina öisin, lukuunottamatta kuun loistetta ja tähtien himmeää valoa - siis näin kerran vuorokaudessa on ollut säännöllisesti todella pimeää ilman ledejä ja hehkulamppuja.
Tuota kerran vuorokaudessa pimentymistä - oikeasti - on ollut elollisen aikakauden koko aikajanasta noin 99,999 prosenttia; lukuunottamatta pohjoisen ja etelän yöttömiä öitä, joita sattuu kaamoksen vastakohtana ja sitten tietystä itse kaamokset, joihin eliökunta on tottunut satojen miljoonien vuosien ajan.
Siis nykyinen valosaaste meidän kiihtyvässä kasvua kasvulle politiikassa on siirtänyt vuorokauden kestämään monin paikoin 24 tuntia kestäväksi valoisuudeksi. Eikä näin evoluutio huomattavan paljon hitaammalla kellotaajuudella ole ehtinyt sopeumineen tilanteen tasalle. On huomattavaa, että sopeuma koskee evoluution näkökulmasta kaikkia eliöitä - tosiaan sammalista, yökkösten kautta - vaikkapa jääkarhuihin.
Hyönteiset ovat yleisin eliöstö - määrältään ja erityisesti biomassaltaan. Kerrotaan, että muurahaiskoloniat ovat noin ihmiskunnan painoiset massaltaan - ja muurahaisten lisäksi on muutama satatuhatta muutakin "hyönteismaailmaan" luettavaa lajia, ja kaikista evoluutio pitää huolen.
Miksi ihminen ylläpitää valosaastetta? Siksi, että elämme jo 24/7 -taloudessa, joka on taas lähes mahdotonta muille lajeille ... tosin bakteerien ja viruksien ei tiedetä "nukkuvan"; vaikka nekin ovat evoluution ohjauksessa. Säätääkö ihminen omin tavoittein liiaksi ympäristöään, lienee totta ja vieläpä kiihtyvällä tavalla.
Olisiko aika hidastaa kellotaajuuttamme, ja koetettava löytää jokin harmonia meitä elättävän biosfäärin kanssa, johon ehdottoman tärkeänä tekijänä kuuluu biodiversiteetti, josta taas hyönteiset edustavat pisimpään esiintynyttä aikakautta - heti kasvikunnan jälkeen ... merien eliöstöä lukuunottamatta.
1
Metsien käytöstä pitää saada kokonaisnäkemys
~ https://www.hs.fi/talous/art-2000006262972.html -
...
Isänmaan miehet ja päätökset isänmaalle - miten käy selluloosan tie?
[2014] Äänekoski repesi, Keski-Suomi repesi ja keskisuomalainen poliitikko Mauri Pekkarinen repesi. Isäntien omistama osuustoimintaliike Metsäliitto Metsä yhtiönään valmistelee Suomen metsähistorian suurinta investointia puolivalmisteeseen – selluun ja sen ympäriltä tuleviin niin kutsuttuihin biotuotteisiin ja ”ylijäämäenergiaan”.
Metsäliiton pääjohtaja, vuorineuvos Kari Jordan otti suuren riskin, osoitti olevansa myös isänmaan mies, koska investoi puolivalmistetehtaaseen työttömyyspaikkakunnalle. Muut menivät Etelä-Amerikkaan ja Kiinaan – Metsä Group tähyää myös Kiinaan, mutta Suomessa valmistelulla sellulla – suomalaisesta puuraaka-aineesta, uskoisimme, että maailman moderneimmalla tehtaalla tehtynä.
Jordanin riski ja markkina-arvion totuusarvo – ”se ei pelaa, joka pelkää”! Kiina on kulutusyhteiskuntaan nouseva jättiläisvaltio. Kiinalaiset tykkäävät pakata paketinkin pakettiin – ja se tarvitsee pahvia, ja pahvi kuin kartonkikin tehdään sellusta.
Nyt Metsäliitto halusi tuoreen puun kysyntää lisää omistajilleen - omistaahan Metsäliitto Osuuskunnan metsämiehet – metsänomistajat, Jordankin joutui hankkimaan pienen palan isänmaan multaa kuitatessaan Metsäliiton pääjohtajuuden.
Entä markkinat, jotka ostavat nyt sellua?
Metsäliitto ja muutkin sellunkeittäjät tietävät Kiinan kysynnän olevan suurta – ei niinkään paperiin, mutta pahviin ja kartonkiin. Varsinainen massojen kulutus ei ole edes Kiinassa alkanut ja toisaalta nyt pakkaukset ovat paljolti ohutmuovia - pusseina, joita ollaan kieltämässä. Entä kertakäyttöpakkaukset yleensä?
Kiina ei halua hakata omia ”vähäisiä” metsiä, jotka ovat saatu kasvamaan osin suomalaisella osaamisella. -Vihertyvä Kiina [ ~ https://www.is.fi/tiede/art-2000006257007.html - ]
2
Vain neljännes Suomen nuorista liikkuu riittävästi, maailmanlaajuisesti määrä on silti parhaimmasta päästä
99,99 prosenttia esiintymisajastaan ihminen ja ihmisapina ovat joutuneet juoksemaan tai ansoittamaan ravintonsa - ruoan etsintään saattoi mennä suuri osa valveilla olon ajasta ja pimeällähän nukuttiin - tänään valosaaste riepoo jo ihmistäkin - eletään kiihkoaikakauden kasvuhokemallista kulutustaloutta.
Liike ratkaisee, vain armeijassa opetetaan että liikkumattomuus on tietyin tilantein elon pelastus, mutta kyky juosta on myös pelastus, jos ajoitus on oikea. Nyt ajoitus on istunto, joka kestää ja kestää, joskus niin pitkään, että aktiivisuusranneke huutaa: "On aika lähteä liikkeelle".
Tänään vanhemmat suorastaan epäsuorasti opettavat lapsiaan viipailemaan, tuijottamaan ja näpläämään ... ei tarvitse kuin olla lähibussissa tai -junassa, niin 7/10' stä viippailee. Onko kännyköinti merkki yksinäisyydestä, huomatuksi tulemisen kaipuuta vai huutoa näppäimiltä, että hei minäkin olen täällä. Onko tämänkin tekstin kirjoitus juuri nyt myös sitä?
Liike ratkaisee, siksi ostamme rannekkeita, jotka mittaavat askelia, pulssia ja muuta vireyttä - ja tulos on masentava, kun askelmittarikin "valehtelee" - näyttää enemmän kuin todellisuus. Todellisuus on rujo, suomalaisista yhä useampi on ylipainoinen, varustettuna sen mukaisilla joko olevilla tai tulevilla elintasosairauksilla.
Teot ovat enemmän kuin puheet, mutta nyt on puheita enemmän kuin tekoja. Elämmekö liian helposti? Pitäisikö jälleen "juosta" sen ravinnon perässä - kilometrikaupalla. Oletteko nähneet lihavia susia, hirviä, savannilla leijonia tai Intiassa tiikereitä. Muussa elinpiirissä vallitsee keskimääräinen niukkuus - se laittaa liikkumaan ... meidän elokiloamme kohden lasketut liikekilometrit ovat liian vähäisiä.
3
Tutkijat löysivät mullistavan keinon estää maapalloa uhkaavia hyönteisten joukkokuolemia: Sammuttakaa valot
Tuota kerran vuorokaudessa pimentymistä - oikeasti - on ollut elollisen aikakauden koko aikajanasta noin 99,999 prosenttia; lukuunottamatta pohjoisen ja etelän yöttömiä öitä, joita sattuu kaamoksen vastakohtana ja sitten tietystä itse kaamokset, joihin eliökunta on tottunut satojen miljoonien vuosien ajan.
Siis nykyinen valosaaste meidän kiihtyvässä kasvua kasvulle politiikassa on siirtänyt vuorokauden kestämään monin paikoin 24 tuntia kestäväksi valoisuudeksi. Eikä näin evoluutio huomattavan paljon hitaammalla kellotaajuudella ole ehtinyt sopeumineen tilanteen tasalle. On huomattavaa, että sopeuma koskee evoluution näkökulmasta kaikkia eliöitä - tosiaan sammalista, yökkösten kautta - vaikkapa jääkarhuihin.
Hyönteiset ovat yleisin eliöstö - määrältään ja erityisesti biomassaltaan. Kerrotaan, että muurahaiskoloniat ovat noin ihmiskunnan painoiset massaltaan - ja muurahaisten lisäksi on muutama satatuhatta muutakin "hyönteismaailmaan" luettavaa lajia, ja kaikista evoluutio pitää huolen.
Miksi ihminen ylläpitää valosaastetta? Siksi, että elämme jo 24/7 -taloudessa, joka on taas lähes mahdotonta muille lajeille ... tosin bakteerien ja viruksien ei tiedetä "nukkuvan"; vaikka nekin ovat evoluution ohjauksessa. Säätääkö ihminen omin tavoittein liiaksi ympäristöään, lienee totta ja vieläpä kiihtyvällä tavalla.
Olisiko aika hidastaa kellotaajuuttamme, ja koetettava löytää jokin harmonia meitä elättävän biosfäärin kanssa, johon ehdottoman tärkeänä tekijänä kuuluu biodiversiteetti, josta taas hyönteiset edustavat pisimpään esiintynyttä aikakautta - heti kasvikunnan jälkeen ... merien eliöstöä lukuunottamatta.