Voisimme kysyä miten presidentti Urho Kekkonen olisi tilanteen selvittänyt*. Moni muistaa veturimiesten lakon. Tuolloin löydettiin niin sanottu luova ratkaisu: Kekkonen puolustusvoimien ylipäällikkönä määräsi ylimääräiset kertausharjoitukset veturimiehille ja junat jälleen kulkivat - näin aikalaiset tilanteen tuolloin muistavat.
Tosin luovuutta lyhennettiin muotoon: "Kekkonen määräsi veturimiehet töihin" - niin tai näin, olisiko nyt Urhon kehote millainen, ehkä: Neuvottelut käyntiin niin pitkäksi aikaa, että sopu syntyy ja lakot lopetetaan neuvottelujen ajaksi - sehän olisi nykyajan luovaa ratkaisukykyä! Vai mitä?
Suomi elää yhteishengellä - siitä paras todiste löytyy - myös historiasta; 1939 alkanut Talvisota yhdisti kansan.
* HS' sta löytyy yksi Kekkosen mahtikäsky, tässä ~ https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003989368.html - vuodelta 1976.
Ote Yle' n uutisesta [~ https://yle.fi/uutiset/3-11084791 -] " ... Äänestysprosentti kipusi huomattavasti korkeammaksi kuin aiemmissa vaaleissa. Viranomaisten mukaan äänestysaktiivisuus nousi yli 71 prosentin. Edellisissä vaaleissa uurnilla kävi vain noin 47 prosenttia. Äänestäjiksi oli rekisteröitynyt runsaat neljä miljoonaa Hongkongin 7,4 miljoonasta asukkaasta ... "
Voisimme olettaa, että täysi-ikäisiä olisi noin vajaat kuusi miljoonaa, siis periaatteessa äänestyskelpoisia, ja äänestäneitä oli yhteensä 2,8 miljoonaa eli näin saamme todelliseksi äänestysaktiivisuudeksi noin 48 prosenttia ja jos läntinen uutisointi pitää paikkansa niin "demokratiamieliset" edustivat 90% äänistä, siis tarkoittaen reilua 2,5 miljoonaa kansalaista, sen taas ollen kaikista äänioikeutetuista vajaa 40 prosenttia eli emme voi johtopätöstellä mistään enemmistöstä.
Päinvastoin on todennäköistä, että suurin osa kansasta haluaa turvallisuutta, omaa työnsä tekemisen häiriöttömyyttä kuin sopua sellaisessa ympäristössä, jossa vallitsee yhden valtion ja kahden järjestelmän rautainen "laki".
Viime aikaiset "demokratialiikkeen" mellakat olivat äityneet niin väkivaltaisiksi, että ne rikkoivat HK' n omia lakeja ja tämä merkinnee suurta määrää oikeudenkäynteja, joista tosin kädenojennuksena ei jaeta suurimmalle osalle kuin nuhteet - vain pahimmat vandalistit passitetaan vankiloihin opiskelemaan järjestystä, mitä pinta-alaltaan niin pieni HK' n alue suurena väestökeskittymänä vaatii.
Se sen sijaan voidaan osoittaa, että nykytilaan tyytymättömien määrä on laskennallisesti kohonneen äänestysvilkkauden myötä noin 900.000 hongkongilaista, mikä suurimmissa alun rauhallisissa mielenosoituksissa läntisten uutisten mukaan oli marsseilla mukana.
Myöhempiin mellakoihin osallistui enää joitain tuhansia - kymmeniä tuhansia, sen ollen jo "marginaalia" 7,4 miljoonan asukkaan Hongkongissa.
Aika näyttää millaista lännenmiehen median julistamaa demokratiaa nuo uudet alueparlamentin jäsenet lopulta haluavat.
Kapitalisti on rahan omistaja, yhä lisääntyvän rahan hamuaja, joka haluaa rahaa lisää, lisää ja lisää. Tämä tarkoittaa enemmän ostovoimaa, joka taas merkitsee suurempaa näyttö- ja vertailuvoimaa - so. kutsutaan näyttö- ja vertailutaloudeksi.
Halutaan osoittaa muille, että minulla on suurempi, isompi ja kalliimpi. tätä se on lopulta. Kaikki perustuu oman kykyisyyden osoittamiseen itselle ja muille.
Evoluutio järjesteli asioitaan vuosimiljoonien aikana sellaisiksi, että vahvempi syö heikomman - se pitää parhaiten tuota "evoluutiota hengissä", jotta se taas voi ylläpitää kilpailullista sopeumaa vahvojen osalta.
Yhä pienempi osa omistaa yhä suuremman osuuden. Tämä on ilmiö ajassa, joka taas on syntynyt voimakkaasti kasvuhokemasta, johon osallistuvat kaikki, jopa kansakunnan talousomatuntona tunnettu Sixten Korkman.
Ahneuden kahlehtijaksi syntyi ihmiselle "mahdoton" kommunismi, joka olisi jakanut kaiken tasan; se ei ole mahdollista tuon evoluutiosäännön takia! Kommunismi on ideaalinen ajatusmaailma, joka toteutuu meitä miljoonia vuosia vanhemmassa eliöpiirissä - lajikohtaisesti muurahaiskolonioissa. Ne lienevät kehityksensä huipulla ja täydessä proletariaatin diktatuurissa. Olisiko evoluutio tuossa kehityskulussaan erehtynyt?
Kapitalisti on huomannut loputtoman hamuamisen mahdottomuuden; rajallisesta ei voi kasvaa loputtomasti. Raja tulee vastaan, ja se näkyy nyt ympäristössämme, joka biosfäärinä elättää meidät kaikki - muurahaisetkin.
On kysymys sopeumasta, johon meidänkin olisi integroiduttava. Se tarkoittaisi laajempaa jakamista ja erityisesti vähentämistä - kaikkien osalta - vieläpä progressiivisesti kulutusmääriin nähden - per capita.
Kapitalisti huomasi, että suurimmat henkilökohtaiset ympäristöjalanjäljet ovat kehittyneissä ja rikkaissa maissa - joko markinatalousmaissa (länsimaat) tai runsaat energiavarat omaavissa öljymaissa. Mitä pitäisi tehdä?
Kapitalisti oivalsi - pitää jakaa enemmän. Miljoonista se on helpompaa kuin kympeistä ja sadoista.
Suomi pikkavippaajien luvattu maa, sillä tehdään hyvä ja tuottoisa liiketoimi. Nyt rahan hintaa pikavippaamoilta suitsitaan, koska luottohäiriöisiä on yhä enemmän - se on jo kohta kansallinen ongelma. On liian helppoa saada lainaa, jolla sitten toteuttaa ostamisen ja hamuamisen mielihaluja.
Joulu on maallistunut, pitää saada enemmän! Ennen riitti yksi joululahja, joka useimmiten tehtiin osaksi itse. Oltiin tyytyväisempiä vähäänkin. Vähän oli erilainen asia ennen kuin nyt. Nyt vähän on entiseen nähden paljon enemmän. Haluamme lisää, nopeammin ja suuremmissa erissä - tämä on ilmiö ajassa.
Tuotantokoneistot pystyvät tuottamaan yhä enemmän, nopeammin ja luoden muotihalukkuutta entistä nopeammassa syklissä. Ei tarvitse kuin katsoa mainosviritteisiä infokanavia ja aviiseja, niin nehän ovat täynnä houkutteita - ostoksille.
Lisäksi ostaminen on tehty helpoksi - nyt jo verkoista, pitkillä maksuajoilla ja olemattomilla koroilla. Tuo korko on leivottu tuotteen hintaan ja se hämää kuluttajaa luulemaan hyvästä diilistä!
Jouluna halutaan olla antoisa ja antava - se merkitsee tavaraa, paljon tavaraa - vaikka tavaran voisi korvata enemmällä läsnäololla, second hand' llä (käytetyillä tavaroilla ja hyvillä valinnoilla, esimerkiksi muovin sijasta puuta lapsille) ja osallistumisella aktiivisesti niillä vähillä lahjoilla (kehittävät pelit), joita sitten Jouluaattona jaetaan kuusen alta.
On niin helppoa ottaa velkaa, se ei näy enää konkreettisena rahana, vain tiliotteen summina, jotka napsahtavat pois tililtä kerran kuussa, jos vain saldoa riittää ... ja se aina riitä. Kovin moni on vaipunut velkaloukkuun, jota pitää tilkitä pikavipeillä, niin kauan, kun luottoa löytyy rekistereistä.
Ihminen on kuluttaja, jota jäytää kasvuhokema; pitää saada enemmän, lisää ja nopeammassa tahdissa ja mainoksellinen kauppa komppaa sitä mielellään - sillä se on sen business.
Me olemme useimmat myös näyttö- ja vertailutalouden pihdeissä - pitää osoittaa omaa kykyisyyttä - rahallista kykyisyyttä!
Lakko on tunnustus epäonnistuneesti keskinäistaidosta tehdä molemmille sopiva ratkaisu - nyt tuli peliin kolmas pyörä. Suurin juurisyy kaiken takana tässä on se, että meillä Suomessa on useita ammattiryhmiä, joiden palkat kokonaiskilpailukyvyn sisällä ovat liian suuret.
Edullisempien palkkalaisten saatavuus on parantunut - työperäinen maahanmuutto, automaatio, digitalisaatio ja robotisaatio laskevat tehtyjen työpanoksien hintaa.
Kun kokonainen ammattiryhmä saadaan siirretyksi halvempien työehtosopimuksien piiriin, on se neuvokas liiketoimi kehitettäessä kilpailukykyä tuotantokustannuksiin. Suomessa on liittymisen vapaus, joka tarkoittaa sitä, että työnantaja voi liittyä haluamaansa työnantajaliittoon ja se taas tarkoittaa, että tuolloin syntyy uusi kuva työntekijäliitosta.
On tapahtunut PM Antti Rinteenkin mainitsema tes-shoppailu, eli haetaan edullisempia tapoja tehdä sama työ, tai teettää se, lopulta kaikki työ x-ajassa on robotoitavissa, ja nuo robotit eivät enää tarvitse työntekijäliittojä, vain huoltoa kerran y-ajassa - muutoin työskentely on 24/7, jos vain kysyntää riittää tehdyille tuotteille tai palveluille!
Ratkaisu 1: Alennamme kaikki palkkojamme, jotta vientiriippuvainen Suomi ylläpitää/ -pitäisi vientiylijäämää, joka nyt on ollut yli 10 vuotta alijäämäinen, eli velkamme on kasvanut koko ajan. Yleinen palkka-ale olisi jotain 3-30 prosenttia, riippuen palkan määrästä. Alaraja ilman edes kolmea prosenttia olisi jossain 2000 euron kohdilla kuussa.
Nyt postilaiset käyvät pioneeritaistelua tuota Rinteen mainitsemaa shoppailua vastaan. Voidaanko se kieltää, kyllä - kaikkia lakeja voidaan muuttaa, jopa perustuslakia, jos sille vain löytyy riittävästi kannatusta. Perustuslakikikkailua voidaan toki harjoittaa - kuten kävi, kun Suomi vietiin euroon, joka oli ratkaisuna virhe!
Toinen ratkaisu: Erotaan eurosta, otetaan oma markka takaisin ja keskitytään nostamaan reilusti omavaraisuuttamme, tullaan siis toimeen omillamme - mahdollisimman pitkälle!
1
Valtakunnansovittelijalta uusi sovintoesitys, vastauksia Posti-kiistan ratkaisuun odotetaan keskiviikkoaamuna
Tosin luovuutta lyhennettiin muotoon: "Kekkonen määräsi veturimiehet töihin" - niin tai näin, olisiko nyt Urhon kehote millainen, ehkä: Neuvottelut käyntiin niin pitkäksi aikaa, että sopu syntyy ja lakot lopetetaan neuvottelujen ajaksi - sehän olisi nykyajan luovaa ratkaisukykyä! Vai mitä?
Suomi elää yhteishengellä - siitä paras todiste löytyy - myös historiasta; 1939 alkanut Talvisota yhdisti kansan.
* HS' sta löytyy yksi Kekkosen mahtikäsky, tässä ~ https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003989368.html - vuodelta 1976.
2
Vaalit vaihtoivat Hongkongin värin, tulos oli murskavoitto mielenosoittajille
Voisimme olettaa, että täysi-ikäisiä olisi noin vajaat kuusi miljoonaa, siis periaatteessa äänestyskelpoisia, ja äänestäneitä oli yhteensä 2,8 miljoonaa eli näin saamme todelliseksi äänestysaktiivisuudeksi noin 48 prosenttia ja jos läntinen uutisointi pitää paikkansa niin "demokratiamieliset" edustivat 90% äänistä, siis tarkoittaen reilua 2,5 miljoonaa kansalaista, sen taas ollen kaikista äänioikeutetuista vajaa 40 prosenttia eli emme voi johtopätöstellä mistään enemmistöstä.
Päinvastoin on todennäköistä, että suurin osa kansasta haluaa turvallisuutta, omaa työnsä tekemisen häiriöttömyyttä kuin sopua sellaisessa ympäristössä, jossa vallitsee yhden valtion ja kahden järjestelmän rautainen "laki".
Viime aikaiset "demokratialiikkeen" mellakat olivat äityneet niin väkivaltaisiksi, että ne rikkoivat HK' n omia lakeja ja tämä merkinnee suurta määrää oikeudenkäynteja, joista tosin kädenojennuksena ei jaeta suurimmalle osalle kuin nuhteet - vain pahimmat vandalistit passitetaan vankiloihin opiskelemaan järjestystä, mitä pinta-alaltaan niin pieni HK' n alue suurena väestökeskittymänä vaatii.
Se sen sijaan voidaan osoittaa, että nykytilaan tyytymättömien määrä on laskennallisesti kohonneen äänestysvilkkauden myötä noin 900.000 hongkongilaista, mikä suurimmissa alun rauhallisissa mielenosoituksissa läntisten uutisten mukaan oli marsseilla mukana.
Myöhempiin mellakoihin osallistui enää joitain tuhansia - kymmeniä tuhansia, sen ollen jo "marginaalia" 7,4 miljoonan asukkaan Hongkongissa.
Aika näyttää millaista lännenmiehen median julistamaa demokratiaa nuo uudet alueparlamentin jäsenet lopulta haluavat.
3
”Maailman pelottavin ekonomisti” kertoo, miten kapitalismi pitäisi pelastaa
Halutaan osoittaa muille, että minulla on suurempi, isompi ja kalliimpi. tätä se on lopulta. Kaikki perustuu oman kykyisyyden osoittamiseen itselle ja muille.
Evoluutio järjesteli asioitaan vuosimiljoonien aikana sellaisiksi, että vahvempi syö heikomman - se pitää parhaiten tuota "evoluutiota hengissä", jotta se taas voi ylläpitää kilpailullista sopeumaa vahvojen osalta.
Yhä pienempi osa omistaa yhä suuremman osuuden. Tämä on ilmiö ajassa, joka taas on syntynyt voimakkaasti kasvuhokemasta, johon osallistuvat kaikki, jopa kansakunnan talousomatuntona tunnettu Sixten Korkman.
Ahneuden kahlehtijaksi syntyi ihmiselle "mahdoton" kommunismi, joka olisi jakanut kaiken tasan; se ei ole mahdollista tuon evoluutiosäännön takia! Kommunismi on ideaalinen ajatusmaailma, joka toteutuu meitä miljoonia vuosia vanhemmassa eliöpiirissä - lajikohtaisesti muurahaiskolonioissa. Ne lienevät kehityksensä huipulla ja täydessä proletariaatin diktatuurissa. Olisiko evoluutio tuossa kehityskulussaan erehtynyt?
Kapitalisti on huomannut loputtoman hamuamisen mahdottomuuden; rajallisesta ei voi kasvaa loputtomasti. Raja tulee vastaan, ja se näkyy nyt ympäristössämme, joka biosfäärinä elättää meidät kaikki - muurahaisetkin.
On kysymys sopeumasta, johon meidänkin olisi integroiduttava. Se tarkoittaisi laajempaa jakamista ja erityisesti vähentämistä - kaikkien osalta - vieläpä progressiivisesti kulutusmääriin nähden - per capita.
Kapitalisti huomasi, että suurimmat henkilökohtaiset ympäristöjalanjäljet ovat kehittyneissä ja rikkaissa maissa - joko markinatalousmaissa (länsimaat) tai runsaat energiavarat omaavissa öljymaissa. Mitä pitäisi tehdä?
Kapitalisti oivalsi - pitää jakaa enemmän. Miljoonista se on helpompaa kuin kympeistä ja sadoista.
4
Joulua vietetään yhä useammin velkarahalla: ”Luottoa ja maksuaikaa saa niin helposti, ettei se kannusta säästämään”
Joulu on maallistunut, pitää saada enemmän! Ennen riitti yksi joululahja, joka useimmiten tehtiin osaksi itse. Oltiin tyytyväisempiä vähäänkin. Vähän oli erilainen asia ennen kuin nyt. Nyt vähän on entiseen nähden paljon enemmän. Haluamme lisää, nopeammin ja suuremmissa erissä - tämä on ilmiö ajassa.
Tuotantokoneistot pystyvät tuottamaan yhä enemmän, nopeammin ja luoden muotihalukkuutta entistä nopeammassa syklissä. Ei tarvitse kuin katsoa mainosviritteisiä infokanavia ja aviiseja, niin nehän ovat täynnä houkutteita - ostoksille.
Lisäksi ostaminen on tehty helpoksi - nyt jo verkoista, pitkillä maksuajoilla ja olemattomilla koroilla. Tuo korko on leivottu tuotteen hintaan ja se hämää kuluttajaa luulemaan hyvästä diilistä!
Jouluna halutaan olla antoisa ja antava - se merkitsee tavaraa, paljon tavaraa - vaikka tavaran voisi korvata enemmällä läsnäololla, second hand' llä (käytetyillä tavaroilla ja hyvillä valinnoilla, esimerkiksi muovin sijasta puuta lapsille) ja osallistumisella aktiivisesti niillä vähillä lahjoilla (kehittävät pelit), joita sitten Jouluaattona jaetaan kuusen alta.
On niin helppoa ottaa velkaa, se ei näy enää konkreettisena rahana, vain tiliotteen summina, jotka napsahtavat pois tililtä kerran kuussa, jos vain saldoa riittää ... ja se aina riitä. Kovin moni on vaipunut velkaloukkuun, jota pitää tilkitä pikavipeillä, niin kauan, kun luottoa löytyy rekistereistä.
Ihminen on kuluttaja, jota jäytää kasvuhokema; pitää saada enemmän, lisää ja nopeammassa tahdissa ja mainoksellinen kauppa komppaa sitä mielellään - sillä se on sen business.
Me olemme useimmat myös näyttö- ja vertailutalouden pihdeissä - pitää osoittaa omaa kykyisyyttä - rahallista kykyisyyttä!
5
Medialiitto kaatoi Postin sovun, Pau ilmoitti lakkojen laajentamisesta ja jatkamisesta lähes jouluun asti
Edullisempien palkkalaisten saatavuus on parantunut - työperäinen maahanmuutto, automaatio, digitalisaatio ja robotisaatio laskevat tehtyjen työpanoksien hintaa.
Kun kokonainen ammattiryhmä saadaan siirretyksi halvempien työehtosopimuksien piiriin, on se neuvokas liiketoimi kehitettäessä kilpailukykyä tuotantokustannuksiin. Suomessa on liittymisen vapaus, joka tarkoittaa sitä, että työnantaja voi liittyä haluamaansa työnantajaliittoon ja se taas tarkoittaa, että tuolloin syntyy uusi kuva työntekijäliitosta.
On tapahtunut PM Antti Rinteenkin mainitsema tes-shoppailu, eli haetaan edullisempia tapoja tehdä sama työ, tai teettää se, lopulta kaikki työ x-ajassa on robotoitavissa, ja nuo robotit eivät enää tarvitse työntekijäliittojä, vain huoltoa kerran y-ajassa - muutoin työskentely on 24/7, jos vain kysyntää riittää tehdyille tuotteille tai palveluille!
Ratkaisu 1: Alennamme kaikki palkkojamme, jotta vientiriippuvainen Suomi ylläpitää/ -pitäisi vientiylijäämää, joka nyt on ollut yli 10 vuotta alijäämäinen, eli velkamme on kasvanut koko ajan. Yleinen palkka-ale olisi jotain 3-30 prosenttia, riippuen palkan määrästä. Alaraja ilman edes kolmea prosenttia olisi jossain 2000 euron kohdilla kuussa.
Nyt postilaiset käyvät pioneeritaistelua tuota Rinteen mainitsemaa shoppailua vastaan. Voidaanko se kieltää, kyllä - kaikkia lakeja voidaan muuttaa, jopa perustuslakia, jos sille vain löytyy riittävästi kannatusta. Perustuslakikikkailua voidaan toki harjoittaa - kuten kävi, kun Suomi vietiin euroon, joka oli ratkaisuna virhe!
Toinen ratkaisu: Erotaan eurosta, otetaan oma markka takaisin ja keskitytään nostamaan reilusti omavaraisuuttamme, tullaan siis toimeen omillamme - mahdollisimman pitkälle!