[2] Edelleen pohdiskelua tuosta "3,5 prosentin vaikutteellisuudesta yhteiskuntamuutoksiin" - laillisesti tai tieten laittomana tapahtumasarjana - vrt. Kiovan Maidan ja meneillään oleva Hongkong ... entä itse ympäristötietoisuus ja millaisista vaikuttajaryhmistä - olisiko jossain sielläkin vallankumoushenkeä?
... IKR oli hiljakseen levittäytynyt kansanliikkeenä – mobilisoituen tehokkaaksi, toiminnalliseksi ja vahvasti organisoiduksi kansakunnan joukkoliikkeeksi. Liikkeen idea oli alusta alkaen kaataa laillisin, mutta vahvoin keinoin nykyinen hallitus, koska se ei ole kyennyt tekemään juuri mitään sellaisia tekoja, joista kansalaiset olisivat saaneet luottamusta, uskoa ja näkyvyyttä huomisen elämälle.
Ydinryhmät koulutettiin hiljaisuudessa – tarkan rekrytoinnin pohjalta
IKR oli kouluttanut ydinryhmät kaikkiin yli 20.000 asukkaan keskuksiin yksityisen rahoituksen turvin, jota oli haettu isänmaallisilta tahoilta esitettynä vastineena ja päämääränä palauttaa Suomi suomalaisuuden tyyssijaksi, työtä ja omaa vapautta arvostaen, samalla lupautuen luoda täydet edellytykset harjoittaa liiketoimintaa omistajien ja kansakunnan etujen nimissä. Samalla oli esitetty terävöitettyä ohjelmaa oman maan reviiripuolustuksesta, puolueettomuudesta ja kyvystä olla idän ja lännen vedenjakajalla – ilman Nato liitoksia.
Kaikki ryhmät ja joukot oli koulutettu hiljakseen järjestäytyneen lakia kunnioittavan periaatteen airueiksi, mutta kuitenkin siten, etteivät joukot missään olosuhteissa peräänny oikeutetulta tieltä, jonka päässä odotti kaikkien tuntema yhteinen päämäärä palauttaa kansakunnan luottamus johtajiinsa sekä omiin kykyihin. Koulutetut ja valmennetut joukot muodostavat myöhemmin uudelleen synnytettävien Suojeluskuntien kantahenkilöstöt.
IKR ohjelmaan liittyi alusta alkaen kirkkaan selviä päämääriä – oma raha, omat itse valvotut rajat, riippumattomuus ja oma sosiaalisten ja ympäristöllisten järjestelmien yksilön vastuuta korostava muutosprosessi.
"Neuvottelujen edetessä" pohjois-korealaisten esittämä jo US' ssakin tunnettu Pekingin tiekartta esittää kirkkaan yksiselitteisesti tietä kohden koko Korean niemimaan rauhaa, ydinaseiden poistamista kuten koko sotilaallisen tilanteen purkamista. Amerikkalaisten sota- ja taisteluvoimien poistaminen on avain koko Korean niemimaan rauhoittamseksi.
Tämän US-sotajoukkojen vaalilupauksellinen toteuttaminen poistumisena avaa solmun, kunhan US-presidentti Donald Trump oivaltaa sen - saa hän näin nopeutetun tien kohden rauhaa, korealaisuuden yhdentymistä ja vihdoin myös tien trumppistiselle Rauhan-Nobelille - aidosta työstä järjesteltäessä rauhanedellytyksiä alkusykkeenä myös muualle kipukohtiin, joita on riittävästi korjattaviksi.
Niin maailma kuin kaikki korealaiset muistavat sen ydinkohdan jo vuodelta 1945, kun kaksi II Maailmansodan ainoaa ja todellista voittajavaltiota - Neuvostoliittona ja Yhdysvaltoina jakoivat Korean niemimaan korealaiset kahtia - jo tuolloin nykyisen kahtijaon rajan kohdalta - kysymättä itse korealaisilta mitään.
Tämä kahtiajako muistetaan hyvin. Sekin tiedetään, etä amerikkalaiset sota- ja taisteluvoimat eteläisessä Koreassa ovat uhka pohjoisen korealaisille, tämä tiedetään niin Etelä- kuin Pohjois-Koreassa.
Nuo US-30 000 taistelusotilasta ovat se uhka, jonka vastapainoksi Kim Jong-un ylläpitää "ydinasevalmiuttaan". Vaihtokauppa on yksinkertainen, ymmärrettävä ja hyvin looginen - antaako amerikkalainen ylpeys tässä periksi, on se ainoa este rauhalle ja myöhemmälle yhdistymiselle, jossa kaksi järjestelmää kohtaa ja toisen niistä haihtuessa "jonkin ajan" kuluessa olemattomiin.
Tässä voisimme hakea verrantoa Vietnamista, jossa US kävi raskasta sotaa enimmillään puolella miljoonalla US-sotilaalla ja sen vieden noin 50 000 amerikkalaisnuorukaisen hengen - puhumattakaan vietnamilaisten kärsimyksistä vuosikymmenien ajan.
Mielenosoitus laillisesti ja rauhallisena on eri asia kuin laiton mellakointi - särkien ja tuhoten osallistumattomien omaisuutta. Mellakointia estettäessä on keinona saada näkyville mellakoitsijat myöhempää oikeisprosessia varten, tämän vuoksi muun muassa Tanska EU-valtiona ja länsimaana on kieltänyt mielenosoittajilta kasvonaamiot. Hongkong ei siis keksinyt mitään uutta kiellollaan, vaan matki sen tehokkaana keinona länsimaista. Suomessakin kasvopiilot ovat mielenosoituksissa (osin) kiellettyjä.
Toinen seikka on täällä HS' ssa toisaalla kirjoitettu niin sanottu 3,6 prosentin sääntö, jossa noin pienellä määrällä saadaan demokraattisesti (?) aikaan yhteiskunnallisia muutoksia - mihin tässä katosi enemistöjen valta - siis aitodemokratia?
HK' ssa on asukkaita noin seitsemän miljoonaa, ja viranomaisten mukaan mielenosoituksissa on ollut enimmillään noin puolimiljoonaa osallistujaa ja mellakoissa vain joitain (kymmeniä)tuhansia - entä tässä tuo demokratian pohdiskelu, onko HK' ssa enemmistöllä valtaa vaatia rauhaa, turvallista elämää ja liiketoimien sujuvuutta tilanteessa, jossa jo työtä tarjoava liike-elämä kärsii laittomista mellakoista.
Hongkong on osa kiinalaista 'yksi valtio ja kaksi järjestelmää' systeemiä; niin oli ja on sovittu. Herääkin kysymys kahta asiaa ajaen: Miksi lännestä sekaannutaan Kiinan ja HK' n sisäisiin asioihin ja se, että Kiinan Keskushallinto jo tietää, ja on varoittanut ulkoisia valtoja - erityisesti entistä HK' n siirtomaaisäntää Englantia - olla sekaantumatta Kiinan sisäisiin asioihin - puhumattakaan olla tukematta vähemmistömellakoitsijoiden tavoitteita.
HK' n sopimus tehtiin 50 vuodeksi ja se päättyy nykymuotoisen Kiina 100-vuotisjuhlien edellä - sulautuen kiinalaiseen yhteiskuntamalliin, jonka nykypäivän pysyvyyttä halutaan lännestä aktiivisesti kyseenalaistaa, vaikka Kiina ja kiinalaisuus ovat yksin jo Pallomme ihmispopulaatiosta suurempi osuus kuin koko läntinen yhteisö, sen demokratiassaan ja sen keskeneräisyydessä.
Saksassa on pitkään ollut käytännössä opin vahvistaminen käytännön töissä - on se kuuluisa mestari-kisälliyhteistoiminta, jossa käytäntöjä hyvin hallitseva mestari ohjaa edelleen käytännössä kisälliä, josta usein motivoituneena syntyy uusi mestari - opin, "kädestä pidon" ja tarkan käytännön seuraamisen myötä.
Joskus jopa sanotaan, että Saksan voima on tässä mestari-kisälli opastuksessa, jossa "oppilas" saa yksilöllistä ja huolehtivaa ohjausta käytännön työhön. Tällöin ei tarvitse suomalaisittain esimerkiksi teoreettista amk-insinööriä opastaa käytännön insinööritöihin sitten käytännön kentällä.
Tässä toistuu tarkoituksella sana 'käytännössä', sillä se, jos mikä ohjaa tekijänsä siihen arjen todellisuuteen, jota parhaimmillaan koulusta saatu teoria, motivaatio ja utelias into edesauttavat. Sitä paitsi kaikista ei tule maistereita.
Ehkä näin saisimme jotain tuosta saksalaisuuden voimasta meillekin. Olemmehän muutoinkin kiinni Saksassa ja sen "ohjailuissa" - koko vähintäänkin itsenäisyyshistoriamme ajan - niin hyvässä kuin "pahassa".
... Kiinassa Mao Zedongin eräässä reformissa ja "työloikassa" kaikki komennettiin maalle oppimaan mitä todellinen työ merkitsee - piti ymmärtää, mistä ravinto ja ruoka lopulta tulevat - oli opittava antamaan arvo maalle, joka antaa elämän, ja jota ei voitu yksityisesti omistaa. Jokaisen piti omaksua raskas ja usein epämiellyttävä työ - samalla tavoite oli antaa arvo niille sadoille miljoonille, jotka tuota "maatyötä" tekivät, aina. Komennus maalle koski juuri kaupunkilaisia.
Tuo Maon työloikka ja suuri harppaus oli kokeilu. Maon kokeiluja oli muitakin, sellaisia jotka epäonnistuivat pahoin, kuten lännessäkin joissakin yhteiskuntakehityskokeiluissa on tapahtunut. Mutta Maon "maalle komento" toi kaupunkilaisille ymmärrystä sitä kokonaisuutta kohtaan, missä tuolloinen kiinalaisyhteiskunta eli ja elää, osin yhä nytkin, kuten muuallakin. Ihmisten tuli oppia ymmärtämään kova ja raskas työ, jotta olisi arvostus sitä helpompaa kohtaan.
1
Ilmastonsuojelija, seuraa rahaa!
...
IKR oli hiljakseen levittäytynyt kansanliikkeenä – mobilisoituen tehokkaaksi, toiminnalliseksi ja vahvasti organisoiduksi kansakunnan joukkoliikkeeksi. Liikkeen idea oli alusta alkaen kaataa laillisin, mutta vahvoin keinoin nykyinen hallitus, koska se ei ole kyennyt tekemään juuri mitään sellaisia tekoja, joista kansalaiset olisivat saaneet luottamusta, uskoa ja näkyvyyttä huomisen elämälle.
Ydinryhmät koulutettiin hiljaisuudessa – tarkan rekrytoinnin pohjalta
IKR oli kouluttanut ydinryhmät kaikkiin yli 20.000 asukkaan keskuksiin yksityisen rahoituksen turvin, jota oli haettu isänmaallisilta tahoilta esitettynä vastineena ja päämääränä palauttaa Suomi suomalaisuuden tyyssijaksi, työtä ja omaa vapautta arvostaen, samalla lupautuen luoda täydet edellytykset harjoittaa liiketoimintaa omistajien ja kansakunnan etujen nimissä. Samalla oli esitetty terävöitettyä ohjelmaa oman maan reviiripuolustuksesta, puolueettomuudesta ja kyvystä olla idän ja lännen vedenjakajalla – ilman Nato liitoksia.
Kaikki ryhmät ja joukot oli koulutettu hiljakseen järjestäytyneen lakia kunnioittavan periaatteen airueiksi, mutta kuitenkin siten, etteivät joukot missään olosuhteissa peräänny oikeutetulta tieltä, jonka päässä odotti kaikkien tuntema yhteinen päämäärä palauttaa kansakunnan luottamus johtajiinsa sekä omiin kykyihin. Koulutetut ja valmennetut joukot muodostavat myöhemmin uudelleen synnytettävien Suojeluskuntien kantahenkilöstöt.
IKR ohjelmaan liittyi alusta alkaen kirkkaan selviä päämääriä – oma raha, omat itse valvotut rajat, riippumattomuus ja oma sosiaalisten ja ympäristöllisten järjestelmien yksilön vastuuta korostava muutosprosessi.
2
Pohjois-Korea: Ydinaseneuvottelujen kariutuminen USA:n syy, Yhdysvaltojen mukaan keskustelut sujuivat hyvin
Tämän US-sotajoukkojen vaalilupauksellinen toteuttaminen poistumisena avaa solmun, kunhan US-presidentti Donald Trump oivaltaa sen - saa hän näin nopeutetun tien kohden rauhaa, korealaisuuden yhdentymistä ja vihdoin myös tien trumppistiselle Rauhan-Nobelille - aidosta työstä järjesteltäessä rauhanedellytyksiä alkusykkeenä myös muualle kipukohtiin, joita on riittävästi korjattaviksi.
Niin maailma kuin kaikki korealaiset muistavat sen ydinkohdan jo vuodelta 1945, kun kaksi II Maailmansodan ainoaa ja todellista voittajavaltiota - Neuvostoliittona ja Yhdysvaltoina jakoivat Korean niemimaan korealaiset kahtia - jo tuolloin nykyisen kahtijaon rajan kohdalta - kysymättä itse korealaisilta mitään.
Tämä kahtiajako muistetaan hyvin. Sekin tiedetään, etä amerikkalaiset sota- ja taisteluvoimat eteläisessä Koreassa ovat uhka pohjoisen korealaisille, tämä tiedetään niin Etelä- kuin Pohjois-Koreassa.
Nuo US-30 000 taistelusotilasta ovat se uhka, jonka vastapainoksi Kim Jong-un ylläpitää "ydinasevalmiuttaan". Vaihtokauppa on yksinkertainen, ymmärrettävä ja hyvin looginen - antaako amerikkalainen ylpeys tässä periksi, on se ainoa este rauhalle ja myöhemmälle yhdistymiselle, jossa kaksi järjestelmää kohtaa ja toisen niistä haihtuessa "jonkin ajan" kuluessa olemattomiin.
Tässä voisimme hakea verrantoa Vietnamista, jossa US kävi raskasta sotaa enimmillään puolella miljoonalla US-sotilaalla ja sen vieden noin 50 000 amerikkalaisnuorukaisen hengen - puhumattakaan vietnamilaisten kärsimyksistä vuosikymmenien ajan.
3
HS Hongkongissa: Väärän värinen paita voi johtaa hankaluuksiin, ravintola valitaan poliittisen kannan perusteella
Toinen seikka on täällä HS' ssa toisaalla kirjoitettu niin sanottu 3,6 prosentin sääntö, jossa noin pienellä määrällä saadaan demokraattisesti (?) aikaan yhteiskunnallisia muutoksia - mihin tässä katosi enemistöjen valta - siis aitodemokratia?
HK' ssa on asukkaita noin seitsemän miljoonaa, ja viranomaisten mukaan mielenosoituksissa on ollut enimmillään noin puolimiljoonaa osallistujaa ja mellakoissa vain joitain (kymmeniä)tuhansia - entä tässä tuo demokratian pohdiskelu, onko HK' ssa enemmistöllä valtaa vaatia rauhaa, turvallista elämää ja liiketoimien sujuvuutta tilanteessa, jossa jo työtä tarjoava liike-elämä kärsii laittomista mellakoista.
Hongkong on osa kiinalaista 'yksi valtio ja kaksi järjestelmää' systeemiä; niin oli ja on sovittu. Herääkin kysymys kahta asiaa ajaen: Miksi lännestä sekaannutaan Kiinan ja HK' n sisäisiin asioihin ja se, että Kiinan Keskushallinto jo tietää, ja on varoittanut ulkoisia valtoja - erityisesti entistä HK' n siirtomaaisäntää Englantia - olla sekaantumatta Kiinan sisäisiin asioihin - puhumattakaan olla tukematta vähemmistömellakoitsijoiden tavoitteita.
HK' n sopimus tehtiin 50 vuodeksi ja se päättyy nykymuotoisen Kiina 100-vuotisjuhlien edellä - sulautuen kiinalaiseen yhteiskuntamalliin, jonka nykypäivän pysyvyyttä halutaan lännestä aktiivisesti kyseenalaistaa, vaikka Kiina ja kiinalaisuus ovat yksin jo Pallomme ihmispopulaatiosta suurempi osuus kuin koko läntinen yhteisö, sen demokratiassaan ja sen keskeneräisyydessä.
4
Tässä kuvassa yläkouluikäinen Markus Rajala vaihtaa suihkuverhoa hotellissa – Hän ei ole koulussa, koska Vantaalla on käynnissä täysin uudenlainen kokeilu
Joskus jopa sanotaan, että Saksan voima on tässä mestari-kisälli opastuksessa, jossa "oppilas" saa yksilöllistä ja huolehtivaa ohjausta käytännön työhön. Tällöin ei tarvitse suomalaisittain esimerkiksi teoreettista amk-insinööriä opastaa käytännön insinööritöihin sitten käytännön kentällä.
Tässä toistuu tarkoituksella sana 'käytännössä', sillä se, jos mikä ohjaa tekijänsä siihen arjen todellisuuteen, jota parhaimmillaan koulusta saatu teoria, motivaatio ja utelias into edesauttavat. Sitä paitsi kaikista ei tule maistereita.
Ehkä näin saisimme jotain tuosta saksalaisuuden voimasta meillekin. Olemmehän muutoinkin kiinni Saksassa ja sen "ohjailuissa" - koko vähintäänkin itsenäisyyshistoriamme ajan - niin hyvässä kuin "pahassa".
...
Kiinassa Mao Zedongin eräässä reformissa ja "työloikassa" kaikki komennettiin maalle oppimaan mitä todellinen työ merkitsee - piti ymmärtää, mistä ravinto ja ruoka lopulta tulevat - oli opittava antamaan arvo maalle, joka antaa elämän, ja jota ei voitu yksityisesti omistaa. Jokaisen piti omaksua raskas ja usein epämiellyttävä työ - samalla tavoite oli antaa arvo niille sadoille miljoonille, jotka tuota "maatyötä" tekivät, aina. Komennus maalle koski juuri kaupunkilaisia.
Tuo Maon työloikka ja suuri harppaus oli kokeilu. Maon kokeiluja oli muitakin, sellaisia jotka epäonnistuivat pahoin, kuten lännessäkin joissakin yhteiskuntakehityskokeiluissa on tapahtunut. Mutta Maon "maalle komento" toi kaupunkilaisille ymmärrystä sitä kokonaisuutta kohtaan, missä tuolloinen kiinalaisyhteiskunta eli ja elää, osin yhä nytkin, kuten muuallakin. Ihmisten tuli oppia ymmärtämään kova ja raskas työ, jotta olisi arvostus sitä helpompaa kohtaan.