Paljastuksia hyvässä ja pahassa - erityisesti hyvässä, muualtakin!
[2016]ICIJ Panama Papers - vastaveto Snowdenille lännen medialeaks
Yle innostui yli äyräidensä kun Panaman tuntemattomuudesta ilmestyi yksityinen yhtiö – Mossack Fonseca, jonka pöytälaatikoista löytyikin yhtäkkiä maailman silmää tekevien paratiisimaisia sijoituksia, jotka halutaan epäillä veronkierroksi – joita paratiiseista todellisuudessa haetaankin – laillisen - ja laittoman salaisesti.
Kansalainen Erkki on pidempään ihmetellyt mihin omaisuudet karkaavat, kun niukkuutta on joka paikassa, ja silti media huutaa kasvua ja ilmoittaa varallisuutta olevan enemmän kuin koskaan!
Kansalainen Liisa taas on oppineena oivaltanut kirjanpidosta laillisia kohtia – sanotaanko 'avustavia päätösvientejä', joilla mukavasti ostovoima ylittää valtioiden rajat ja tekee pesää turvallisesti verottajalta karkuun tai turvaan – miten vain halutaan tulkita.
Aiemmat vuotovirtaukset
Herra Edward Snowden ravisteli maailmaa paljastamalla kaikkialle hyvin tunnetun USA' n Kansallisen turvallisuusviraston NSA' n salaisuuksia koko maailman tietoon. Ei jäänyt epäselväksi mistä tieto oli lähtöisin, eikä niitä ole kiistettykään. USA on joutunut nielemään kiukan ja perumaan ilmeisen Snowdenin kuolemantuomiouhkailunkin, kun tälle ollaan jopa Rauhan Nobelia järjestelemässä.
Vieläkin aiemmin Equadorin Lontoon suurlähetystössä pakopaikkaa pitänyt Julian Assange oli ravistellut maailmaa Wikileaksilla, ja tämäkin paljastus ja vuoto koski lähinnä lännen ja USA' toimia salaisina ja kansalta pimitettyinä tapahtumina.
Ja löytyi Yhdysvalloista toinenkin nokkela tietokonenörtti, joka oli tunkeutunut salaisille kansioille ja paljasti jälleen kiusallisuuksia maailmalle, Wikileaksille – kyseessä herra Bradley Manning, joka taidettiin osin luokitella häiriintyneeksi. Assangen on taas epäilty raiskanneen naisia Ruotsissa. Snowdenin mollaamiseksi ei olla keksitty muuta kuin uutisoida hänen koti-ikäväänsä Moskovasta.
Muuri, aita, piikkilanka ja muu estin, vaikka vain kivistä kasattu hätäinen valli, ovat nyt ja aina ollut merkki reviiristä, jonne halutaan estää väärien, uhkaavien ja sopimattomien tulo. Kyse on elämän, elon ja kulttuurin kuin elämäntapojen erotin - reviirimuuri, joka on merkki toisen hallitseman alueen alkamisesta.
Tänään on vallalla perinnemuurien ohella myös henkiset muurit, kun ymmärrys ei tahdo riittää "muurin" toiselle puolelle; tälläkin tavoin puolustetaan omaa reviiriään - henkistä reviiriä, jotka iloksemme ja vahingoksemme ovat hyvin erilaisia - ymmärryksellä ja ymmärtämättömyydellä.
US-presidentti Donald Trump haluaa muurinsa Meksikoa vasten; virallisesti laitonta maahanmuuttoa kuin huumeiden virtaa vastaan. Muuri on helppo ratkaisu, sen jälkeen ei tarvitse neuvotella yhteisen ymmärryksen osalta, vaan jos muuri on vahva - pysyy "väärä, uhkaava ja vierasperäinen poissa häiritsemästä tuttua ja turvallista kotoperäisyyttä".
Kuuluisin nykyajan muuri on Israelin yksipuolisesti rakentama muuri erottamaan palestiinalaisalueet "omistaan". Israelin rakentama turvallisuusmuuri kulkee vain sen määräämillä alueilla, aiheuttaen jatkuvaa konfliktoitumista - riitoina, mikä on kenenkin. Tässä kohdin Israel käyttää vahvemman voimaa, ja palestiinalaiset joutuvat tyytymään mitä maata sattuvat saamaan!
"Muureja" syntyy myös Suomeen, ja juuri Helsinkiin*, jossa eri kaupunkialueet eriytyvät esimerkiksi sosiaaliluokittain ja maahanmuuttoryhmittäin - tämä kehitys on jo käynnissä. Nuo henkiset kaupunkimuurit ovat huomisen ongelmien alku. Eriytyvyys rikkoo yhteiskunnallista tasa-arvoa ja lisää tulevien konfliktien mahdollisuutta.
Rikkaatkin rakentelevat aitojaan, ja mitä enemmän rahaa, sen korkeampi tuo muuri on rajaamassa omaa omistusta. Joskus omistaminen on raskasta, sillä sitä uhkaa jatkuva vaara - varkaat tai epäoikeudenmukaisuuden vastustajat, varsinkin jos omaisuus on väärin keinoin hankittua.
Herättävä kirjoitus - rikkaudesta tehdä mitä haluaa, hoksaamisesta mikä on yhteis- ja ympäristöhyvällistä - suurella rahalla, ja johon uskottavana toimijana saa lisäksi yhteiskuntarahoitusta sekä riskin otosta vähäisin panoksin (taseomaisuuteen nähden), mutta suurin tulevaisuusodotuksin - haettaessa hyväksyntää perintökaarelle, joka teki kaiken tuon mahdolliseksi.
Tunnetusti kaiman isä Pekka Herlin teki suuren yhtiötyön - onnella, määrätietoisuudella, kauskatseisuudella ja yrittämisen raivaavan kovalla työllä sekä hyvin valituilla apureilla - renkipalkatulla tekijäporukalla (yhtiöiden työntekijät). Pekka loi valtavan omaisuusmassan jaettavaksi neljälle - tosin monien suruksi yksi on jo heistä poissa - mediainhimillisyys Niklas Herlin.
Perintöoikeus on ihmisten lakiin piirretty viiva, joka tuottaa mahdollisuuksia, mutta myös menetyksiä, jos perittyä omaisuutta ei osata huolehtia ja kartuttaa. Tässä ollaan onnistuttu hyvin - myös vanhimman pojan Antti Herlinin osalta. Lisäksi suvulla on hallussa merkittävä omistusosuus suomalaisesta laatumediasta, miksi aviisit itseään mielellään kutsuvat.
Niin ympäristöasiatkin voivat olla laadullisia, ja tässä Ilkka Herlinin koitoksessa ehkä vaimon myötä "peritty" sinnikkyys viedä asioita eteenpäin, voi tuottaa suuren tuloksen - puhutaanhan me asiayhteyksistä, joissa kaikki kohtaa kaiken.
Kun tilanne on tuossa meitä kaikkia - vesistöjen ohella - elättävässä maaperässä ja sen luontaisuudessa olla monimuotoinen, voi tulevat ratkaisut olla elinehto muutoin kasvuhokemalliselle yhteiskuntapoljennolle, jossa kaikkea pitää saada lisää, maatakin hallittavaksi. Mainittakoon, että maailman suurimmassa kansantaloudessa - Kiinassa yksiyinen ei voi omistaa "äitimaata", joksi jo Amerikoiden alkuperäintiaanit multaansa kutsuivat.
Perintö on siinä mielessä kiintoisaa, ettei se tule mukaan hautaan; ei edes ainoa todellinen omaisuutemme sosiaaliturvatunnus. Tämän jutun kylkeen on hyvä lukea tämä ~ https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006262117.html -
Optimaalinen ja ideaalinen perintökaari genetiikkana, "evolutiivisena virheenkorjauksena" ja syntymisenä tuottaa aina sopivan määrän uutta suhteessa vanhaan.
Nyt tämä ideaalinen rakenne on murtumassa - ja tuottaa ikäkautiseen väestöpyramidikuvaajaan erikoisia "syvennyksiä ja leventymiä" - se merkitsee poikkeavia toimia ajoillensa, olematta kuitenkaan pidemmän ajankaaren osalta edes ongelma [!]
Onkin varmaa, että satojen vuosien tarkasteluna syntyvyys ja geeniperimän jatkuvuus poistumaan nähden - tasaantuvat - ehkä ihmiskunnan osalta ratkaisevasti alemmalle tasolle - populaatiomääränä.
Aleneva ihmiskunnan populaatiomäärä taas tukisi meidän sovittautumista kokonaisvaltaisesti biosfäärilliseen elämään, joka suurelta osin kamppailee kilpailutilanteessa ympäristöllisestä niukkuudesta.
On siis lyhyemmän ja huomattavasti pidemmän aikajakson skenaarioita. Nyt puhutaan lähinnä vain lyhyen tarkastelujakson ennusteesta, jossa huoleksi on syntynyt ihmiskunnan suhteeton osuus koko muusta biosfääristä - biomassana, ja erityisesti ympäristöömme jätettynä ihmisperäisenä jalanjälkenä.
Nyt tuon sote-alueen vaikeudeksi tulee ilmiselvä työvoimapula, ja sen täyttämisestä syntyvä kustannusrakenne. Tähän mennessä meillä on ollut kirjoittamaton sukupolvisopimus, jossa nuoret huolehtivat vanhat - jä tässä on se ratkaiseva syy-seurauskohta, nuoria on liian vähän, kuten nyt vasta on huomattu!
Esimerkiksi Kiinassa sukupolvisopimus on ollut suku- ja perhekohtainen, jossa lähinnä poika on huolehtinut isän ja äidin, jopa siten, että samassa kotitaloudessa on elänyt kolmekin sukupolvea - eittämättömin hyödyin ja eduin - niin kasvatuksen kuin elämänkokemuksen monikirjona.
Meillä Suomessa on valiintunut nykyaikana uusnormaali - meillä vanhat hoituvat yhteiskunnallisesti laitoksissa, jotka nyt tarvitsevat huomattavasti lisää työvoimaa. Tässä olisi ainakin hyvä koettaa löytää ratkaisua sukupolvikohtaannosta - samassa kotitaloudessa. Miten yhteiskunta voisi tätä inhimillistä tapaa tukea?
Metsiä on esiintynyt satoja miljoonia vuosia - tuosta ajasta ihmisen voimaperäinen toiminta on ottanut muutaman sata vuotta - erityisen "paljastavasti" noin 100 vuotta. Tosin englantilaiset hakkasivat metsänsä laivoiksi, kuten roomalaiset, kreikkalaiset ja kiinalaiset, joilla oli jo satoja vuosia sitten suuria puurakenteisia purjealuksia ja dzonkkeja.
Sekin tiedetään, että evoluutio on suhteellisen hidas liikkeissään, varsinkin sellaisissa liikkeissä, joissa "se valvoo" kokonaisvaltaisesti biodiversiteettiä eli biosfäärillisen elämän monimuotoisuutta ja niiden keskinäistä "sallittua ja hallinnassa" olevaa kilpailua.
Evoluution näkökulmasta kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ihminen hakatessaan suuria aukkoja metsiin - unohtui siltä tutkia mitä se merkitsi evoluution näkökulmasta.
Metsissä lienee biomassana toiseksi eniten elävää ja kuollutta - siis kierrossa olevaa eloperäainesta - ainakin silloin, kun ihmisen kirves eikä monitoimikone ole ollut tuhojaan sinne aikaansaamassa.
Miten evoluutio "koki" tuon kirveen ja koneellisen hakkuun? Metsien biomassa ulottuu muutaman metrin syvyydeltä, aina jopa noin 100 metrin korkeuteen maanpinnasta - tuo kaikkinainen elollinen kuutiotilavuus on kooltaan järisyttävän suuri eli voimme nähdä sen merkityksen olevan elolliselle luonnolle ratkaisevaa.
Evoluutio näkee metsän ja koko biosfäärin kokonaisuutena, jossa voidaan "nähdä" jopa "yhden kokonaiseliön" esiintyminen ja siihen evoluution vaikute, joka käsittelee kehitystä sopeumana ja sovittautumisena - valvoen kuitenkin kilpailutekijän ylläpitämään kykyisyys ja elinkelpoisuus hitaasti muuttuvassa eliömaailmassa.
Metsä ei ole vain ihmisen temmellyskenttä, eikä ihmisen kyltymättömän raaka-aineen ryöstökohde. Metsä on "kokonaiseliö", jossa elämän monimuotoisuus ylittää monien ihmisten ymmärryskyvyn. Metsä on halaajien intoutuma, jossa metsä osataan nähdä biomassana, jossa "sykkii". Mitä tuo biosfäärillinen syke lopulta on - riittää siinä tutkijoille työsarkaa vuosikausiksi.
1
WTC-iskut veivät nörtin nimeltä Edward Snowden töihin tiedusteluun ja turvottivat vakoilukoneiston, jonka sama mies myöhemmin paljasti maailmalle
[2016] ICIJ Panama Papers - vastaveto Snowdenille lännen medialeaks
Yle innostui yli äyräidensä kun Panaman tuntemattomuudesta ilmestyi yksityinen yhtiö – Mossack Fonseca, jonka pöytälaatikoista löytyikin yhtäkkiä maailman silmää tekevien paratiisimaisia sijoituksia, jotka halutaan epäillä veronkierroksi – joita paratiiseista todellisuudessa haetaankin – laillisen - ja laittoman salaisesti.
Kansalainen Erkki on pidempään ihmetellyt mihin omaisuudet karkaavat, kun niukkuutta on joka paikassa, ja silti media huutaa kasvua ja ilmoittaa varallisuutta olevan enemmän kuin koskaan!
Kansalainen Liisa taas on oppineena oivaltanut kirjanpidosta laillisia kohtia – sanotaanko 'avustavia päätösvientejä', joilla mukavasti ostovoima ylittää valtioiden rajat ja tekee pesää turvallisesti verottajalta karkuun tai turvaan – miten vain halutaan tulkita.
Aiemmat vuotovirtaukset
Herra Edward Snowden ravisteli maailmaa paljastamalla kaikkialle hyvin tunnetun USA' n Kansallisen turvallisuusviraston NSA' n salaisuuksia koko maailman tietoon. Ei jäänyt epäselväksi mistä tieto oli lähtöisin, eikä niitä ole kiistettykään. USA on joutunut nielemään kiukan ja perumaan ilmeisen Snowdenin kuolemantuomiouhkailunkin, kun tälle ollaan jopa Rauhan Nobelia järjestelemässä.
Vieläkin aiemmin Equadorin Lontoon suurlähetystössä pakopaikkaa pitänyt Julian Assange oli ravistellut maailmaa Wikileaksilla, ja tämäkin paljastus ja vuoto koski lähinnä lännen ja USA' toimia salaisina ja kansalta pimitettyinä tapahtumina.
Ja löytyi Yhdysvalloista toinenkin nokkela tietokonenörtti, joka oli tunkeutunut salaisille kansioille ja paljasti jälleen kiusallisuuksia maailmalle, Wikileaksille – kyseessä herra Bradley Manning, joka taidettiin osin luokitella häiriintyneeksi. Assangen on taas epäilty raiskanneen naisia Ruotsissa. Snowdenin mollaamiseksi ei olla keksitty muuta kuin uutisoida hänen koti-ikäväänsä Moskovasta.
2
Muurin tarkoitus on tyynnytellä säikyteltyjä sieluja: Siksi ikiaikaisesta puolustuskeinosta on tullut jälleen muotia
Tänään on vallalla perinnemuurien ohella myös henkiset muurit, kun ymmärrys ei tahdo riittää "muurin" toiselle puolelle; tälläkin tavoin puolustetaan omaa reviiriään - henkistä reviiriä, jotka iloksemme ja vahingoksemme ovat hyvin erilaisia - ymmärryksellä ja ymmärtämättömyydellä.
US-presidentti Donald Trump haluaa muurinsa Meksikoa vasten; virallisesti laitonta maahanmuuttoa kuin huumeiden virtaa vastaan. Muuri on helppo ratkaisu, sen jälkeen ei tarvitse neuvotella yhteisen ymmärryksen osalta, vaan jos muuri on vahva - pysyy "väärä, uhkaava ja vierasperäinen poissa häiritsemästä tuttua ja turvallista kotoperäisyyttä".
Kuuluisin nykyajan muuri on Israelin yksipuolisesti rakentama muuri erottamaan palestiinalaisalueet "omistaan". Israelin rakentama turvallisuusmuuri kulkee vain sen määräämillä alueilla, aiheuttaen jatkuvaa konfliktoitumista - riitoina, mikä on kenenkin. Tässä kohdin Israel käyttää vahvemman voimaa, ja palestiinalaiset joutuvat tyytymään mitä maata sattuvat saamaan!
"Muureja" syntyy myös Suomeen, ja juuri Helsinkiin*, jossa eri kaupunkialueet eriytyvät esimerkiksi sosiaaliluokittain ja maahanmuuttoryhmittäin - tämä kehitys on jo käynnissä. Nuo henkiset kaupunkimuurit ovat huomisen ongelmien alku. Eriytyvyys rikkoo yhteiskunnallista tasa-arvoa ja lisää tulevien konfliktien mahdollisuutta.
Rikkaatkin rakentelevat aitojaan, ja mitä enemmän rahaa, sen korkeampi tuo muuri on rajaamassa omaa omistusta. Joskus omistaminen on raskasta, sillä sitä uhkaa jatkuva vaara - varkaat tai epäoikeudenmukaisuuden vastustajat, varsinkin jos omaisuus on väärin keinoin hankittua.
Lopuksi kysymme voiko Israel nähdä rauhan mahdollisuutta muurinsa takaa? [21860]
3
Hiiliviljelijä Herlin
Tunnetusti kaiman isä Pekka Herlin teki suuren yhtiötyön - onnella, määrätietoisuudella, kauskatseisuudella ja yrittämisen raivaavan kovalla työllä sekä hyvin valituilla apureilla - renkipalkatulla tekijäporukalla (yhtiöiden työntekijät). Pekka loi valtavan omaisuusmassan jaettavaksi neljälle - tosin monien suruksi yksi on jo heistä poissa - mediainhimillisyys Niklas Herlin.
Perintöoikeus on ihmisten lakiin piirretty viiva, joka tuottaa mahdollisuuksia, mutta myös menetyksiä, jos perittyä omaisuutta ei osata huolehtia ja kartuttaa. Tässä ollaan onnistuttu hyvin - myös vanhimman pojan Antti Herlinin osalta. Lisäksi suvulla on hallussa merkittävä omistusosuus suomalaisesta laatumediasta, miksi aviisit itseään mielellään kutsuvat.
Niin ympäristöasiatkin voivat olla laadullisia, ja tässä Ilkka Herlinin koitoksessa ehkä vaimon myötä "peritty" sinnikkyys viedä asioita eteenpäin, voi tuottaa suuren tuloksen - puhutaanhan me asiayhteyksistä, joissa kaikki kohtaa kaiken.
Kun tilanne on tuossa meitä kaikkia - vesistöjen ohella - elättävässä maaperässä ja sen luontaisuudessa olla monimuotoinen, voi tulevat ratkaisut olla elinehto muutoin kasvuhokemalliselle yhteiskuntapoljennolle, jossa kaikkea pitää saada lisää, maatakin hallittavaksi. Mainittakoon, että maailman suurimmassa kansantaloudessa - Kiinassa yksiyinen ei voi omistaa "äitimaata", joksi jo Amerikoiden alkuperäintiaanit multaansa kutsuivat.
Perintö on siinä mielessä kiintoisaa, ettei se tule mukaan hautaan; ei edes ainoa todellinen omaisuutemme sosiaaliturvatunnus. Tämän jutun kylkeen on hyvä lukea tämä ~ https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006262117.html -
4
Sote-alalla on pian valtava työvoimapula, kun väestö ikääntyy
Nyt tämä ideaalinen rakenne on murtumassa - ja tuottaa ikäkautiseen väestöpyramidikuvaajaan erikoisia "syvennyksiä ja leventymiä" - se merkitsee poikkeavia toimia ajoillensa, olematta kuitenkaan pidemmän ajankaaren osalta edes ongelma [!]
Onkin varmaa, että satojen vuosien tarkasteluna syntyvyys ja geeniperimän jatkuvuus poistumaan nähden - tasaantuvat - ehkä ihmiskunnan osalta ratkaisevasti alemmalle tasolle - populaatiomääränä.
Aleneva ihmiskunnan populaatiomäärä taas tukisi meidän sovittautumista kokonaisvaltaisesti biosfäärilliseen elämään, joka suurelta osin kamppailee kilpailutilanteessa ympäristöllisestä niukkuudesta.
On siis lyhyemmän ja huomattavasti pidemmän aikajakson skenaarioita. Nyt puhutaan lähinnä vain lyhyen tarkastelujakson ennusteesta, jossa huoleksi on syntynyt ihmiskunnan suhteeton osuus koko muusta biosfääristä - biomassana, ja erityisesti ympäristöömme jätettynä ihmisperäisenä jalanjälkenä.
Nyt tuon sote-alueen vaikeudeksi tulee ilmiselvä työvoimapula, ja sen täyttämisestä syntyvä kustannusrakenne. Tähän mennessä meillä on ollut kirjoittamaton sukupolvisopimus, jossa nuoret huolehtivat vanhat - jä tässä on se ratkaiseva syy-seurauskohta, nuoria on liian vähän, kuten nyt vasta on huomattu!
Esimerkiksi Kiinassa sukupolvisopimus on ollut suku- ja perhekohtainen, jossa lähinnä poika on huolehtinut isän ja äidin, jopa siten, että samassa kotitaloudessa on elänyt kolmekin sukupolvea - eittämättömin hyödyin ja eduin - niin kasvatuksen kuin elämänkokemuksen monikirjona.
Meillä Suomessa on valiintunut nykyaikana uusnormaali - meillä vanhat hoituvat yhteiskunnallisesti laitoksissa, jotka nyt tarvitsevat huomattavasti lisää työvoimaa. Tässä olisi ainakin hyvä koettaa löytää ratkaisua sukupolvikohtaannosta - samassa kotitaloudessa. Miten yhteiskunta voisi tätä inhimillistä tapaa tukea?
5
Metsäluonnon hoitoon tarvitaan uusia keinoja
Sekin tiedetään, että evoluutio on suhteellisen hidas liikkeissään, varsinkin sellaisissa liikkeissä, joissa "se valvoo" kokonaisvaltaisesti biodiversiteettiä eli biosfäärillisen elämän monimuotoisuutta ja niiden keskinäistä "sallittua ja hallinnassa" olevaa kilpailua.
Evoluution näkökulmasta kaikki vaikuttaa kaikkeen. Ihminen hakatessaan suuria aukkoja metsiin - unohtui siltä tutkia mitä se merkitsi evoluution näkökulmasta.
Metsissä lienee biomassana toiseksi eniten elävää ja kuollutta - siis kierrossa olevaa eloperäainesta - ainakin silloin, kun ihmisen kirves eikä monitoimikone ole ollut tuhojaan sinne aikaansaamassa.
Miten evoluutio "koki" tuon kirveen ja koneellisen hakkuun? Metsien biomassa ulottuu muutaman metrin syvyydeltä, aina jopa noin 100 metrin korkeuteen maanpinnasta - tuo kaikkinainen elollinen kuutiotilavuus on kooltaan järisyttävän suuri eli voimme nähdä sen merkityksen olevan elolliselle luonnolle ratkaisevaa.
Evoluutio näkee metsän ja koko biosfäärin kokonaisuutena, jossa voidaan "nähdä" jopa "yhden kokonaiseliön" esiintyminen ja siihen evoluution vaikute, joka käsittelee kehitystä sopeumana ja sovittautumisena - valvoen kuitenkin kilpailutekijän ylläpitämään kykyisyys ja elinkelpoisuus hitaasti muuttuvassa eliömaailmassa.
Metsä ei ole vain ihmisen temmellyskenttä, eikä ihmisen kyltymättömän raaka-aineen ryöstökohde. Metsä on "kokonaiseliö", jossa elämän monimuotoisuus ylittää monien ihmisten ymmärryskyvyn. Metsä on halaajien intoutuma, jossa metsä osataan nähdä biomassana, jossa "sykkii". Mitä tuo biosfäärillinen syke lopulta on - riittää siinä tutkijoille työsarkaa vuosikausiksi.