Nokia on suuri, mutta maailmallisesti pieni - varsinkin verrattuna kiinalaiseen Huaweihin, joka on verkkolaitteistojen osalta maailman suurin tietoliikennetoimittaja. Kiinalaisella yhtiöllä on eräs kiistaton etu kaikkiin muihin nähden - sillä on maailman suurin kotimarkkinakysyntä ja -potentiaali.
Eikä tässä vielä kaikki - Huaweilla on maailman suurin valmistuvien ylempien insinöörien rekrytointipotentiaali - joka vuosi valmistuu Kiinassa 340 000 insinööriä ja se ei varmasti ainakaan heikennä Huawein kykyä osallistua yhä monimutkaisimpiin tuotekehityshankkeisiin ---
Kiina on myös mobiliteetin osalta maailman suurin markkina, jossa älykkäillä taskulaitteilla hoidellaan paljon enemmän asioita arjessa kuin meillä lännessä. Kiinassa ei ole kansan osalta ennakkoluuloja ja he ovat hypänneet viimeisen 30 vuoden aikana parin teknologisen kehitysvaiheen yli. Huaweilla on myös vahvat kotimaiset kirittäjät - muilla ei ole. Kiinassa on myös ZTE, sekä parikymmentä älylaitteiden valmistajaa ja kohta kymmenen mikrosirujen suunnittelijaa.
US trumppistisena uusnormaalina - "uhkaa, kiristä ja pakota" -politiikalla koettaa padota kiinalaisvyöryä, mutta siihen ikeeseen Nokia sotkeutui herkemmin ja nyt osake pörssissä droppasi ja tuli ilmi, että tuotekehitys laahaa, eikä pärjää Huaweille.
Nokialla on yksi tehokas keino - oikeastaan kaksi: 1. Liittoutua Huawein kanssa, jonka tosin EU ja US kieltävät. Tässä on muuten huomattavaa se, että Huawei teki ennen Microsoftia saadun tiedon mukaan ostotarjouksen koko Nokiasta - siihen ei tartuttu. Olisiko pitänyt? Nyt olisi komea yhtiö nimeltä: Nokia-Huawei.
Se toinen Nokian mahdollisuus on liittoutua ruotsalaisen Ericssonin kanssa. Se kauppana saatetaan hyväksyä ainakin USA' ssa, ehkä EU' ssakin - olisihan se kovempaa kilpailua Huaweita vastaan. Kiinasta kyllä tuulee huhu, että ZTE on lopulta samassa omistusringissä kuin Huawei ... ?
Lopuksi: Kiinalaiset edustavat ihmispopulaationa Maapallostamme suhdeluvulla 1,4/7,9. [1]
Nythän on lopulta kysymys siitä, että toverikin haluaisi tekemistään hedelmistä vähän suuremman osuuden kuin kuponginleikkaajat, joilla on tosin enemmän riskinottokykyä - rahallisesti, mutta ei elämällisesti! [?]
...
Purra ymmärtää, että on kysymys tasaisemmasta yhteisten hedelmien jaosta - omien kesken. Tätä tasaistamispolitiikkaa vastaan sotiin työllistävä ulkomaalaispolitiikka, jossa haetaan edullisempia tovereita muualta, jo senkin takia, että eräät työtehtävät eivät enää kelpaa sinivalkoisille suomalaisille - esimerkisi siivoustoimi.
Ehkä siivoustyöt kelpaisivat laivoillakin, jos palkka olisi parempi. Kaukaa Thaimaasta tullut marjanpoimija on oivaltanut, että ahkeruudella voi tienata mukavasti, kun vertailupohja on omassa kotimaassa!
Tämä ansaintavertailupohja omaan kotimaahan on se perussuomalaisia nujertava voima, sillä työnantaja on sen hoksannut tehokkaasti. Osa yrittäjistä on vienyt kilpailutilanteen myötä työn kaukomaihin - vaikkapa jo vuosia sitten Kiinaan, jossa sama tehtävä tehtiin viidesosan kustannuksilla ja tänään nuo tietoliikenneyhteydet ovat jo sitä luokkaa, että Pakistanissa tehty työ on kuin kotoista etätyötä Suomessa!
Meillä on vain yksi täysin ymmärrettävä keino, joka lienee osin mahdoton, sillä omavaraisuuden nosto 100 prosenttiin kulutushuuruisessa markkinatalousmaassa lienee saavuttamatonta.
Me kun emme valmista kaikkea sitä mitä haluamme. Onko tuossa se keskinäisen sinivalkoisen toimeentulomme salaisuus, jos hoksaamme, ettemme tarvite aivan kaikkea, ja voisimme tulla toimeen omillamme.
Voisimme näin ajaa vain omia etujamme - oman maan kiertotaloudellisena kansalaisyhteiskuntana. Osaisiko tuolloin omavaraisuus tasaistaa jakoamme niin tovereille kuin yrityksille - siinäpä taloutemme kaikkien kysymysten äiti.
Tässä ei käsitellä pakolaisuuteen liittyviä tilanteita. e
Perussuomalainen ja kansanedustaja Riikka Purra jättää edelleen sanomatta suoraan sen asiaytimen, mikä liittyy vierasperäiseen työvoimaan. Se on Kokoomusta lähellä oleva palkkapolitiikka ja paikallinen sopiminen. Kokoomus ei halua edes joustavaa yleissitovuutta, joka taas on uudistuvan "anttirinnemäisen" sosiaalidemokratian peruskulmakivi.
Työnantaja haluaa kilpailukykyä sieltä helpoimmasta päästä eli työntekijän kokonaispalkkakustannuksista. Mitä pienemmät palkat sen parempi kilpailukyky eli myös parempi osingonmaksukyky! Robotiikka tullee hoitamaan osan noista "ongelmista"!
Työnantaja haluaa päättää itse palkoista, ja korkeintaan työpaikkakohtaisesti - joka lienee pakko hyväksyä, koska työyhteisön on helppo liittoutua keskenään ja olla haitaksi tuottavalle työlle ja tuloksenteolle. Kokoomus haluaa purkaa ammattiyhdistysperiaatteen, sillä yleislakko on julma ase, niin kansantaloudelle kuin voitonjaolle.
Ulkomailta saa halpaa työvoimaa. Ahkeraa, jopa ammattiosaavaa, perehdytyksen ja motivaation [!] jälkeen. Helsinki rakentuu paljolti virolaisten ja kohta ukrainalaisten, valkovenäläisten ja kazakkien toimesta -
Viron oma palkkapolitiikka nousee hyvien EU-tukien ja oman yritteliäisyyden myötä yhä korkeammaksi ja näin virolaiset kohta palaavat kotiin - ainakin rakentajien osalta, kun kazakit vievät edullisempana työvoimana työtehtävät ja projektit. Tähän muuten liittyy väkevästi myös harmaatalous, kun yritteliäät yrittäjät hoksaavat, että voi polkea palkkoja ja siitähän meidän kotoinen ammattiliittoajattelu ei lainkaan tykkää.
"Olemmeko astumassa jo työpaikkasisällisodan sytyttäjäisiin", kuten oli laajemmassa kontekstissa yli 100 vuotta sitten, kun työtätekevä väestönosa astui vaatimaan oikeuksiaan. Tilanne kärjistyi niin pahaksi - osaksi idästä levinneen toivon myötä työväestön valtaannoususta, että oli otettava torrakat esille ja käytävä veli veljeä vastaan. >
Asioiden osittaista kiertelyä ja hymistelyä. Nyt vain voimakkaat teot voivat "pelastaa" ihmisosallisen maailmamme. Paino sanalle "maailmamme", sillä evoluutio hoitaa homman, vaikka ihmistä ei enää olisikaan ja jatkaa "luomistyötään" edustamallaan tavalla - jatkaen omaa "kuolemattomuuttaan" eli erilaisten eliöläjien tuotekehitystä sopeumakaavalla. Yksinkertaista kuin heinänteko. Sotkimmeko me ihmiset tuon sopeumakaavaston ja millaisella "ohjelmaversiolla" tuo evoluutio tällä hetkellä toimii?
Kosmologi Kari Enqvist sanoi tehokkaasti täällä Yle' ssa: " ... maailmassa on yhä enemmän "suomalaisia" ... ", ei niinkään suomalaisina ihmisinä vaan kulutusjälkinämme per capita.
Suomalainen kuluttaa niin paljon, että meidän ylikulutuspäivä on jo huhtikuussa - näin ollen olemme tuohon mennessä syöneet jo vuotuisen osuutemme biologisesta kasvusta. Loppu on velkaa jonnekin. Jos kiinalaiset kuluttaisivat kuten suomalaiset - tarvitsisimme 1,5 maapalloa ja tätä urakkaa eivät edes kiinalaiset kykene tekemään.
Tehokas tapa ymmärtää tekosemme maailmallisesti, siis koko ihmisellisenä kulutusyhteiskuntana on hiilijakeiden käyttö viimeiseltä 150-200 vuodelta. Kysymys kuuluu teräville arvioitsijoille: "Kuinka kauan evoluutiolla - siis eliöllisellä kietotaloudella meni, kun se hautasi nuo 150-200 vuoden päästömme maan poveen?" Hiilijakeilla tarkoitetaan raaka-öljyä, kivihiiltä ja maakaasua - nythän ryhmään tungetaan myös särötyshiilijakeita!
On eräs keino! Oletko valmis puolittamaan kulutuksesi - erityisesti täällä lännessä, jossa kulutustahti on ollut pisin ja suurin. Suurimmat per capita ympäristöjäljet jäävät lännenmiehen tassuista.
Lisäksi, kun huomioimme ympäristöjäljen kumuloituvuuden, kasvaa jälkemme entistäkin suuremmaksi. Me aloitimme kulutuksen jo silloin, kun suurin osa Maan ihmisväestöstä oli kiertotaloudessa luontaisin rytmein - ilman merkittäviä apuvälineitä, jotka ovat paljolti tuotekehittyneet länntisen yhteiskuntajärjestyksen oivalluksista.
Hersyvän hieno juttu brittiparlamentista, jossa välikädelliset kansanedustajat - epäsuorana demokratiana muistuttavat äsken korkealla hinnalla myytyä apinalaumataulua brittiparlamentissa.
Älämölö on alahuoneessa falsetoitunut hienostuneeksi sketsiksi vakavassa asiassa, jossa brittikansa selkein luvuin - 52 prosenttia - ilmaisi tahtonsa jo vuosia sitten päästä eroon EU' sta. Viesti oli suorademokraattisena viestinä harvinaisen selvä. Eron puolesta äänestäneitä oli 1,3 miljoonaa enemmän kuin pysymistä EU' ssa äänestäneitä.
Herää kysymys mikä on välikäsipelin tarkoitus ja hinta, kun kansanääntä ei haluta kuulla ja noudattaa. Nyt sekoillaan ja kipristellään - ja lopulta eräät haluavat äänestyttää kansaa uudestaan, että saadaan vähemmistöjä miellyttävä tulos. Onko tämä sitä kuuluisaa välikädellistä ja edustuksellista demokratiaa eli perinteellistä parlamentarismia?
Itseään laatumediaksi kutsuva informaatioväylä haluaa hienostuneesti ilmaista vain Brexit-ongelmia, - vahinkoa ja - uhkaa; miksi ei yhtään hyödyllistä ja hyvää puolta itse Brexitistä löydy - ainakaan uutisoitavaksi. Onko ongelmana 'jätetyn morsiamen ongelma', jossa yksinäisyys pelottaa - ainakin EU-Brysseliä, joka taipuu tapahtuma toisensa jälkeen - toivoen, että uusi brittikansanäänestys palauttaa status quon EU' lle suopeaksi.
Bririt ilmaisivat tarkoin haluavansa takaisin menetetyn itsenäisyyden. Britit yksiselitteisesti haluavat päättää itse omista tärkeistä asioistaan. Kansa on puhunut - muinoinen Veikko Vennamo sanoisi tässä.
Kansanäänestys putsasi pöydän ja se toi mahdollisuuden rakentaa kauppa- ja muu yhteistoimintapolitiikka koko muun maailman kanssa aivan uudestaan. Tämän britit ymmärsivät, kun uurnille astuivat Brexit-kansanäänestyksessä.
1
Sijoittajien epäluottamus riivaa yhä Nokiaa: osake halpeni perjantaina runsaat neljä prosenttia
Eikä tässä vielä kaikki - Huaweilla on maailman suurin valmistuvien ylempien insinöörien rekrytointipotentiaali - joka vuosi valmistuu Kiinassa 340 000 insinööriä ja se ei varmasti ainakaan heikennä Huawein kykyä osallistua yhä monimutkaisimpiin tuotekehityshankkeisiin ---
Kiina on myös mobiliteetin osalta maailman suurin markkina, jossa älykkäillä taskulaitteilla hoidellaan paljon enemmän asioita arjessa kuin meillä lännessä. Kiinassa ei ole kansan osalta ennakkoluuloja ja he ovat hypänneet viimeisen 30 vuoden aikana parin teknologisen kehitysvaiheen yli. Huaweilla on myös vahvat kotimaiset kirittäjät - muilla ei ole. Kiinassa on myös ZTE, sekä parikymmentä älylaitteiden valmistajaa ja kohta kymmenen mikrosirujen suunnittelijaa.
US trumppistisena uusnormaalina - "uhkaa, kiristä ja pakota" -politiikalla koettaa padota kiinalaisvyöryä, mutta siihen ikeeseen Nokia sotkeutui herkemmin ja nyt osake pörssissä droppasi ja tuli ilmi, että tuotekehitys laahaa, eikä pärjää Huaweille.
Nokialla on yksi tehokas keino - oikeastaan kaksi: 1. Liittoutua Huawein kanssa, jonka tosin EU ja US kieltävät. Tässä on muuten huomattavaa se, että Huawei teki ennen Microsoftia saadun tiedon mukaan ostotarjouksen koko Nokiasta - siihen ei tartuttu. Olisiko pitänyt? Nyt olisi komea yhtiö nimeltä: Nokia-Huawei.
Se toinen Nokian mahdollisuus on liittoutua ruotsalaisen Ericssonin kanssa. Se kauppana saatetaan hyväksyä ainakin USA' ssa, ehkä EU' ssakin - olisihan se kovempaa kilpailua Huaweita vastaan. Kiinasta kyllä tuulee huhu, että ZTE on lopulta samassa omistusringissä kuin Huawei ... ?
Lopuksi: Kiinalaiset edustavat ihmispopulaationa Maapallostamme suhdeluvulla 1,4/7,9. [1]
2
Perussuomalaisten Riikka Purra kyseenalaistaa yritysten väitteet työvoimapulasta ja sanoo, että maahanmuutto ei ratkaise Suomen hyvinvointia
...
Purra ymmärtää, että on kysymys tasaisemmasta yhteisten hedelmien jaosta - omien kesken. Tätä tasaistamispolitiikkaa vastaan sotiin työllistävä ulkomaalaispolitiikka, jossa haetaan edullisempia tovereita muualta, jo senkin takia, että eräät työtehtävät eivät enää kelpaa sinivalkoisille suomalaisille - esimerkisi siivoustoimi.
Ehkä siivoustyöt kelpaisivat laivoillakin, jos palkka olisi parempi. Kaukaa Thaimaasta tullut marjanpoimija on oivaltanut, että ahkeruudella voi tienata mukavasti, kun vertailupohja on omassa kotimaassa!
Tämä ansaintavertailupohja omaan kotimaahan on se perussuomalaisia nujertava voima, sillä työnantaja on sen hoksannut tehokkaasti. Osa yrittäjistä on vienyt kilpailutilanteen myötä työn kaukomaihin - vaikkapa jo vuosia sitten Kiinaan, jossa sama tehtävä tehtiin viidesosan kustannuksilla ja tänään nuo tietoliikenneyhteydet ovat jo sitä luokkaa, että Pakistanissa tehty työ on kuin kotoista etätyötä Suomessa!
Meillä on vain yksi täysin ymmärrettävä keino, joka lienee osin mahdoton, sillä omavaraisuuden nosto 100 prosenttiin kulutushuuruisessa markkinatalousmaassa lienee saavuttamatonta.
Me kun emme valmista kaikkea sitä mitä haluamme. Onko tuossa se keskinäisen sinivalkoisen toimeentulomme salaisuus, jos hoksaamme, ettemme tarvite aivan kaikkea, ja voisimme tulla toimeen omillamme.
Voisimme näin ajaa vain omia etujamme - oman maan kiertotaloudellisena kansalaisyhteiskuntana. Osaisiko tuolloin omavaraisuus tasaistaa jakoamme niin tovereille kuin yrityksille - siinäpä taloutemme kaikkien kysymysten äiti.
Tässä ei käsitellä pakolaisuuteen liittyviä tilanteita. e
3
Perussuomalaisten Riikka Purra kyseenalaistaa yritysten väitteet työvoimapulasta ja sanoo, että maahanmuutto ei ratkaise Suomen hyvinvointia
Työnantaja haluaa kilpailukykyä sieltä helpoimmasta päästä eli työntekijän kokonaispalkkakustannuksista. Mitä pienemmät palkat sen parempi kilpailukyky eli myös parempi osingonmaksukyky! Robotiikka tullee hoitamaan osan noista "ongelmista"!
Työnantaja haluaa päättää itse palkoista, ja korkeintaan työpaikkakohtaisesti - joka lienee pakko hyväksyä, koska työyhteisön on helppo liittoutua keskenään ja olla haitaksi tuottavalle työlle ja tuloksenteolle. Kokoomus haluaa purkaa ammattiyhdistysperiaatteen, sillä yleislakko on julma ase, niin kansantaloudelle kuin voitonjaolle.
Ulkomailta saa halpaa työvoimaa. Ahkeraa, jopa ammattiosaavaa, perehdytyksen ja motivaation [!] jälkeen. Helsinki rakentuu paljolti virolaisten ja kohta ukrainalaisten, valkovenäläisten ja kazakkien toimesta -
Viron oma palkkapolitiikka nousee hyvien EU-tukien ja oman yritteliäisyyden myötä yhä korkeammaksi ja näin virolaiset kohta palaavat kotiin - ainakin rakentajien osalta, kun kazakit vievät edullisempana työvoimana työtehtävät ja projektit. Tähän muuten liittyy väkevästi myös harmaatalous, kun yritteliäät yrittäjät hoksaavat, että voi polkea palkkoja ja siitähän meidän kotoinen ammattiliittoajattelu ei lainkaan tykkää.
"Olemmeko astumassa jo työpaikkasisällisodan sytyttäjäisiin", kuten oli laajemmassa kontekstissa yli 100 vuotta sitten, kun työtätekevä väestönosa astui vaatimaan oikeuksiaan. Tilanne kärjistyi niin pahaksi - osaksi idästä levinneen toivon myötä työväestön valtaannoususta, että oli otettava torrakat esille ja käytävä veli veljeä vastaan. >
4
Ilmastopolitiikka on ollut ennakoitua edullisempaa
Kosmologi Kari Enqvist sanoi tehokkaasti täällä Yle' ssa: " ... maailmassa on yhä enemmän "suomalaisia" ... ", ei niinkään suomalaisina ihmisinä vaan kulutusjälkinämme per capita.
Suomalainen kuluttaa niin paljon, että meidän ylikulutuspäivä on jo huhtikuussa - näin ollen olemme tuohon mennessä syöneet jo vuotuisen osuutemme biologisesta kasvusta. Loppu on velkaa jonnekin. Jos kiinalaiset kuluttaisivat kuten suomalaiset - tarvitsisimme 1,5 maapalloa ja tätä urakkaa eivät edes kiinalaiset kykene tekemään.
Tehokas tapa ymmärtää tekosemme maailmallisesti, siis koko ihmisellisenä kulutusyhteiskuntana on hiilijakeiden käyttö viimeiseltä 150-200 vuodelta. Kysymys kuuluu teräville arvioitsijoille: "Kuinka kauan evoluutiolla - siis eliöllisellä kietotaloudella meni, kun se hautasi nuo 150-200 vuoden päästömme maan poveen?" Hiilijakeilla tarkoitetaan raaka-öljyä, kivihiiltä ja maakaasua - nythän ryhmään tungetaan myös särötyshiilijakeita!
On eräs keino! Oletko valmis puolittamaan kulutuksesi - erityisesti täällä lännessä, jossa kulutustahti on ollut pisin ja suurin. Suurimmat per capita ympäristöjäljet jäävät lännenmiehen tassuista.
Lisäksi, kun huomioimme ympäristöjäljen kumuloituvuuden, kasvaa jälkemme entistäkin suuremmaksi. Me aloitimme kulutuksen jo silloin, kun suurin osa Maan ihmisväestöstä oli kiertotaloudessa luontaisin rytmein - ilman merkittäviä apuvälineitä, jotka ovat paljolti tuotekehittyneet länntisen yhteiskuntajärjestyksen oivalluksista.
5
Brittiparlamentti tarjoaa sketsiviihdettä, mutta kansalaisia ei taida naurattaa
Älämölö on alahuoneessa falsetoitunut hienostuneeksi sketsiksi vakavassa asiassa, jossa brittikansa selkein luvuin - 52 prosenttia - ilmaisi tahtonsa jo vuosia sitten päästä eroon EU' sta. Viesti oli suorademokraattisena viestinä harvinaisen selvä. Eron puolesta äänestäneitä oli 1,3 miljoonaa enemmän kuin pysymistä EU' ssa äänestäneitä.
Herää kysymys mikä on välikäsipelin tarkoitus ja hinta, kun kansanääntä ei haluta kuulla ja noudattaa. Nyt sekoillaan ja kipristellään - ja lopulta eräät haluavat äänestyttää kansaa uudestaan, että saadaan vähemmistöjä miellyttävä tulos. Onko tämä sitä kuuluisaa välikädellistä ja edustuksellista demokratiaa eli perinteellistä parlamentarismia?
Itseään laatumediaksi kutsuva informaatioväylä haluaa hienostuneesti ilmaista vain Brexit-ongelmia, - vahinkoa ja - uhkaa; miksi ei yhtään hyödyllistä ja hyvää puolta itse Brexitistä löydy - ainakaan uutisoitavaksi. Onko ongelmana 'jätetyn morsiamen ongelma', jossa yksinäisyys pelottaa - ainakin EU-Brysseliä, joka taipuu tapahtuma toisensa jälkeen - toivoen, että uusi brittikansanäänestys palauttaa status quon EU' lle suopeaksi.
Bririt ilmaisivat tarkoin haluavansa takaisin menetetyn itsenäisyyden. Britit yksiselitteisesti haluavat päättää itse omista tärkeistä asioistaan. Kansa on puhunut - muinoinen Veikko Vennamo sanoisi tässä.
Kansanäänestys putsasi pöydän ja se toi mahdollisuuden rakentaa kauppa- ja muu yhteistoimintapolitiikka koko muun maailman kanssa aivan uudestaan. Tämän britit ymmärsivät, kun uurnille astuivat Brexit-kansanäänestyksessä.