Erinomainen juttu jo otsikosta alkaen. Näin seesteissä iässä (62v) on erinomaista jälleen seurata miten lapset kehittyvät - tässä vaiheessa kaksostytöt ovat kuusivuotiaita ja esikoulussa. Otsikko on täyttä totta ja on huomiona ehkä oleellisimpia asiakokonaisuuksia lapsen kehityksessä. Edellinen seuraaminen tapahtui omien lapsien osalta 1980-90 -luvuilla.
Erityisesti lähestyttäessä kouluikää, olisi hyvä, että lapsi kokee oman identiteetin niin vahvan/ uteliaan vastaanottavaisena (!), että pystyy sietämään myös yksinäisyyden, sillä kamppailu kavereista on tiivistä (ehkä tarpeetonta) ja suru on hetkellään suuri, jos esimerkiksi synttäreille ei tule yhtään kutsuttua vierasta - näistä on uutisoitu paljon muun muassa sosiaalisessa mediassa, jopa perinnemediassa.
Elämme yhteiskunnassa, jossa arvostetaan ainakin virallisesti enemmistön tahtoa, puhutaan kehitteillä olevasta demokratiajatkumosta, mikä hakee linjojaan aina uusien sukupolvien astuessa "remmiin".
Ennen remmiin tuloa, ovat lapset jo päiväkodista lukien yhteisöllisyyden vaikutteen alaisia, jossa opetellaan toimeentulon sääntöjä, sillä elämässä on muitakin kuin vain "minä itse". Tämän vuoksi varhaiskasvatuksella niin kotona kuin päivähoidossa on suuri merkitys, miten myöhempi koulu starttaa ja sen jälkeinen vastuuremmi, kun pitää ottaa osaa verotukselliseen tulontasaukseen. Kaikista ei ole maistereiksi eikä tohtoreiksi - eikä pidäkään, sillä todellinen kädentaito on jälleen nousemassa arvoonsa.
Ryhmähenkisyys, joukkoon kuulumisen tunne sekä erityisesti joukosta saatava arvostus ja tarpeelliseksi tuntemisen tunne ovat kultaakin arvokkaampia tunteita ja palautteita, jotta yksilö kestää myös ne kolhut, joita niin yhteisö kuin yhteiskunnallinen koneisto aika-ajoin "järjestelee".
Identiteetti on juuri niin vahva kuin on kyky sietää vastoinkäymisiä. Ongelmat on helpompi kestää ja korjata, kun on ystävyyttä - joko yksilönä tai pienryhmänä, mikä tukee jäseniään. Yhteenkuuluvuuden henki on myös aikuisiässä tarpeen.
Ei vain yli 50-vuotiaat, vaan yhteiskuntavastuuseen kuuluvat kaikki ja tässä kohdin erityisesti nuoret, jotka eivät tiedä aamulla herätessään mitä iltapäivällä tekevät!
I Miten me viitoitamme elämän tien nuorille – miten herätämme luottamuksen huomiseen?
[15112016] ” … Ratkaisuksi löytyy niin nuorten työmobilisaatio kuin merkittävä metsänistutus. Projekti on pitkä – ehkä 25 -50 vuotta. Idea on lisätä metsien puutilavuutta merkittävästi, juuri kiihkeimpänä kasvukautena, jolloin kasvu sitoo ennätysmäärän hiilidioksidia. Työttömät ja syrjäytyneet nuoret laitetaan metsän istutukseen – valtiollisena kuntaohjattuna työmobilisaationa. Tästä projektista hyötyvät kaikki – jopa valtio, joka saa kauppatavaraa massivoituvana hiilinieluna.
Metsää – lisää metsää
Metsät ovat massiivisin elävä biomassa maapallolla. Meille tänne peräpohjolaan on siunaantunut metsiä reippaasti per asukas, ja per maapinta-alan neliökilometri, vaikka yhteiskuntakehitys nakertaa kaikkialla ruuhka-alueilla kasvavaa metsäbiomassaa – tilalle tulee maaperäkattamista; betonina, asfalttina ja muina veden imeytymistä haittaavina kattauksina …” …
II Nuorisotyöttömyys jäytää ongelmat suuremmiksi – niin nuorta kuin yhteiskuntaa ajatellen
[09042005] ” … Länsimaissa automaatio on vienyt kädentehtäviä ja työttömyys on nyt koko EU - alueella hälyttävä. Meneillään on myös maapallon kattava työtehtävien uusjako. Historiasta on runsaasti esimerkkejä mihin suurtyöttömyys johtaa. Joutilaan aika harhailee herkästi ja on suopea ääriliikkeille, joita ei tosin välittömästi etukäteen voi tuomita.
Täytyy muistaa, että nyt hyväksymämme hyödylliset tasa-arvoisempaan elämään tähdänneet aatteet ovat lähteneet liikkeelle isommista tai pienemmistä vallankumouksista, joiden takana oli aina jokin inhimillinen hätä. Nyt elämme tiedonkulun massa-aikaa, jolloin informaatio leviää räjähdysmäisesti ja koostaa helposti joukkoja yhteen. Yhteisessä Euroopassa muhii uuden aikakauden siemen miljoonien sitä vielä tiedostamatta … ” …
Jokainen lapsi haluaa tuntea olevansa osa joukkoa
Erityisesti lähestyttäessä kouluikää, olisi hyvä, että lapsi kokee oman identiteetin niin vahvan/ uteliaan vastaanottavaisena (!), että pystyy sietämään myös yksinäisyyden, sillä kamppailu kavereista on tiivistä (ehkä tarpeetonta) ja suru on hetkellään suuri, jos esimerkiksi synttäreille ei tule yhtään kutsuttua vierasta - näistä on uutisoitu paljon muun muassa sosiaalisessa mediassa, jopa perinnemediassa.
Elämme yhteiskunnassa, jossa arvostetaan ainakin virallisesti enemmistön tahtoa, puhutaan kehitteillä olevasta demokratiajatkumosta, mikä hakee linjojaan aina uusien sukupolvien astuessa "remmiin".
Ennen remmiin tuloa, ovat lapset jo päiväkodista lukien yhteisöllisyyden vaikutteen alaisia, jossa opetellaan toimeentulon sääntöjä, sillä elämässä on muitakin kuin vain "minä itse". Tämän vuoksi varhaiskasvatuksella niin kotona kuin päivähoidossa on suuri merkitys, miten myöhempi koulu starttaa ja sen jälkeinen vastuuremmi, kun pitää ottaa osaa verotukselliseen tulontasaukseen. Kaikista ei ole maistereiksi eikä tohtoreiksi - eikä pidäkään, sillä todellinen kädentaito on jälleen nousemassa arvoonsa.
Ryhmähenkisyys, joukkoon kuulumisen tunne sekä erityisesti joukosta saatava arvostus ja tarpeelliseksi tuntemisen tunne ovat kultaakin arvokkaampia tunteita ja palautteita, jotta yksilö kestää myös ne kolhut, joita niin yhteisö kuin yhteiskunnallinen koneisto aika-ajoin "järjestelee".
Identiteetti on juuri niin vahva kuin on kyky sietää vastoinkäymisiä. Ongelmat on helpompi kestää ja korjata, kun on ystävyyttä - joko yksilönä tai pienryhmänä, mikä tukee jäseniään. Yhteenkuuluvuuden henki on myös aikuisiässä tarpeen.
Järjestäkää työllisyystöitä yli 50-vuotiaille työttömille
I Miten me viitoitamme elämän tien nuorille – miten herätämme luottamuksen huomiseen?
[15112016] ” … Ratkaisuksi löytyy niin nuorten työmobilisaatio kuin merkittävä metsänistutus. Projekti on pitkä – ehkä 25 -50 vuotta. Idea on lisätä metsien puutilavuutta merkittävästi, juuri kiihkeimpänä kasvukautena, jolloin kasvu sitoo ennätysmäärän hiilidioksidia. Työttömät ja syrjäytyneet nuoret laitetaan metsän istutukseen – valtiollisena kuntaohjattuna työmobilisaationa. Tästä projektista hyötyvät kaikki – jopa valtio, joka saa kauppatavaraa massivoituvana hiilinieluna.
Metsää – lisää metsää
Metsät ovat massiivisin elävä biomassa maapallolla. Meille tänne peräpohjolaan on siunaantunut metsiä reippaasti per asukas, ja per maapinta-alan neliökilometri, vaikka yhteiskuntakehitys nakertaa kaikkialla ruuhka-alueilla kasvavaa metsäbiomassaa – tilalle tulee maaperäkattamista; betonina, asfalttina ja muina veden imeytymistä haittaavina kattauksina …”
…
II Nuorisotyöttömyys jäytää ongelmat suuremmiksi – niin nuorta kuin yhteiskuntaa ajatellen
[09042005] ” … Länsimaissa automaatio on vienyt kädentehtäviä ja työttömyys on nyt koko EU - alueella hälyttävä. Meneillään on myös maapallon kattava työtehtävien uusjako. Historiasta on runsaasti esimerkkejä mihin suurtyöttömyys johtaa. Joutilaan aika harhailee herkästi ja on suopea ääriliikkeille, joita ei tosin välittömästi etukäteen voi tuomita.
Täytyy muistaa, että nyt hyväksymämme hyödylliset tasa-arvoisempaan elämään tähdänneet aatteet ovat lähteneet liikkeelle isommista tai pienemmistä vallankumouksista, joiden takana oli aina jokin inhimillinen hätä. Nyt elämme tiedonkulun massa-aikaa, jolloin informaatio leviää räjähdysmäisesti ja koostaa helposti joukkoja yhteen. Yhteisessä Euroopassa muhii uuden aikakauden siemen miljoonien sitä vielä tiedostamatta … ”
…