torstai 17. lokakuuta 2019

Ilkka Luoman HS-kommentit 16102019 - IV




16102019
...
  • 1

  • Brexit-neuvotteluille takaisku: Pohjois-Irlannin unionisti­puolue ei hyväksy raja­ratkaisua

    Ilkka Luoma 
    On liki varmaa, että "jonkin asteinen sopimus syntyy", sillä EU pelkää Englannin sopimuksetonta lähtöä. Arkinen brittikansantalouden koko kertoo ymmärryksen pelolle. EU' lle on viisaampaa saavuttaa "kehno sopimus" mieluummin kuin sopimukseton tila, joka ajaa britit nopeaa kahdenvälisiin sopimusneuvotteluihin - muun muassa maailman suurimpien kanssa - US' n ja Kiinan. EU ei edusta mailmastamme kuin lopulta populaatiosuhteena 0,5/7,9 (britit vielä siinäkin mukana).

    Ero EU' sta avaa Englannille aivan uuden avautumismahdollisuuden entisiin kolonialistisiin imperiumin valtoihin - ehkä osin uudella anteeksi pyytävällä asenteella ja näin se olisi vastapaino Kiinan maailmalliselle esiinmarssille - erityisesti kehitysmaissa, joissa britit koloniaaleina ahersivat - tosin vain silloin omaksi edukseen. Ehkä nyt Brexitin jälkeen asenneilmasto olisi toisenlainen?

    Itse Englannissa kuningatar Elisabeth II parlamentin avauspuheenvuorossaan kertoi todellisuuden. Kuningattaren hallitus hakee eron EU' sta - ystävällisesti ja yhteistyöllisesti. Kuningatar Elisabeth II oli oivaltanut kansansa enemmistötahdon.
  • 2

  • Facebookin virtuaalivaluutta libra ajautui vaikeuksiin: Visan ja Mastercardin kaltaiset tukijat kaikkoavat

    Ilkka Luoma 
    Aikoinaan jo noin 20 vuotta sitten nuo samaiset Mastercard ja Visa, kuten suuret pankit pitivät puolivillaisena (so. vaikeana uhkana, jopa uhkana silloiselle pankkitoiminnalle) suomalaista Dynexco yhtiön mobiilitoiminnallista maksualustaa, joka oli jo proto- ja testauskäytössä joissain helsinkiläisravintoloissa.

    Dynexcon maksualustasysteemillä olisi pystynyt siirtämään myös reaaliajassa rahaa valtiosta toiseen. Dynexcon päämaja oli Helsingin Kansakoulukujalla. Hanke nieli paljon - hyvin paljon rahaa. Rakennettiin esimerkiksi suuri datakeskus, jonka myötä piti muun muassa vahvistaa talon perusrakenteita! Kehittelijät olivat tosissaan.

    Dynexco Oy' n systeemi oli todellinen pioneeri, siis jo 20 vuotta sitten varsinainen esikulkija ja tiennäyttäjä. Se oli liikkeellä aivan liian aikaisin. Dynexcon taustoista ei löytynyt riittävän vahvoja vaikuttajia edistämään esimerkiksi poliittista suopeutta systeemin saattamisesta vakaalle kehityslinjalle - ratkaisemaan jo tuolloin niitä mahdollisuuksia, jotka vasta nyt muun muassa pankkien toimesta Pivoina ja PayPalleina ovat markkinoilla.

    Suuri ratkaisumahdollisuus oli konkreettisesti tuon Dynexcon neuvottelupöydässä. Kiinalainen ZTE kävi tutustumassa järjestelmään; he olivat kiinnostuneita - suuresti, mutta tilaisuuteen ei tartuttu. Tuolloin ei Suomessa luotettu kiinalaisten mobiilikykyyn eikä verkko-osaamiseen. Nyt voimme lahjakkaasti besserwisseröidä - olisi kannattanut tarttua tilaisuuteen. ZTE olisi ollut valmis satsaamaan systeemiin merkittävät varat. Tänään Kiinassa lähes kaikki maksetaan kännyköillä.

    Nyt Facebookin takana on suuri voima ja se voi viedä omaa systeemiään väkevästi eteenpäin - vaikkapa alkaen kehitysmaista ... siitä se alkaa!
  • 3

  • Kommentti: Jos brexit-ihmettä ei tapahdu, Boris Johnson ajetaan tilanteeseen, jonka sijasta hän ”makaisi ennemmin kuolleena katu­ojassa”

    Ilkka Luoma 
    On liki varmaa, että "jonkin asteinen sopimus syntyy", sillä EU pelkää Englannin sopimuksetonta lähtöä. Arkinen brittikansantalouden koko kertoo ymmärryksen pelolle. EU' lle on viisaampaa saavuttaa "kehno sopimus" mieluummin kuin sopimukseton tila, joka ajaa britit nopeaa kahdenvälisiin sopimusneuvotteluihin - muun muassa maailman suurimpien kanssa - US' n ja Kiinan. EU ei edusta mailmastamme kuin lopulta populaatiosuhteena 0,5/7,9 (britit vielä siinäkin mukana).

    Ero EU' sta avaa Englannille aivan uuden avautumismahdollisuuden entisiin kolonialistisiin imperiumin valtoihin - ehkä osin uudella anteeksi pyytävällä asenteella ja näin se olisi vastapaino Kiinan maailmalliselle esiinmarssille - erityisesti kehitysmaissa, joissa britit koloniaaleina ahersivat - tosin vain silloin omaksi edukseen. Ehkä nyt Brexitin jälkeen asenneilmasto olisi toisenlainen?

    Itse Englannissa kuningatar Elisabeth II parlamentin avauspuheenvuorossaan kertoi todellisuuden. Kuningattaren hallitus hakee eron EU' sta - ystävällisesti ja yhteistyöllisesti. Kuningatar Elisabeth II oli oivaltanut kansansa enemmistötahdon.
  • 4

  • Nobelisti A. I. Virtanen varoitti peltojen rappiosta jo vuonna 1951

    Ilkka Luoma 
    On tunnettua, ettei rajallisesta voi loputtomasti nyhtää. Mentaliteetilla "viekää tuhkatkin pesästä" on arvaamattomat seuraukset. Maaperä on osa biodiversiteettiä - juuri kasvualustana. Kasvualustoina pellot ja metsätkin ovat osin kuollutta - kierrossa olevaa biologiaa, joka taas pallollamme on hiili- ja vesielämää - muutamin mineraalein ja niiden monimutkaisin sekoittein.

    Pelto köyhtyy, ellei sitä ravita monipuolisesti. Evoluution ratkaisu ei ole ihmisperäinen ja yksipuolinen pelto vaan yleensäkin kasvualusta uudelle, joka on lähinnä metsää, niittyä, aroa, savannia, tundraa ja jopa aavikkoa, jossa sielläkin on elämää.

    Niukkuus on siten suhteellista ja evoluutio osaa sijoittua ohjelmineen sopeutuvalla tavalla "paikkaan kuin paikkaan". En ole huomannut yhtään muuta eliölajia, joka systemaattisesti viljelee maaperää köyhdyttäen sitä. Emme tunne evoluution ohjelmakäskyjä, emmekä sen systematiikkaa kuin logiikkaa.

    Ihminen oli ensin keräilijä ja metsästäjä eli poimintaa ja juoksevan ravinnon kiinniottoa. Tuo systeemi ei tuhonnut maaperää, mutta päätti sukupuuttoon muun muassa mammutit. Kun maanviljely keksittiin, ihminen pysähtyi paikalleen ja kun ihminen huomasi, että pelto tuottaa enemmän kuin perhe/suku tarvitsee - huomasi se liiketoiminnan mahdollisuudet. Loppu onkin historiaa - sen sijaan US' n Keski-lännen pölymyrskyt 1930-luvun alussa eivät!

    Ihminen on herännyt ryöstöviljelyynsä ja keinolannoitukseen, jonka ponne oli tuotannon lisäys - idealla lisää, nopeammin ja suuremmissa erissä. Tämä tie on nyt kuljettu loppuun ja multa vähenee. Rajallisesta ei voida nyhtää loputtomiin!

    Olisi aika herätä tutkimaan ja opiskelemaan miten evoluutio ohjastaa meille monin osin ymmärtämätöntä biomassaista biosfääriä - elon monimuotoisuuksina ja keskinäissuhteina.

    On arvattavissa, että jokaiselle eliölajille on olemassa sen ominainen biomassakerroin, joka asemoi sen kokonaisjärjestelmään osaksi - kilpailulla ja sopeumalla. Ihminen tuli ja sotki tämän sopeumakaavaston.

...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti