Uutisoidaan, että paikasta toiseen ja takaisin liikenne olisi vähentynyt kolmanneksella
Jos näin, luonto kiittää tästä ohikiitävästä tervehtymisen hetkestä. On oletettavaa, että tämän talouskärvistelyn jälkeen alkaa talouskuopan täyttö, joka merkitsee kulutuksen 1,33 kertaistumista - näinkö?
Ihmiskunta on syönyt biosfäärillisen kokonaisbiologian "riisikupeilta" sellaista toimintavauhtia, että vuotuinen ylikulutuspäivä kohtaantuu täällä meillä Suomessakin jo noin toukokuussa. Siis loppuvuosi syödään varastoja, joita kohta ei enää ole. Näinkö?
Maailmallisesti tuo ylikulutuspäivä lienee noin syksyn korvilla - eli jälleen syömme laajemmassa mitassa vuotuiset kasvuvarantomme jo kolme kuukautta ennen vuoden loppua. Mihin tämä johtaa?
Katoaako biokerros hiljalleen kuin pyy ennen maailmanloppua. Miksi meillä on vallalla kasvuhokema, jossa ollaan totuttu markkinatalouden siivin, että "lisää, nopeammin ja suuremmissa erissä?
Jos katsomme Palloltamme ulos avaruuteen - näemme superkasvihuoneilmiössä painiskelevan Venus-planeetan - lyijykin sulaa. Toisaalta, jos kurkkaamme toiseen suuntaan, kohtaamme vetensä suurimmalta osin "kadottaneen" (jäätyneen) kasvittoman Mars-planeetan. Kumpi olisi kohtalomme?
Nyt Koronavirus "ojensi auttavan kätensä", hiukan kornisti ilmaisten, sillä nyt "se" kehottaa vähentämiseen. Olisitko Sinä valmis jopa täällä viisaissa teollisuusmaissa keskimääräiseen kulutuspuolitukseen; meillä olisi siihen varaa.
Meidän kulutusjuhlaan tottuneiden osalta olisi näytön paikka - kehittyville - ja kehitysmaille, ettei läntisen kulttuurikeskittymän luontokulutus kanna pitkälle - ympäristömme käy jo varahapella ja hengästyy ... tosin nyt se sai autuaallisen ohikiitohetken, kun toimeliaisuusvähenemä alensi kulutustamme jopa kolmanneksella. Mikäli näin tapahtuu säästökuuri, niin miksi tuo moodi ei voisi jäädä kestoasentoon?
No, todennäköisyys on se, että palaamme kulutuskeskeisyyteen - täytyyhän saada näyttö- ja vertailutaloutta, mutta minkä kiusaksi?
2 - Tienanmenin aukion tapahtumat jättivät jälkensä historiaan vuonna 1989. Kiinan keskushallinto lopetti mielenosoitukset tehtyjen virheiden jälkeen viestillä kansalaisilleen uudesta ajasta, jossa ihmiset saavat itse päätää kuinka "rikastua". Kiinan Tienanmenin päätöksiä tehnyt Deng Xiaoping [valtakausi n. 1976 - 97] musersi yöllä asevoimin mielenosoitukset palauttaen järjestystä maailman väkirikkaimpaan valtioon.
Järjestys ei palautunutkaan täysin, vaan armeija oli lähetettävä uudelleen kaduille Pekingiin. Kansa pysäytteli ja hidasti tankkikolonnia, kunnes lopulta keskushallinto itse teki ratkaisevan päätöksen lähettämällä kolonnan eteen symboliksi yksilön, joka "pysäytti, rauhoitti ja lopetti" koko mellakoinnin, oli koittanut uuden ajan alku. Deng ymmärsi, että yksilö nousee ja järjestelmä muuttuu.
Länsimaissa tämä yksilö nousi lehtien otsikoihin, hänestä tuli toivon kipinä ja arvoitus. Me emme ajatelleet, että henkilö nimettömyydessään oli valtakoneiston signaali kansalaisilleen.
Mikä onkaan totuus, onko sillä läntinen selite manipulaationa ja itäinen kätketty todellisuus "propagandana"? e [1]
1 - Puhutaan ja kirjoitetaan tiedosta, informaatiosta ja jopa manipulaatiosta - itään kerrotaan soveltuvan sana propaganda --- viittauksena HS-otsikkoon, on saattanut unohtua eräs hyvin todennäköinen meille länteen tuntematon tapahtumasarja --- Yksilösuoritus joka jäi elämään - Tienanmenin panssarivaunujen pysäyttäjä
Kommunismissa kohtaa kollektivismi, jossa ryhmä, aate ja valvonta yhtyvät. Kaltaisessamme markkinamekanismissa kohtaavat taas yksilö, kaltaisemme demokratia, mielipiteen vapaus ja valvonta. Kiina valitsi arvoituksellisen rikastumisen tien Tienanmenin aukion tapahtumien siivittämänä. Kiina oli tullut puhemies Mao Zedong´in [valtakausi 1945 - 76] aikaisen elämän päätepisteeseen ja keskushallinto antoi kansalle merkin levottomuuksien lopettamiseksi.
Merkki oli yksinkertainen - kuuluisa panssarivaunujen pysäyttäjä oli yksilö, joka markkeerasi kansaa ja joka "pystyi" itse pysäyttämään vanhan järjestelmän. Panssarivaunu pysähtyi ja ei ajanut nimettömän yksilön päälle, vaan koetti ohittaa, mutta pysähtyi lopulta kokonaan. Kansalainen yksilönä oli lopettanut vanhan järjestelmän merkiksi uuden alkamisesta.
Kiinan keskushallinto oli tiennyt "nimettömän kansalaisyksilön" ilmestymisen tyhjästä tankkien eteen - se oli merkki tulevasta muutoksesta.
Koko Kiina ymmärsi viestin ja näin sai alkunsa historian suurin muutosprosessi, joka ravistaa nyt koko maailmaa, niin taloudessa tänään kuin politiikkana huomenna.
Kiina on noussut 30 vuodessa uudeksi merkiksi maapallolle, mikä on elänyt kommunistisen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen USA:n yksinvaltahegemonissa.
Btw. Kiinan ja Neuvostoliiton kommunismissa - vielä nykyisen Venäjänkin ainoana yhteisenä piirteenä oli/on valtakoneiston muurien takaisuus/ salaisuus - tosin Kiinassa keisareiden "kielletty kaupunki" on ollut museona, mutta Moskovassa Kreml on edelleen vallan keskittymä muuriensa takana. > [2]
2 - Nytkin jo Suomessa arvioidaan itse Koronan aiheuttamia suoranaisia vaikutuksia, mutta erityisesti välillisiä - karenteeneineen ja rajoitteineen. Nuo kaksi viimeistä merkitsevät kahta asiaa - ikävyyttä ihmisperäiselle taloudelle, sen toimeliaisuudelle ja rahan kierrolle. Toinen seikka on ympäristösäästö, kun jo nyt arviodaan liikkeen paikasta toiseen ja takaisin vähentyneen kolnannekselle!
Luonto ja biosfääri kiittävät - ilmanalakin kirkastuu, ja toivottavasti ajatusmaailmamme myös - nimittäin vähentämiseen - kasvuhokeman sijasta. Tämä on ehkä Trumpille kauhistus, jos amerikkalaiset eivät pääse enää kuluttamaan kuten ennen. US' ssa per capita on yksi maailman suurimmista ympäristönhaittajalanjäljistä. Kenellä on oikeus kuluttaa ja kuinka paljon?
Herää kysymys, kenellä ja missäkin on oikeus millaiseen kulutukseen ja haittajäljen jättöön. Onko kiinalainen yhtä arvokas jäljen jättäjä kuin amerikkalainen. On arvioitu, että, jos kaikki kiinalaiset kuluttavat kuten amerikkalainen - tarvitsisimme 2-3 uutta Maapalloa. Tähän insinööri-ihmeeseen eivät edes Kiinasta joka vuosi valmistuvat 340 000 ylempää insinööriä pysty, vaikka muutoin taloudesta on operoitu maailman suurin (bkt/ppp - IMF 2014/-15).
Tehdäänkö muutos talouden näkökulmiimme?
Luovummeko kulutuksen kasvuodotuksista ja valitsemme vähentämisen? Voisimmeko keskimäärin tulla vähemmällä toimeen. Olisitko Sinä valmis? e [1]
1
Maailmantalous joutuu hakemaan suuntaansa
Jos näin, luonto kiittää tästä ohikiitävästä tervehtymisen hetkestä. On oletettavaa, että tämän talouskärvistelyn jälkeen alkaa talouskuopan täyttö, joka merkitsee kulutuksen 1,33 kertaistumista - näinkö?
Ihmiskunta on syönyt biosfäärillisen kokonaisbiologian "riisikupeilta" sellaista toimintavauhtia, että vuotuinen ylikulutuspäivä kohtaantuu täällä meillä Suomessakin jo noin toukokuussa. Siis loppuvuosi syödään varastoja, joita kohta ei enää ole. Näinkö?
Maailmallisesti tuo ylikulutuspäivä lienee noin syksyn korvilla - eli jälleen syömme laajemmassa mitassa vuotuiset kasvuvarantomme jo kolme kuukautta ennen vuoden loppua. Mihin tämä johtaa?
Katoaako biokerros hiljalleen kuin pyy ennen maailmanloppua. Miksi meillä on vallalla kasvuhokema, jossa ollaan totuttu markkinatalouden siivin, että "lisää, nopeammin ja suuremmissa erissä?
Jos katsomme Palloltamme ulos avaruuteen - näemme superkasvihuoneilmiössä painiskelevan Venus-planeetan - lyijykin sulaa. Toisaalta, jos kurkkaamme toiseen suuntaan, kohtaamme vetensä suurimmalta osin "kadottaneen" (jäätyneen) kasvittoman Mars-planeetan. Kumpi olisi kohtalomme?
Nyt Koronavirus "ojensi auttavan kätensä", hiukan kornisti ilmaisten, sillä nyt "se" kehottaa vähentämiseen. Olisitko Sinä valmis jopa täällä viisaissa teollisuusmaissa keskimääräiseen kulutuspuolitukseen; meillä olisi siihen varaa.
Meidän kulutusjuhlaan tottuneiden osalta olisi näytön paikka - kehittyville - ja kehitysmaille, ettei läntisen kulttuurikeskittymän luontokulutus kanna pitkälle - ympäristömme käy jo varahapella ja hengästyy ... tosin nyt se sai autuaallisen ohikiitohetken, kun toimeliaisuusvähenemä alensi kulutustamme jopa kolmanneksella. Mikäli näin tapahtuu säästökuuri, niin miksi tuo moodi ei voisi jäädä kestoasentoon?
No, todennäköisyys on se, että palaamme kulutuskeskeisyyteen - täytyyhän saada näyttö- ja vertailutaloutta, mutta minkä kiusaksi?
2 - 2
Toimittaja Yrjö Länsipuro pystyi kiertämään sensuurin Mobira Citymanilla raportoidessaan Pekingin kapinaviikoilta vuonna 1989 – ”Kansainvälinen kollegakaarti oli haljeta kateudesta!”
Järjestys ei palautunutkaan täysin, vaan armeija oli lähetettävä uudelleen kaduille Pekingiin. Kansa pysäytteli ja hidasti tankkikolonnia, kunnes lopulta keskushallinto itse teki ratkaisevan päätöksen lähettämällä kolonnan eteen symboliksi yksilön, joka "pysäytti, rauhoitti ja lopetti" koko mellakoinnin, oli koittanut uuden ajan alku. Deng ymmärsi, että yksilö nousee ja järjestelmä muuttuu.
Länsimaissa tämä yksilö nousi lehtien otsikoihin, hänestä tuli toivon kipinä ja arvoitus. Me emme ajatelleet, että henkilö nimettömyydessään oli valtakoneiston signaali kansalaisilleen.
Mikä onkaan totuus, onko sillä läntinen selite manipulaationa ja itäinen kätketty todellisuus "propagandana"? e [1]
2 - 1
Toimittaja Yrjö Länsipuro pystyi kiertämään sensuurin Mobira Citymanilla raportoidessaan Pekingin kapinaviikoilta vuonna 1989 – ”Kansainvälinen kollegakaarti oli haljeta kateudesta!”
Yksilösuoritus joka jäi elämään - Tienanmenin panssarivaunujen pysäyttäjä
Kommunismissa kohtaa kollektivismi, jossa ryhmä, aate ja valvonta yhtyvät. Kaltaisessamme markkinamekanismissa kohtaavat taas yksilö, kaltaisemme demokratia, mielipiteen vapaus ja valvonta. Kiina valitsi arvoituksellisen rikastumisen tien Tienanmenin aukion tapahtumien siivittämänä. Kiina oli tullut puhemies Mao Zedong´in [valtakausi 1945 - 76] aikaisen elämän päätepisteeseen ja keskushallinto antoi kansalle merkin levottomuuksien lopettamiseksi.
Merkki oli yksinkertainen - kuuluisa panssarivaunujen pysäyttäjä oli yksilö, joka markkeerasi kansaa ja joka "pystyi" itse pysäyttämään vanhan järjestelmän. Panssarivaunu pysähtyi ja ei ajanut nimettömän yksilön päälle, vaan koetti ohittaa, mutta pysähtyi lopulta kokonaan. Kansalainen yksilönä oli lopettanut vanhan järjestelmän merkiksi uuden alkamisesta.
Kiinan keskushallinto oli tiennyt "nimettömän kansalaisyksilön" ilmestymisen tyhjästä tankkien eteen - se oli merkki tulevasta muutoksesta.
Koko Kiina ymmärsi viestin ja näin sai alkunsa historian suurin muutosprosessi, joka ravistaa nyt koko maailmaa, niin taloudessa tänään kuin politiikkana huomenna.
Kiina on noussut 30 vuodessa uudeksi merkiksi maapallolle, mikä on elänyt kommunistisen Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen USA:n yksinvaltahegemonissa.
Btw. Kiinan ja Neuvostoliiton kommunismissa - vielä nykyisen Venäjänkin ainoana yhteisenä piirteenä oli/on valtakoneiston muurien takaisuus/ salaisuus - tosin Kiinassa keisareiden "kielletty kaupunki" on ollut museona, mutta Moskovassa Kreml on edelleen vallan keskittymä muuriensa takana. > [2]
4
Asiantuntijoilla olisi Yhdysvalloille tie ulos epidemiasta, mutta Trump pohtii mieluummin talouden avaamista – ”Se on elämäni isoin päätös”
2 - Nytkin jo Suomessa arvioidaan itse Koronan aiheuttamia suoranaisia vaikutuksia, mutta erityisesti välillisiä - karenteeneineen ja rajoitteineen. Nuo kaksi viimeistä merkitsevät kahta asiaa - ikävyyttä ihmisperäiselle taloudelle, sen toimeliaisuudelle ja rahan kierrolle. Toinen seikka on ympäristösäästö, kun jo nyt arviodaan liikkeen paikasta toiseen ja takaisin vähentyneen kolnannekselle!
Luonto ja biosfääri kiittävät - ilmanalakin kirkastuu, ja toivottavasti ajatusmaailmamme myös - nimittäin vähentämiseen - kasvuhokeman sijasta. Tämä on ehkä Trumpille kauhistus, jos amerikkalaiset eivät pääse enää kuluttamaan kuten ennen. US' ssa per capita on yksi maailman suurimmista ympäristönhaittajalanjäljistä.
Kenellä on oikeus kuluttaa ja kuinka paljon?
Herää kysymys, kenellä ja missäkin on oikeus millaiseen kulutukseen ja haittajäljen jättöön. Onko kiinalainen yhtä arvokas jäljen jättäjä kuin amerikkalainen. On arvioitu, että, jos kaikki kiinalaiset kuluttavat kuten amerikkalainen - tarvitsisimme 2-3 uutta Maapalloa. Tähän insinööri-ihmeeseen eivät edes Kiinasta joka vuosi valmistuvat 340 000 ylempää insinööriä pysty, vaikka muutoin taloudesta on operoitu maailman suurin (bkt/ppp - IMF 2014/-15).
Tehdäänkö muutos talouden näkökulmiimme?
Luovummeko kulutuksen kasvuodotuksista ja valitsemme vähentämisen? Voisimmeko keskimäärin tulla vähemmällä toimeen. Olisitko Sinä valmis? e [1]