Tehokkain selviytyminen on reviristisessä maailmassa omavaraisuus, joka nykyisessä verkostoglobalisaatiossa on mahdoton yhtälö. Verkottunut maailma hakee nopeinta ja tuottoisinta tapaa tehdävoittoja omistajille.
Universaalit suuryhtiöt ovat kuin "valtioita" - ilman rajoja, ja raha liikkuu vapaasti, kunhan lähtö- ja saapumisosoitteet ovat "hyväksyttyjä". Yleensä suuryrityksen leima riittää tuottamaan hyväksyttävyyden.
Ihminen on vähintäänkin hädässään hyvin reviirihakuinen - omaan tuttuun ja turvalliseen kehäreviiriin, kuten oli maatalous satoja vuosia, ominaan; perheen muodostaessa kehän, jota puolustettiin ulkoisilta uhilta. Ainoaksi ulkoisuudeksi hyväksytiin vaimon hakijat, kun samassa yhteisössä ei voinut lisääntyä - geneettisen sekasorron pelossa.
Reviristit luovat omavaraisuden hyveitä
Tuolla tarkoitetaan tutun ja turvallisen omaehtoisuutta vähintäänkin kaikkeen sellaiseen, jotka ovat täysin välttämättömiä. Ruoka, hengitettävä ilma ja puhdas vesi ovat välttämättömyyksiä, kuten erinomaisesti tiedetään, mutta niitä ei kuitenkaan säästellä. Suomen pääkaupunkiseutukin on täysin riippuvainen keskisuomalaisten Päijänteen vedestä. Solidaarisuus ulottuu tässä Jyväskylä - Lahdesta uljaaseen Helsinkiin saakka.
Nyt reviristit mulkoilevat, kun NNV-hallitus on juuri nyt ilmoittamassa kumoutuuko uusmaalaisten karanteeni. Jälleen PM Sanna Marin on suurien asioiden edessä.
Mäntyharjulaiset haluavat yleensä mökkiläiset pitäjäänsä, mutta nyt ollaan kriittisiä. On kyse omasta, juuri tärkeästä omasta - terveydestä. Luulo ja tieto lyövät nyt kättä.
Kuvittelu ei tuo ruokaa pöytään. Ruoka tulee maasta, vedestä ja joskus ilmasta, jos on tarkka haulikko. Maatalous on omavaraisuuspyrkyä, se on myös reviiriyttä - olla omassa kehässä.
Jatkosodan aikana maalaisserkku oli arvokas sukulaisuus kaupunkilaiselle - erityisesti maalaisten kotipuutarhat ja perunamaat. Oli kiva hakea apetta maalta. Tosin pahimpina talvina 1942-43 olimme Saksan kolmannen valtakunnan varassa, monin osin.
Ennustaminen on aina arvausta. Ihminen harrastaa arvausta yhtä paljon kuin jossittelua, sillä ne molemmat ovat helppoja - kenelle tahansa. Jokainen arvaus on "yhtä arvokas" - tosin tiedeyhteisöt vetoavat todennäköisyyksiin ja aiempaan tietoon, joka antaa mahdollisuuksia ennakoida tulevaa. Onko ennakointi ennustamista?
Virukset ovat olleet alun haman alkuhämäristä alkaen, jo ennen mitään maaelämää, sillä maata ei edes ollut - oli vain meri - todellinen koko Maan kattava valtameri. Niinpä evoluutio on harrastanut viruksien osalta tuotekehitystä reilusti miljardi vuotta, se on paljon meidän apinana oloon aikaan nähden - ehkä muutaman miljoonan vuoden ajan olemme olleet "suuraivollisia"?
Viruksiin latautuu yksinkertaisuudessaan niin paljon meille tuntemattomia muuttujia, ettei nykyisin menetelmin kyetä tekemään riittävää mallinnusta, mitä tapahtuisi missäkin vaihtoehtotilanteessa.
Virus ei osaa sekään ennustaa. Virus ei ole utelias, se on tehokkaasti lisääntyvä ulkoa - evoluutiosta - tulevan ohjeistuksen vallassa. Virus ei edes tapa käsitteellä mikä on taas ihmisille tyypillistä - me tapamme tietoisesti, ja usein jopa tunteella.
Viruksella ei ole tunteita, vain ohjelmalause, joka laittaa lisääntymään ja hakeutumaan haja-ammunnalla "isäntäkasviin", josta syntyy uusia viruksia, ja paljon. Massan laki puhuu tässä puolestansa, jota olematon pienuus komppaa - emme näe "vihollistamme".
Ihminen on kehittänyt 80 vuoden aikana itselleen tietokoneen, apuvälineen ennustaa tai oikeastaan mallintaa. Tuo mallinnus on "täysosuma", sillä se antaa mahdollisuuden arvioida erilaisia skenaarioita - vaikka kansantalouden kehittymisestä - annetuin monin muuttujin.
Viruksien osalta muuttujia on liikaa nykyiselle laskentateholle. Ehkä 80 vuoden kuluttua on kompuutteri, joka kykenee mallintamaan laskennalla sellaisia muuttujamääriä, joista emme nyt näe "untakaan". Kuinka paljon pitää olla muuttujia hallussa, jotta viruksiin saamme otteen? Voiko parametrejä olla "ääretön määrä"?
Sotaveteraanit olivat 1950- ja -60-luvuilla liki hylkiöitä. Heille ei saanut puhua, ja heitä vieroksuttiin - varsinkin tietyistä piireistä. Vasta myöhemmin huomattiin antaa vilpitön arvo veteraaneille, jotka olivat antaneet jotain sellaista, mitä tänään sotaa näkemätön sukupolvi voi vain kuvitella.
Liian moni veteraani lähti viimeiseen iltahuutoon - unohdettuna, vastinvelvoitetta saamatta - vammat eivät saaneet riittävää hoitoa - koska heitä oli "liikaa". Veteraanien vähetessä hoitovelvollisuus on kasvanut, onhan edullisempaa hoivata ja kuntouttaa yhä pienentyvää ryhmää.
Nyt on kansallinen vastuukysymys, jotteivat viimeiset veteraanit kohtaa iltahuutoansa juuri jostain ulkoa tulleesta näkymättömästä "vihollisesta", jota vastaan he ovat nyt puolustuskyvyttömiä.
Silloin, kun todellinen tosi oli kyseessä - he eivät olleet kyvyttömiä. Veteraanit kykenivät taistelemaan sellaista ylivoimaa vastaan, jossa "koronat olisivat olleet lasten leikkiä".
Nyt on valtiovallan erityinen velvollisuus hoitaa veteraanit sillä parhaaalla tavalla mitä nykyinen yhteiskunta voi antaa. Veteraanit ansaitsevat täyden huomion. Tehdään nyt se mikä on kunniakasta. Autetaan veteraanit yli tästä Koronasta, jotta he viimeisinä aikoinaan huomaavat, että heistä oikeasti välitetään.
Todelliset johtajat eivät ole populisteja. Aito johtaja osaa kuunnella, analysoida ja tehdä tarvittaessa kaikkein vaikeimmatkin päätökset - yksin, ottaen vastuun, jopa sellaisista päätöksistä, jotka eivät saa jakamatonta kansan suosiota. Siksi he ovat johtajia ja tuollaisia johtajia valitaan/tarvitaan, kun todellinen kriisi koittaa.
Kriiseissä tarvitaan joskus nopeita päätöksiä. Hyväkään johtaja ei tule toimeen yksin - hänellä pitää olla joukko neuvonantajia, jotka ovat rehellisiä tiedon jaossa ja siten, että ne perustuvat parhaaseen mahdolliseen todellisuuteen.
Suuri johtaja ei välttämättä kaipaa ehdotuksia päätöksiksi, vaan tositietoa laajasti. Johtaja luottaa omaan intuitioon - hyvä vai paha? Niin, tuon vuoksi onnistuneesti hyviä johtajia on niin kovin vähän - ollut, on ja tulee olemaan.
Populisti on tänään laatumedian hienostunut "kirosana", jolla koetetaan alentaa itse populisteiksi nimitettyjä päättäjiä, puoluejohtajia ja myös harhaanjohtajia. Populismi on parhaimmillaan selkokielisyyttä, jossa ei jossitella, vaan kerrotaan alastonkin totuus - vastuuta kantaen.
Pätevä populisti tulee ymmärretyksi suuren kansan riveissä, ja lopultahan arkitavikset ovat he, jotka "ruumiit pesee, joita muut tekee". Näitä esimerkkejä on historia täynnä - ei tarvitse kuin aidosti ja laajasti tutkia Talvisodan aatto, niin sieltä tulee todiste, kun johtajat pienellä kirjaimella eivät osanneet peliä - niin arkijermu maksoi siitä sen hinnan - 25 000 menehtynyttä, jotka kansa itse kantoi isänmaan multiin.
Demokratia on aikakausituote, joka hakee linjaansa - erityisesti EU' n tuotekehityksessä. Tätä kehitystä seuraa tämän päivän maailman suurin - Kiina, joka uteliaana odottaa EU' n ratkaisuja, jos niistä olisi opittavaa myös Kiinassa, jossa on kolme kertaa enemmän ihmisiä ja enemmän kuin koko läntisessä yhteisössä.
Onko demokratia, eli enemistövalta sen vaikuttavin ominaisuus, vain vähemmistösuoja, jota länsimaat koettavat kovinkin keinoin (US ja sen sodat) ylläpitää voimassa!
Päivä maalla talkoissa on ruumiintyötä, joka yllättää monen fyysiseen työhön tottumattoman lihaskunnon. Moottorisaha, puhumattakaan pokasahasta, onkin väsyttävä ilmestys, mutta se tuntuukin mukavalta auringon paahtaessa ylivoimasella ultraviolettisäteilyllä selkään.
Maalla on mukavaa - sanoo jo muinoinen laulu, ja niin se onkin: Rauha, hiljaisuus, yksinolo - hilippaseminen alastomana oman pikku peltotilkun ympäri on halpa ja luontoa säästävä toimi omaksi viihdykkeeksi.
Nyt olevat aktiivisukupolvet ovat saamassa historiamme suurimmat perinnöt!
Nämä perinnöt tuovat eloa maaseudulle. Kaupunkilaiset ostavat enenevästi omia maatilkkujaan - maaseutu saa uusia asukkaita, meille syntyy uusmaalaiset, joille elämänarvot ovat muuttumassa luonnoksi, harmoniaksi ja arvostukseksi maata kohtaan, joka meidät kuitenkin viime kädessä elättää.
Suomi on suuri maa asua
Meillä on ainutlaatuisen rehevä, ihmisistä miltei autio rauhan tyyssija ja luonnoltaan rikas ja puhuttava maaseutuluonto, jossa ihmisen mieli lepää. Tähän miljööseen lähivuosina hakeutuu yhä useampi kiireeseen, ruuhkiin, saasteisiin ja jatkuvaan meluun kyllästynyt väestön osa.
Tämän kaiken monelta osin mahdollistavat mittavat perinnöt. Samalla monelle avautuu mahdollisuus palata luontoon ja palata sukunsa maille, mistä Suomen väkevyys, voima ja keskinäinen yhtenäisyys on vaikeina hetkinä hätää hoitamaan lähtenyt.
Päivä maaseudulla on henkistä voimaa uupuneelle kaupunkilaiselle, se on terapiaa vetten ja humisevien metsien ääreltä. Hetket maalla ovat vaihtelua, se on myös kysyntää muutoin toistaiseksi autioituvalle maaseudulle, jossa usein on kiireettömät palvelut myös kaupunkilaisille.
Suomi virallisten tilastojen mukaan kasautuu väestökeskuksiin
Epävirallinen tieto kertoo, että monet ovat jo kyllästyneet hälinään, oravanpyörälliseen juoksukiertoon, ruuhkaisiin terveyskeskuksiin, pinnan alla piilevään väkivaltaan kuin muihin vaikeuksiin, mitä kasautuvat ihmislaumat yhä suuremmissa kerrostaloissa synnyttävät >
2 - Huomenna monille avautuu aivan uusi mahdollisuus - se on muutto maalle, perintömaille tai muutoin omistusjärjestelyjen kautta punaiseen mökkiin oman perunamaan viereen. Kaupunkiin saattaa siitä huolimatta jäädä monelle koti satunnaisia käyntejä varten.
Maaseutu on luonnon väkevyyttä
Se on aidon lehmänlannan tuoksua, kuin myös ääniä, jotka ovat monien korvasta jo kadonneet. Maalla on käden työlle aina tehtävää.
On vain omasta tahdosta kiinni, kuinka palauttaa sitä tekemisen riemua ja havaintoa, että osaa se konttoristi, myyntimies, filosofi kuin sairaanhoitaja ja pappikin vääntää muutakin kuin allekirjoituskynää, rattia ja kirjaa - niin suurta kuin pientäkin.
Maaseutu on tullut vaihtoehdoksi
Paluumuutto on tullut piristykseksi riutuville pienkunnille. Kansalaiset eivät kaikki halua tornitaloja, neljiä maanalaisia kerroksia, metroja kuin jalkapallokentän kokoisia parkkipaikkoja autoilleen, joita jo pitää olla kaksi per perhe. Maallakin tuo auto tarvitaan - ehkä se huomenna tankataan sianpaskasta tehdyllä biopolttoaineella omasta tilabiotankista.
Ehkä muutoinkin paluumuutto ideoittaa aivan uusia ratkaisuja kiihtyvään ilmastomuutokseen, joka ajaa ylitsemme vääjäämättä. Maaseutua odottaa uusi investointien aalto - ellei sitten kaupunkilainen vaadi aivan kaikkeen sähköä, energiaa ja apuvälineitä kätensä helpotteeksi.
Maalla kulutus voisi olla pienempää ja luonnollisempaa
Ehkä paluu maalle ratkaisee luomun, omavaraistuotannon ja riippumattomuuden sekä tuottaa mielenrauhan vedestä, metsästä ja pöllön huhuilusta kuin suden ulvonnasta - olemmehan osa luontoa, jota olemme jo nyt raiskanneet ylitse sen kestokyvyn.
1 - Kun on paljon ihmisiä - ehkä "liikaakin" on yhä järjestäytyneempi ja kurinalaisempi ihmisyhteisö toimivuuden ja edes jonkinasteisen tasapuolisuuden tae ja edellytys. Nyt ihmisiä on Pallollamme noin 7,8 miljardia, joista kiinalaisten ja intialaisten osuus on 2,8/7,8.
Läntinen maailma on suurelta osin suurina ostovoima- ja vaikutevirtoina vapaata ylirajojen globaalia isänmaatonta rahataloutta - suuryrityksinä, joiden valtavalvonta demokratian nimissä on vaikeaa.
"The Big Business" kulkee tahtonsa mukaan omia polkujaan kuin se kuuluisa Camel Boots. Entä nuo kiinalaisten jättiyritykset ja miiden lännestä väitetty valloitus - esimerkkinä Huawei, jolle on sälyttynyt kaikki uhat - lännestä, toistaiseksi ilman todisteita. Läntisen yhteisön populaatio-osuus on Pallostamme noin 1,3/7,8.
Markkinatalous ja yksilön koroste kuluttajina on paljolti kulutustalouden kasvuhokemassa saanut aikaiseksi Pallomme historian suurimmat eliövaikutteisen ympäristön haittajalanjäljen - ihmisten toimesta.
Tämän markkinatalouden individuaalinen 'minä itse yksin päätän millaista näyttö- ja vertailutaloutta haluan elää' - välittämättä millaista tuhoa se tekee meitä kaikkia elättävälle biosfäärille ja sen Elämän monimuotoisuudelle.
Nyt maailma käy joka tapauksessa kohden muutosta - ehkä kovinkin suurta muutosta
Kulutuksellinen muutos on pakko toteuttaa. Muutoksesta on hellyttävä mainos televisiossa (Yle) - pörriäisistä - sillä ilman noita moni meille ehdottoman tärkeä biologia ravintona ei lisäänny. Yksinkertaista kuin tuon bootsin kulku, jolle nyt laitetaan rajoitteita - koko luontobiologian vuoksi. Kasvaa ei voi rajojensa enempää, vaikka jopa talousviisaat hokevat tuota kasvua >
1
Parempi tulevaisuus täytyy ensin kuvitella
Universaalit suuryhtiöt ovat kuin "valtioita" - ilman rajoja, ja raha liikkuu vapaasti, kunhan lähtö- ja saapumisosoitteet ovat "hyväksyttyjä". Yleensä suuryrityksen leima riittää tuottamaan hyväksyttävyyden.
Ihminen on vähintäänkin hädässään hyvin reviirihakuinen - omaan tuttuun ja turvalliseen kehäreviiriin, kuten oli maatalous satoja vuosia, ominaan; perheen muodostaessa kehän, jota puolustettiin ulkoisilta uhilta. Ainoaksi ulkoisuudeksi hyväksytiin vaimon hakijat, kun samassa yhteisössä ei voinut lisääntyä - geneettisen sekasorron pelossa.
Reviristit luovat omavaraisuden hyveitä
Tuolla tarkoitetaan tutun ja turvallisen omaehtoisuutta vähintäänkin kaikkeen sellaiseen, jotka ovat täysin välttämättömiä. Ruoka, hengitettävä ilma ja puhdas vesi ovat välttämättömyyksiä, kuten erinomaisesti tiedetään, mutta niitä ei kuitenkaan säästellä. Suomen pääkaupunkiseutukin on täysin riippuvainen keskisuomalaisten Päijänteen vedestä. Solidaarisuus ulottuu tässä Jyväskylä - Lahdesta uljaaseen Helsinkiin saakka.
Nyt reviristit mulkoilevat, kun NNV-hallitus on juuri nyt ilmoittamassa kumoutuuko uusmaalaisten karanteeni. Jälleen PM Sanna Marin on suurien asioiden edessä.
Mäntyharjulaiset haluavat yleensä mökkiläiset pitäjäänsä, mutta nyt ollaan kriittisiä. On kyse omasta, juuri tärkeästä omasta - terveydestä. Luulo ja tieto lyövät nyt kättä.
Kuvittelu ei tuo ruokaa pöytään. Ruoka tulee maasta, vedestä ja joskus ilmasta, jos on tarkka haulikko. Maatalous on omavaraisuuspyrkyä, se on myös reviiriyttä - olla omassa kehässä.
Jatkosodan aikana maalaisserkku oli arvokas sukulaisuus kaupunkilaiselle - erityisesti maalaisten kotipuutarhat ja perunamaat. Oli kiva hakea apetta maalta. Tosin pahimpina talvina 1942-43 olimme Saksan kolmannen valtakunnan varassa, monin osin.
2
Pandemia haastaa ennustamisen teorian – viruksen etenemisessä on liikaa muuttujia
Virukset ovat olleet alun haman alkuhämäristä alkaen, jo ennen mitään maaelämää, sillä maata ei edes ollut - oli vain meri - todellinen koko Maan kattava valtameri. Niinpä evoluutio on harrastanut viruksien osalta tuotekehitystä reilusti miljardi vuotta, se on paljon meidän apinana oloon aikaan nähden - ehkä muutaman miljoonan vuoden ajan olemme olleet "suuraivollisia"?
Viruksiin latautuu yksinkertaisuudessaan niin paljon meille tuntemattomia muuttujia, ettei nykyisin menetelmin kyetä tekemään riittävää mallinnusta, mitä tapahtuisi missäkin vaihtoehtotilanteessa.
Virus ei osaa sekään ennustaa. Virus ei ole utelias, se on tehokkaasti lisääntyvä ulkoa - evoluutiosta - tulevan ohjeistuksen vallassa. Virus ei edes tapa käsitteellä mikä on taas ihmisille tyypillistä - me tapamme tietoisesti, ja usein jopa tunteella.
Viruksella ei ole tunteita, vain ohjelmalause, joka laittaa lisääntymään ja hakeutumaan haja-ammunnalla "isäntäkasviin", josta syntyy uusia viruksia, ja paljon. Massan laki puhuu tässä puolestansa, jota olematon pienuus komppaa - emme näe "vihollistamme".
Ihminen on kehittänyt 80 vuoden aikana itselleen tietokoneen, apuvälineen ennustaa tai oikeastaan mallintaa. Tuo mallinnus on "täysosuma", sillä se antaa mahdollisuuden arvioida erilaisia skenaarioita - vaikka kansantalouden kehittymisestä - annetuin monin muuttujin.
Viruksien osalta muuttujia on liikaa nykyiselle laskentateholle. Ehkä 80 vuoden kuluttua on kompuutteri, joka kykenee mallintamaan laskennalla sellaisia muuttujamääriä, joista emme nyt näe "untakaan". Kuinka paljon pitää olla muuttujia hallussa, jotta viruksiin saamme otteen? Voiko parametrejä olla "ääretön määrä"?
3
Koronavirus levisi sotainvalidien sairaalaan Kauniaisissa – Viisi tartunnan saanutta
Liian moni veteraani lähti viimeiseen iltahuutoon - unohdettuna, vastinvelvoitetta saamatta - vammat eivät saaneet riittävää hoitoa - koska heitä oli "liikaa". Veteraanien vähetessä hoitovelvollisuus on kasvanut, onhan edullisempaa hoivata ja kuntouttaa yhä pienentyvää ryhmää.
Nyt on kansallinen vastuukysymys, jotteivat viimeiset veteraanit kohtaa iltahuutoansa juuri jostain ulkoa tulleesta näkymättömästä "vihollisesta", jota vastaan he ovat nyt puolustuskyvyttömiä.
Silloin, kun todellinen tosi oli kyseessä - he eivät olleet kyvyttömiä. Veteraanit kykenivät taistelemaan sellaista ylivoimaa vastaan, jossa "koronat olisivat olleet lasten leikkiä".
Nyt on valtiovallan erityinen velvollisuus hoitaa veteraanit sillä parhaaalla tavalla mitä nykyinen yhteiskunta voi antaa. Veteraanit ansaitsevat täyden huomion. Tehdään nyt se mikä on kunniakasta. Autetaan veteraanit yli tästä Koronasta, jotta he viimeisinä aikoinaan huomaavat, että heistä oikeasti välitetään.
Nyt tekoja vaikka kansalaistoiminnan kautta!
4
Nyt kansalaiset luottavat johtajiinsa, mutta pian populismi nousee kaikkialla, sanoo tutkija Emilia Palonen
Kriiseissä tarvitaan joskus nopeita päätöksiä. Hyväkään johtaja ei tule toimeen yksin - hänellä pitää olla joukko neuvonantajia, jotka ovat rehellisiä tiedon jaossa ja siten, että ne perustuvat parhaaseen mahdolliseen todellisuuteen.
Suuri johtaja ei välttämättä kaipaa ehdotuksia päätöksiksi, vaan tositietoa laajasti. Johtaja luottaa omaan intuitioon - hyvä vai paha? Niin, tuon vuoksi onnistuneesti hyviä johtajia on niin kovin vähän - ollut, on ja tulee olemaan.
Populisti on tänään laatumedian hienostunut "kirosana", jolla koetetaan alentaa itse populisteiksi nimitettyjä päättäjiä, puoluejohtajia ja myös harhaanjohtajia. Populismi on parhaimmillaan selkokielisyyttä, jossa ei jossitella, vaan kerrotaan alastonkin totuus - vastuuta kantaen.
Pätevä populisti tulee ymmärretyksi suuren kansan riveissä, ja lopultahan arkitavikset ovat he, jotka "ruumiit pesee, joita muut tekee". Näitä esimerkkejä on historia täynnä - ei tarvitse kuin aidosti ja laajasti tutkia Talvisodan aatto, niin sieltä tulee todiste, kun johtajat pienellä kirjaimella eivät osanneet peliä - niin arkijermu maksoi siitä sen hinnan - 25 000 menehtynyttä, jotka kansa itse kantoi isänmaan multiin.
Demokratia on aikakausituote, joka hakee linjaansa - erityisesti EU' n tuotekehityksessä. Tätä kehitystä seuraa tämän päivän maailman suurin - Kiina, joka uteliaana odottaa EU' n ratkaisuja, jos niistä olisi opittavaa myös Kiinassa, jossa on kolme kertaa enemmän ihmisiä ja enemmän kuin koko läntisessä yhteisössä.
Onko demokratia, eli enemistövalta sen vaikuttavin ominaisuus, vain vähemmistösuoja, jota länsimaat koettavat kovinkin keinoin (US ja sen sodat) ylläpitää voimassa!
5 - 1
Koronakriisistä voi seurata 2020-luvun Nurmijärvi-ilmiö, sanoo muuttoliiketutkija
Maalla on mukavaa - sanoo jo muinoinen laulu, ja niin se onkin: Rauha, hiljaisuus, yksinolo - hilippaseminen alastomana oman pikku peltotilkun ympäri on halpa ja luontoa säästävä toimi omaksi viihdykkeeksi.
Nyt olevat aktiivisukupolvet ovat saamassa historiamme suurimmat perinnöt!
Nämä perinnöt tuovat eloa maaseudulle. Kaupunkilaiset ostavat enenevästi omia maatilkkujaan - maaseutu saa uusia asukkaita, meille syntyy uusmaalaiset, joille elämänarvot ovat muuttumassa luonnoksi, harmoniaksi ja arvostukseksi maata kohtaan, joka meidät kuitenkin viime kädessä elättää.
Suomi on suuri maa asua
Meillä on ainutlaatuisen rehevä, ihmisistä miltei autio rauhan tyyssija ja luonnoltaan rikas ja puhuttava maaseutuluonto, jossa ihmisen mieli lepää. Tähän miljööseen lähivuosina hakeutuu yhä useampi kiireeseen, ruuhkiin, saasteisiin ja jatkuvaan meluun kyllästynyt väestön osa.
Tämän kaiken monelta osin mahdollistavat mittavat perinnöt. Samalla monelle avautuu mahdollisuus palata luontoon ja palata sukunsa maille, mistä Suomen väkevyys, voima ja keskinäinen yhtenäisyys on vaikeina hetkinä hätää hoitamaan lähtenyt.
Päivä maaseudulla on henkistä voimaa uupuneelle kaupunkilaiselle, se on terapiaa vetten ja humisevien metsien ääreltä. Hetket maalla ovat vaihtelua, se on myös kysyntää muutoin toistaiseksi autioituvalle maaseudulle, jossa usein on kiireettömät palvelut myös kaupunkilaisille.
Suomi virallisten tilastojen mukaan kasautuu väestökeskuksiin
Epävirallinen tieto kertoo, että monet ovat jo kyllästyneet hälinään, oravanpyörälliseen juoksukiertoon, ruuhkaisiin terveyskeskuksiin, pinnan alla piilevään väkivaltaan kuin muihin vaikeuksiin, mitä kasautuvat ihmislaumat yhä suuremmissa kerrostaloissa synnyttävät >
5 - 2
Koronakriisistä voi seurata 2020-luvun Nurmijärvi-ilmiö, sanoo muuttoliiketutkija
Maaseutu on luonnon väkevyyttä
Se on aidon lehmänlannan tuoksua, kuin myös ääniä, jotka ovat monien korvasta jo kadonneet. Maalla on käden työlle aina tehtävää.
On vain omasta tahdosta kiinni, kuinka palauttaa sitä tekemisen riemua ja havaintoa, että osaa se konttoristi, myyntimies, filosofi kuin sairaanhoitaja ja pappikin vääntää muutakin kuin allekirjoituskynää, rattia ja kirjaa - niin suurta kuin pientäkin.
Maaseutu on tullut vaihtoehdoksi
Paluumuutto on tullut piristykseksi riutuville pienkunnille. Kansalaiset eivät kaikki halua tornitaloja, neljiä maanalaisia kerroksia, metroja kuin jalkapallokentän kokoisia parkkipaikkoja autoilleen, joita jo pitää olla kaksi per perhe. Maallakin tuo auto tarvitaan - ehkä se huomenna tankataan sianpaskasta tehdyllä biopolttoaineella omasta tilabiotankista.
Ehkä muutoinkin paluumuutto ideoittaa aivan uusia ratkaisuja kiihtyvään ilmastomuutokseen, joka ajaa ylitsemme vääjäämättä. Maaseutua odottaa uusi investointien aalto - ellei sitten kaupunkilainen vaadi aivan kaikkeen sähköä, energiaa ja apuvälineitä kätensä helpotteeksi.
Maalla kulutus voisi olla pienempää ja luonnollisempaa
Ehkä paluu maalle ratkaisee luomun, omavaraistuotannon ja riippumattomuuden sekä tuottaa mielenrauhan vedestä, metsästä ja pöllön huhuilusta kuin suden ulvonnasta - olemmehan osa luontoa, jota olemme jo nyt raiskanneet ylitse sen kestokyvyn.
Kirjoitettu 9. kesäkuuta 2007. e
7
”Tämä on myös yksilönvapauden ja markkinatalouden kriisi”, sanoo tutkija Timo Miettinen – Miltä näyttää yhteiskunta koronakriisin jälkeen?
Läntinen maailma on suurelta osin suurina ostovoima- ja vaikutevirtoina vapaata ylirajojen globaalia isänmaatonta rahataloutta - suuryrityksinä, joiden valtavalvonta demokratian nimissä on vaikeaa.
"The Big Business" kulkee tahtonsa mukaan omia polkujaan kuin se kuuluisa Camel Boots. Entä nuo kiinalaisten jättiyritykset ja miiden lännestä väitetty valloitus - esimerkkinä Huawei, jolle on sälyttynyt kaikki uhat - lännestä, toistaiseksi ilman todisteita. Läntisen yhteisön populaatio-osuus on Pallostamme noin 1,3/7,8.
Markkinatalous ja yksilön koroste kuluttajina on paljolti kulutustalouden kasvuhokemassa saanut aikaiseksi Pallomme historian suurimmat eliövaikutteisen ympäristön haittajalanjäljen - ihmisten toimesta.
Tämän markkinatalouden individuaalinen 'minä itse yksin päätän millaista näyttö- ja vertailutaloutta haluan elää' - välittämättä millaista tuhoa se tekee meitä kaikkia elättävälle biosfäärille ja sen Elämän monimuotoisuudelle.
Nyt maailma käy joka tapauksessa kohden muutosta - ehkä kovinkin suurta muutosta
Kulutuksellinen muutos on pakko toteuttaa. Muutoksesta on hellyttävä mainos televisiossa (Yle) - pörriäisistä - sillä ilman noita moni meille ehdottoman tärkeä biologia ravintona ei lisäänny. Yksinkertaista kuin tuon bootsin kulku, jolle nyt laitetaan rajoitteita - koko luontobiologian vuoksi. Kasvaa ei voi rajojensa enempää, vaikka jopa talousviisaat hokevat tuota kasvua >