Säädellyn rahan tulee liittyä ehdottomiin välttämättömyyksiin
Kaikki muu on kulutustalouden kasvuhokemallista pöhinää - siis paljolti turhaa, johtuen enimmäkseen tavasta elää näyttö- ja vertailutaloutta. Ei kylläkään koske kaikkia, mutta ainakin heitä, joiden per capita ympäristönhaittajalanjälki on huomattavan suuri.
Tänään elämäntuottajan sankari - maajussi saa ruisleivästä muutaman prosentin Suurimmat jako-osuudet nappaa jalostus ja kauppa. Maatyö ei työllistä paljoakaan - automaation ja koneistuksen myötä - sen sijaan jalostus ja kauppa palveluina työllistävät. Epätahti makaa tuollakin.
Olisi luontaista, että ravinto ottaisi keskiarvoperheen menoista sen 30-40 prosenttia, kuten vielä 1930-50 -luvuilla. Nykyään ravintokulunki on noin 11-13 prosenttia ja maailman väkiluku on tuosta 1930-luvusta kolminkertaistunut. Miten kauan ravintoa riittää, kun EU' n eteläiset jäsenmaatkin saattavat kuivua.
Entä sitten tuo kopteriraha?
Mitä Sinä tekisit, jos tilillesi pompsahtaisi vaikkapa 1200 euroa per perheenjäsen? Nelihenkinen perhe saisi 4800 euroa - se on paljon? Maksaisitko velkojasi vai syöksyisitkö kuluttamaan - ostamaan paljolti sellaista mitä ei todellisuudessa tarvita. Mitä me oikeasti tarvitaan?
Jospa EKP pumppaa tuota katteettomuushöttöä valtioiden budjettiin merkinnällä - velkaanne on eliminoitu x-miljardilla, se olisi helpointa.
Missä muuten tuota uutta rahaa synnytetään?
Ennen oli sidos kultaan, jota on rajallinen määrä. Kultasidos poistettiin Bretton-Woodsissa ja sen jälkeen alkoi Yhdysvaltojen valtava velkaantuminen ja kauppataseen alijäämäistyminen - US-dollarilla on edelleen luottoa ja FED painaa sitä tarvittaessa luottamusrajoille saakka lisää. Entä jos USD romahtaa?
Mitä Kiina tekee hallussaan olevilla US-liittovaltion joukkovelkakirjapapereilla - maksaa niillä US' n uhkauksen alla olevan jäsenmaksun YK' n WHO' lle - US' n puolesta. Olisi kiintoisaa nähdä mitä sen jälkeen tapahtuisi. Millaisen hinnan WHO saisi noista jvk-papereista? e
Kun Korona opetti hienosti kuluttajia vähennyksen linjalle, siirtyi karanteenin päätyttyä monet kesämökeille omien puutarhapalstojen äärelle - omavaraistamaan* ainakin noin kuvainnollisesti eloaan ja lopulta "opetti" autoilijoiden turhien ajelujen vähentymiseen - jopa kolmanneksella.
Talouttamme ehkä jopa maailmanluokan onnellisuuttamme mitaan kulutuksella, ostariseikkailuina olla hypistelemässä turhuutta, kun tieto välttämättömyydesta on kadonnut suurin tavarakasojen taakse.
Onni on perheyhteys, aidot kaveruudet tarpeelliseksi tunteminen ja huomatuksi tuleminen. Ei maksa paljon - eikä vaadi kulutusta. Kasvun kiihdyttämä tuplapakoputki-ilmiö jäytää muun muassa autokauppaa - pitää olla näyttöä, hevosvoimia ja kromeutta - pitää näkyä, että kykyä on. Kuinka kauan voimme hokea kasvua?
Tässäpä se lopulta kaikkien talouskysymysten äiti - maaemo, josta ammennamme Elomme. Kuinka kauan se kykenee tuottamaan riittävän ravinnon yhä kasvalle ihmispopulaatiolle. Meidän jättämä ympäristöllinen haittajalanjälki on megalomaanista luokkaa suhteutettuna biomassaamme, joka lienee noin muurahaispopulaatioiden koko luokkaa.
Entä muurahaisten jäljenjättö ja sopeutuminen omaan lokeroonsa, joka on säädetty vuosimiljoonien aikana - evoluution hellän kohtaloon uskon kädellä. Entä meidän ihmisten säätö?
Nuo viruksetkin saavat mukautumisensa evoluutiosta, jolle mikä tahansa eliö/ olio on "yhtä arvokas" - kunhan sopeutuu hallitulla kilpailulla tähän biosfäärilliseen elonkehään. No, huudetaan tässä nyt vielä varmuuden vuoksi kasvua!
1 - Kiina on maailman vanhimpia jatkuvia korkeakulttuureja. Taloudessa se on ollut aiemminkin maailman suurin - nykyään suuruus perustuu IMF 2014/-15 bkt/PPP tilastointiin. Oli selvää, että Kiina julkistaa alentuneet luvut - koska yhteiskunta pysäytettiin - tietoisesti. Tuo miinus 6,8 on hyvin ennakoitu luku.
Juuri nyt Kiina, kuten muukin talousmaailma elää lähes täydessä epävarmuudessa ja vallalla on kaksi menetelmää selättää Koronan aikaansaama covid-tauti. On business edellä oleva malli ja sitten Elämää korostava toiminta*. Kiina pysäytti maailman suurimman liukuhihnan ja "karkotti" ihmiset koteihin - karanteeniin. Päätökset olivat kovia, mutta tehoavia?
Kiina ei hukannut oikeastaan mitään, vaan ajoi kansakuntaa asemiin, joista on ponnisteltava "ylös", mutta millaiseen ylösnousemukseen, sitä emme täällä lännessä tarkoin tiedä - vain arvelemme.
Tähän kohtaan on hyvä tiedostaa Kiinassa kaikessa hiljaisuudessa käynnistetty "Vihertyvä Kiina" suurreformi, jonka tavoite on korjata kaikki ympäristöongelmat, jotka luotiin edellisen "Menkää ja Rikastukaa" -reformin aikana, viimeisen 40 vuoden kuluessa.
Kiinassa pohditaan nyt tarkoin mitä tuo Deng Xiaoping' in kehote 'Rikastua' oikeastaan merkitsee! Rikastumista on muutakin kuin tuo saavutettu maailman talous- ja vaikutejohtajuus. Ehkä vihertyvyyteen liittyy vähentäminen - maailmassamme ei voida kasvaa loputtomiin. Rajallisesta ei voida nyhtää loputtomasti.
Kiina kasvuluvut ovat täysin loogisesti alenevalla prosenttilinjalla - mikään valtio ei voi kasvaa jatkuvasti kahdeksan prosentin vuosivauhtia.
Lännessä nähdään Kiinan talousluvut epäluotettavina, syy tähänkin on paljolti täyden tiedon tietämättömyys. Samassa tuon epäluulon kanssa toimii väkevä mediankin viljelemä vastakkainasettelu, jopa niin, että viljelyä lannoitetaan informaatiosodalla - idän ja lännen välillä >
1
Vesa Vihriälä ehdottaa, että EKP antaisi rahalahjan kaikille euromaille – Radikaali ehdotus kertoo, miten suuri huoli nyt on
Kaikki muu on kulutustalouden kasvuhokemallista pöhinää - siis paljolti turhaa, johtuen enimmäkseen tavasta elää näyttö- ja vertailutaloutta. Ei kylläkään koske kaikkia, mutta ainakin heitä, joiden per capita ympäristönhaittajalanjälki on huomattavan suuri.
Tänään elämäntuottajan sankari - maajussi saa ruisleivästä muutaman prosentin
Suurimmat jako-osuudet nappaa jalostus ja kauppa. Maatyö ei työllistä paljoakaan - automaation ja koneistuksen myötä - sen sijaan jalostus ja kauppa palveluina työllistävät. Epätahti makaa tuollakin.
Olisi luontaista, että ravinto ottaisi keskiarvoperheen menoista sen 30-40 prosenttia, kuten vielä 1930-50 -luvuilla. Nykyään ravintokulunki on noin 11-13 prosenttia ja maailman väkiluku on tuosta 1930-luvusta kolminkertaistunut. Miten kauan ravintoa riittää, kun EU' n eteläiset jäsenmaatkin saattavat kuivua.
Entä sitten tuo kopteriraha?
Mitä Sinä tekisit, jos tilillesi pompsahtaisi vaikkapa 1200 euroa per perheenjäsen? Nelihenkinen perhe saisi 4800 euroa - se on paljon? Maksaisitko velkojasi vai syöksyisitkö kuluttamaan - ostamaan paljolti sellaista mitä ei todellisuudessa tarvita. Mitä me oikeasti tarvitaan?
Jospa EKP pumppaa tuota katteettomuushöttöä valtioiden budjettiin merkinnällä - velkaanne on eliminoitu x-miljardilla, se olisi helpointa.
Missä muuten tuota uutta rahaa synnytetään?
Ennen oli sidos kultaan, jota on rajallinen määrä. Kultasidos poistettiin Bretton-Woodsissa ja sen jälkeen alkoi Yhdysvaltojen valtava velkaantuminen ja kauppataseen alijäämäistyminen - US-dollarilla on edelleen luottoa ja FED painaa sitä tarvittaessa luottamusrajoille saakka lisää. Entä jos USD romahtaa?
Mitä Kiina tekee hallussaan olevilla US-liittovaltion joukkovelkakirjapapereilla - maksaa niillä US' n uhkauksen alla olevan jäsenmaksun YK' n WHO' lle - US' n puolesta. Olisi kiintoisaa nähdä mitä sen jälkeen tapahtuisi. Millaisen hinnan WHO saisi noista jvk-papereista? e
2
Valtiovarainministeriö ennustaa: Suomen talous supistuu 5,5 prosenttia ja työttömyys nousee 8 prosenttiin tänä vuonna
Talouttamme ehkä jopa maailmanluokan onnellisuuttamme mitaan kulutuksella, ostariseikkailuina olla hypistelemässä turhuutta, kun tieto välttämättömyydesta on kadonnut suurin tavarakasojen taakse.
Onni on perheyhteys, aidot kaveruudet tarpeelliseksi tunteminen ja huomatuksi tuleminen. Ei maksa paljon - eikä vaadi kulutusta. Kasvun kiihdyttämä tuplapakoputki-ilmiö jäytää muun muassa autokauppaa - pitää olla näyttöä, hevosvoimia ja kromeutta - pitää näkyä, että kykyä on.
Kuinka kauan voimme hokea kasvua?
Tässäpä se lopulta kaikkien talouskysymysten äiti - maaemo, josta ammennamme Elomme. Kuinka kauan se kykenee tuottamaan riittävän ravinnon yhä kasvalle ihmispopulaatiolle. Meidän jättämä ympäristöllinen haittajalanjälki on megalomaanista luokkaa suhteutettuna biomassaamme, joka lienee noin muurahaispopulaatioiden koko luokkaa.
Entä muurahaisten jäljenjättö ja sopeutuminen omaan lokeroonsa, joka on säädetty vuosimiljoonien aikana - evoluution hellän kohtaloon uskon kädellä. Entä meidän ihmisten säätö?
Nuo viruksetkin saavat mukautumisensa evoluutiosta, jolle mikä tahansa eliö/ olio on "yhtä arvokas" - kunhan sopeutuu hallitulla kilpailulla tähän biosfäärilliseen elonkehään. No, huudetaan tässä nyt vielä varmuuden vuoksi kasvua!
"Tasapaino hoi - minne jäit?!" e
3
Kiina tuhlasi epidemian tuoman tilaisuuden vaihtaa omaa taktiikkaansa
Juuri nyt Kiina, kuten muukin talousmaailma elää lähes täydessä epävarmuudessa ja vallalla on kaksi menetelmää selättää Koronan aikaansaama covid-tauti. On business edellä oleva malli ja sitten Elämää korostava toiminta*. Kiina pysäytti maailman suurimman liukuhihnan ja "karkotti" ihmiset koteihin - karanteeniin. Päätökset olivat kovia, mutta tehoavia?
Kiina ei hukannut oikeastaan mitään, vaan ajoi kansakuntaa asemiin, joista on ponnisteltava "ylös", mutta millaiseen ylösnousemukseen, sitä emme täällä lännessä tarkoin tiedä - vain arvelemme.
Tähän kohtaan on hyvä tiedostaa Kiinassa kaikessa hiljaisuudessa käynnistetty "Vihertyvä Kiina" suurreformi, jonka tavoite on korjata kaikki ympäristöongelmat, jotka luotiin edellisen "Menkää ja Rikastukaa" -reformin aikana, viimeisen 40 vuoden kuluessa.
Kiinassa pohditaan nyt tarkoin mitä tuo Deng Xiaoping' in kehote 'Rikastua' oikeastaan merkitsee! Rikastumista on muutakin kuin tuo saavutettu maailman talous- ja vaikutejohtajuus. Ehkä vihertyvyyteen liittyy vähentäminen - maailmassamme ei voida kasvaa loputtomiin. Rajallisesta ei voida nyhtää loputtomasti.
Kiina kasvuluvut ovat täysin loogisesti alenevalla prosenttilinjalla - mikään valtio ei voi kasvaa jatkuvasti kahdeksan prosentin vuosivauhtia.
Lännessä nähdään Kiinan talousluvut epäluotettavina, syy tähänkin on paljolti täyden tiedon tietämättömyys. Samassa tuon epäluulon kanssa toimii väkevä mediankin viljelemä vastakkainasettelu, jopa niin, että viljelyä lannoitetaan informaatiosodalla - idän ja lännen välillä >