Johtopäätöstelyn huipputapaus - arvioidaan tieteellisesti todistellen tai todennäköisyyksin - opitun tiedon ja siitä johdannaisten avulla "todellisuutta" 167 miljoonan vuoden taakse.
Tunnetusti historiaan katsominen on kellon kääntöä taaksepäin. Kääntö tuo aina mukanaan valtavan määrän tiedollisuuteen ja tietämykseen liittyviä muuttujia. Mitä enemmän muuttujia, sen suurempi epävarmuus täydestä todellisuudesta.
Jättijäljet on myös toinen hyvin kiintoisa tapaus, sillä tuo on esimerkki, kun kasvetaan kokoaan suuremmaksi. Tänään elintason noustessa ihminen kasvaa pituutta, ja ylipainokaan ei ole harvinaista - varsinkaan länsimaissa, jotka kutusvat itseään kehittyneiksi markkinatalouksiksi, joissa painopisteenä on kulutus ja kasvuhokema. Elivätkö dinosaurukset elintasoa vai elämisentasoa?
Vaikea kysymys, sillä me ihmiset oletamme vain meidän kykenevän henkiseen pohdiskeluun - vaikka lemmikkieläimemme osaavat "hymyillä" - näin uskomme. Evoluutio koettaa järjestellä kehityskaarta elollisuutena ja siihen liittyvää kasvatusta uudelleen jälkipolven lisääntymiseen. Elollisuuden ominaisuuksien pysyessä vakaina, ravinnonsaanto tasaisena keskiarvona ja uhkien rajoittuessa torjuttaviksi - on seurauksena kasvu, tässä kehon valtava kasvu, jopa 70-100 tonniseksi eliöksi.
Miten me ihmiset olemme muuntuneet viimeisten 1000 -, 100 - ja 30 vuoden aikana? Minkä/ keiden kustannuksella - entä dinosaurukset, söivätkö valtavina kulutuskohteina toisten "riisikupeilta"? >
Ympäristöongelmat ihmiselle, biosfäärille ja siis kaikille elollisille on lähtöisin karanneesta muutosvauhdista. Ihminen on viimeisen 300 vuoden aikana muuttanut, muuntanut ja sekoittanut ympäristöään enemmän kuin mikään muu eliölaji - paremmin tietämämme Maapallohistorian aikana.
Ihminen kiihdytti omin itsekkäin tavoittein omaa toiminnallisuuden kellotaajuuttaan reippaasti ohi meitä biologisena konstruktiona ohjailevan evoluution oman kellotaajuuden. Näin luonnolta karkasi kykyä vastatoimiin, sopeumallisiin toimiin kuin varautumisiin - noista ihmisten aikaansaamista muutoksista johtuen.
Nyt Korona aiheutti välillisesti ihmsperäisesti oman jarruttamisen. Kulutus väheni, liike väheni (voisimmeko sanoa, että ei-välttämättömyys väheni). Teollisuus hidastui ja lopulta päästötkin aloittivat vähentymisen. Yllättävän nopeasti vaikutukset näkyvät aisteillemme. Tämä, jos mikä avaa silmiä näkökyvyn osalta katsomaan myös huomista - ainakin niin toivoisi.
Korona antoi erinomaisen mahdollisuuden tutkia kansantalouden, liiketalouden, työllisyyden, vapaa-ajan, koulutukset ja opetuksen osalta mitä voitaisiin tehdä, jotta saavutettaisiin oikeasti nuo Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet asetetussa aikataulussa. Herää vain kysymys riittääkö se?
Ellei riitä, niin nyt tämä Koronan välillisesti aikaansaama talouden ja tuotantoelämän äkkijarrutus antaa arvokasta näkökulmaa mahdollisille pakkopäätöksille, jos haluamme pelastaa tai ylläpitää vähintäänkin välttävää elinmahdollisuutta elämän riittävälle monimuotoisuudelle.
Nyt on myös oiva aika huomata, ettei jatkuvaa kulutuksen lisäämistä voida kasvuhokemana viljellä, sillä eväät on syöty täällä meillä lännessä jo nyt keväällä (vuotuinen ylikulutuspäivä) ja maailmallisena keskiarvona noin syksyn kuluessa.
Olisikin erinomaista, jos kerätään nyt kaikki se mahdollinen tieto - muun muassa myöhempiä väitöstutkimuksia varten, sillä nyt kerääntyy sellaista materiaalia, jota ei ole nykyaikaisen tietovälineistön aikana saatu kasaan!
Erinomainen avaus vapaan sanan/ - ajattelun, yleisen liikkumisvapauden ja markkinatalouden nousupyrkynä - olla ansainnassa päätyen näyttö- ja vertailutalouden kautta suureksi ympäristöhaittajalanjäljen jättäjäksi. Näinkö, sillä tänään amerikkalaiset ovat suurien maiden suurin kumuloituneen henkilökohtaisen ympäristöhaittajäljen jättäjä.
HS-tekstistä apulaisprofessorin huipputerävyyttä lähestyvä lausahdus: " ... Monipuolinen vuorovaikutus on tärkeä osa amerikkalaisen yliopiston tavoitteita kasvattaa opiskelijoista tiedostavia ja hyvin viestiviä kansalaisia ... "!
Ylläoleva toteamus, jos mikä, olisi johto- ja oppilause mihin tahansa yliopistoon/ opinahjoon, sillä tuon täysimääräinen toteutuminen 'ideaalisesti kaikkien osalta' - toisi maailmanrauhan kokonaisvaltaisuuden ymmärryksenä, jossa evolutiivinen sopeumallisuus lyö ystävän kriittistä kättä säälliselle kilpailulle!
Harmiksemme tuo Tanja Aitamurron vetoomus ei toteudu, kuin vain osalle - sellaisille, jotka näkevät metsän puilta ja aidan sen seipäiltä. Monipuolisuus on kestosäe Elämänvirralle, mikä parhaimmillaan ilman jättilukukausimaksujakin olisi oppilause aivan koulun alusta lukien - ensin lapsille, sitten nuorille ja lopulta aikuisille - Elämän johtolauseeksi - turhien vaikeuksien välttelemiseksi.
Ovatko nuo monille mahdottomat lukukausimaksut suurin alusta alkaen eriarvoistava tekijä, kun yhteiskunta kehittyy vähintäänkin kahtiajakoiseksi tällä ylimaksullisuudella. Onko meidän maksuttomuus sitten parempi? Ainakin se avaa aidosti haluavalle tien tietämyksen "autuaaksi tekevään maailmaan"?
Tosin autuaallisuutta saa omaehtoisuudestakin; ehkä kuitenkin yksipuolisin perustein. Sana "monipuolinen" on puhdasta politiikkaa, siihen on saatava sisältö - ehkä se saadaan juuri koulutuksesta, oppimisesta ja vaihtoehtojen havaintokyvyn kasvamisesta.
Amerikkalainen yhteiskunta Elää vapaan rahan valtakeskittymissä ja sen jatkuvassa liikkeessä. Miten me täällä maailman onnellisimmaksi tutkitussa valtiossa - Suomessa Elämme?
1
Jättidinosauruksen jäljet löytyivät luolan katosta Ranskassa
Tunnetusti historiaan katsominen on kellon kääntöä taaksepäin. Kääntö tuo aina mukanaan valtavan määrän tiedollisuuteen ja tietämykseen liittyviä muuttujia. Mitä enemmän muuttujia, sen suurempi epävarmuus täydestä todellisuudesta.
Jättijäljet on myös toinen hyvin kiintoisa tapaus, sillä tuo on esimerkki, kun kasvetaan kokoaan suuremmaksi. Tänään elintason noustessa ihminen kasvaa pituutta, ja ylipainokaan ei ole harvinaista - varsinkaan länsimaissa, jotka kutusvat itseään kehittyneiksi markkinatalouksiksi, joissa painopisteenä on kulutus ja kasvuhokema.
Elivätkö dinosaurukset elintasoa vai elämisentasoa?
Vaikea kysymys, sillä me ihmiset oletamme vain meidän kykenevän henkiseen pohdiskeluun - vaikka lemmikkieläimemme osaavat "hymyillä" - näin uskomme.
Evoluutio koettaa järjestellä kehityskaarta elollisuutena ja siihen liittyvää kasvatusta uudelleen jälkipolven lisääntymiseen. Elollisuuden ominaisuuksien pysyessä vakaina, ravinnonsaanto tasaisena keskiarvona ja uhkien rajoittuessa torjuttaviksi - on seurauksena kasvu, tässä kehon valtava kasvu, jopa 70-100 tonniseksi eliöksi.
Miten me ihmiset olemme muuntuneet viimeisten 1000 -, 100 - ja 30 vuoden aikana? Minkä/ keiden kustannuksella - entä dinosaurukset, söivätkö valtavina kulutuskohteina toisten "riisikupeilta"? >
2
Mitä koronaviruksen myötä vähentyneet päästöt tarkoittavat ilmastonmuutoksen kannalta? Ympäristöfysiikan professori vastaa
Ihminen kiihdytti omin itsekkäin tavoittein omaa toiminnallisuuden kellotaajuuttaan reippaasti ohi meitä biologisena konstruktiona ohjailevan evoluution oman kellotaajuuden. Näin luonnolta karkasi kykyä vastatoimiin, sopeumallisiin toimiin kuin varautumisiin - noista ihmisten aikaansaamista muutoksista johtuen.
Nyt Korona aiheutti välillisesti ihmsperäisesti oman jarruttamisen. Kulutus väheni, liike väheni (voisimmeko sanoa, että ei-välttämättömyys väheni). Teollisuus hidastui ja lopulta päästötkin aloittivat vähentymisen. Yllättävän nopeasti vaikutukset näkyvät aisteillemme. Tämä, jos mikä avaa silmiä näkökyvyn osalta katsomaan myös huomista - ainakin niin toivoisi.
Korona antoi erinomaisen mahdollisuuden tutkia kansantalouden, liiketalouden, työllisyyden, vapaa-ajan, koulutukset ja opetuksen osalta mitä voitaisiin tehdä, jotta saavutettaisiin oikeasti nuo Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet asetetussa aikataulussa. Herää vain kysymys riittääkö se?
Ellei riitä, niin nyt tämä Koronan välillisesti aikaansaama talouden ja tuotantoelämän äkkijarrutus antaa arvokasta näkökulmaa mahdollisille pakkopäätöksille, jos haluamme pelastaa tai ylläpitää vähintäänkin välttävää elinmahdollisuutta elämän riittävälle monimuotoisuudelle.
Nyt on myös oiva aika huomata, ettei jatkuvaa kulutuksen lisäämistä voida kasvuhokemana viljellä, sillä eväät on syöty täällä meillä lännessä jo nyt keväällä (vuotuinen ylikulutuspäivä) ja maailmallisena keskiarvona noin syksyn kuluessa.
Olisikin erinomaista, jos kerätään nyt kaikki se mahdollinen tieto - muun muassa myöhempiä väitöstutkimuksia varten, sillä nyt kerääntyy sellaista materiaalia, jota ei ole nykyaikaisen tietovälineistön aikana saatu kasaan!
3
Yhdysvalloissa koronavirus ajaa opiskelijat ja yliopistot taloudelliseen ahdinkoon
HS-tekstistä apulaisprofessorin huipputerävyyttä lähestyvä lausahdus: " ... Monipuolinen vuorovaikutus on tärkeä osa amerikkalaisen yliopiston tavoitteita kasvattaa opiskelijoista tiedostavia ja hyvin viestiviä kansalaisia ... "!
Ylläoleva toteamus, jos mikä, olisi johto- ja oppilause mihin tahansa yliopistoon/ opinahjoon, sillä tuon täysimääräinen toteutuminen 'ideaalisesti kaikkien osalta' - toisi maailmanrauhan kokonaisvaltaisuuden ymmärryksenä, jossa evolutiivinen sopeumallisuus lyö ystävän kriittistä kättä säälliselle kilpailulle!
Harmiksemme tuo Tanja Aitamurron vetoomus ei toteudu, kuin vain osalle - sellaisille, jotka näkevät metsän puilta ja aidan sen seipäiltä. Monipuolisuus on kestosäe Elämänvirralle, mikä parhaimmillaan ilman jättilukukausimaksujakin olisi oppilause aivan koulun alusta lukien - ensin lapsille, sitten nuorille ja lopulta aikuisille - Elämän johtolauseeksi - turhien vaikeuksien välttelemiseksi.
Ovatko nuo monille mahdottomat lukukausimaksut suurin alusta alkaen eriarvoistava tekijä, kun yhteiskunta kehittyy vähintäänkin kahtiajakoiseksi tällä ylimaksullisuudella. Onko meidän maksuttomuus sitten parempi? Ainakin se avaa aidosti haluavalle tien tietämyksen "autuaaksi tekevään maailmaan"?
Tosin autuaallisuutta saa omaehtoisuudestakin; ehkä kuitenkin yksipuolisin perustein. Sana "monipuolinen" on puhdasta politiikkaa, siihen on saatava sisältö - ehkä se saadaan juuri koulutuksesta, oppimisesta ja vaihtoehtojen havaintokyvyn kasvamisesta.
Amerikkalainen yhteiskunta Elää vapaan rahan valtakeskittymissä ja sen jatkuvassa liikkeessä. Miten me täällä maailman onnellisimmaksi tutkitussa valtiossa - Suomessa Elämme?