Suomi luottaa omiinsa - olemme idän ja lännen vedenjakajalla
2 - [2006] Maailmassa on aina konflikteja, aina löytyy eripuraa kuinka öljy, vesi tai ruoka jaetaan. Suomalaiset ovat YK-tehtävissä hyvin arvostettuja ja heidän palveluksiaan pyydetään enemmän mitä voidaan antaa. Suomi on antanut Euroopassa asukaslukuunsa nähden suurimman panoksen kansainvälisiin rauhantehtäviin ja huomattavasti enemmän kuin Ruotsi.
Tulevaisuudessa hyvin koulutetut sotilaamme voisivat olla kaikkien arvostamia oikeudenmukaisia sotilaita apuna niin luonnon katastrofeissa kuin ihmistenkin välisissä konflikteissa. Turvaamisoperaatiot ovat vapaaehtoisia ja maastamme löytyy kansallista henkeä lähteä hoitamaan näitä uhrejakin vaativia tehtäviä.
Huomenna upseerimme ja sotilaamme voivat olla arvokas vientituote; rauhanturvaaminen voisi olla tavaramerkkimme maailmalla ja se vaatii uskottavaa taistelu-, koulutus-, ylläpito-, kalusto- sekä varusteoninaisuuksia.
Amiraali Juhani Kaskeala puhui Suomen kansan enemmistön kannatuksella. Suomen on syytä pitää varuusmiesarmeija myös idealla: armeija tekee pojista miehiä. Armeijamme potee jatkuvaa rahanpuutetta, vaikka kansalaisilta kysyttäessä he antaisivat suuremman tukensa uskottavan puolustuksen kohentamiseksi. Toivomme Kaskealalle voimia ylläpitää keskustelua yllä. Suomi tarvitsee vahvan armeijan, emme tarvitse Nato-kytköstä, nykyinen yhteensopivuus riittää.
Suomen armeijalle on hankittava heidän tarvitsemat aseet, ylläpitokyky, huolto sekä koulutus, myös reservin osalta. Suomen on saatava omat erikoisjoukot nykypäivän nopeatempoiseen konfliktihallintaan sekä kaikki kyvyt vastata myös tietotekniikan mukanaan tuomiin haasteisiin. Eduskuntavaaleissa kansa voi sanoa sanansa mielipiteenään Suomen puolustusvoimista.
Todenhetkellä me voimme luottaa vain itseemme ja kykyihimme. e
1 - Jo amiraali Juhani Kaskeala totesi varusmiespalveluksen hyveellisyyden maallemme!
YLE haastatteli vuonna 2006 puolustusvoimien komentajaa, amiraali Kaskealaa saadakseen selville mikä erottaa Suomen ja Ruotsin erilaiset näkemykset mm. itäisestä uhasta. Suomen mies auttoi jo Ruotsin vallan aikana kuninkaan joukkoja antamalla silloisiin suurvaltasotiin hakkapeliittoja, jotka tunnettiin sitkeinä ja uskollisina taistelijoina. Ruotsi otti 1939-44 hoitoonsa sotalapsiamme pois vihollisen lentopommien alta.
Kaskeala hyvin perustellusti selosti Suomen tarvitsevan ensinnäkin varusmiesarmeijan, kuin myös osallistumisen YK' n rauhaan saattamistehtäviin ulkomaille. Suomessa ei pakote ketään turvaamaan rauhaa tai myöhemmin ammattisotilaina ratkomaan konflikteja. Suomi on jo nyt tunnettu ja luotettava kumppani, lisäksi sotilaamme nauttivat suurta luottamusta eri osapuolien taholta.
Nuorisomme ei kaihda armeijaan menoa, se on sukupolvien ajan ollut kunniakysymys ja velvollisuus niin tätä päivää kuin historiaammekin kohtaan. Ruotsi käyttää runsaammin rahaa armeijaansa, vaikkei se pysty mobilisoimaan kriisin hetkellä yhtä merkittävää miesvoimaa.
Suomen on luotettava omiin kykyihinsä ja kansalaisemme laajasti kannattavat varusmiespalvelusta sekä riittäviä määrärahoja pitääksemme uskottavaa puolustuskykyä yllä. Suomi on jäänyt aiemmin yksin ja me emme voi luottaa kuin itseemme.
Edesmennyt Isänmaamme sinivalkoinen omantunnon ääni jalkaväen kenraali ja Mannerheim-ristin Adolf Ehrnrooth kertoi vain suomalaisten itse puolustavan parhaiten maatansa. Hän tiesi mistä puhui. >
1 - 2
Joka toinen säilyttäisi asevelvollisuuden nykymuodossaan
2 - [2006] Maailmassa on aina konflikteja, aina löytyy eripuraa kuinka öljy, vesi tai ruoka jaetaan. Suomalaiset ovat YK-tehtävissä hyvin arvostettuja ja heidän palveluksiaan pyydetään enemmän mitä voidaan antaa. Suomi on antanut Euroopassa asukaslukuunsa nähden suurimman panoksen kansainvälisiin rauhantehtäviin ja huomattavasti enemmän kuin Ruotsi.
Tulevaisuudessa hyvin koulutetut sotilaamme voisivat olla kaikkien arvostamia oikeudenmukaisia sotilaita apuna niin luonnon katastrofeissa kuin ihmistenkin välisissä konflikteissa. Turvaamisoperaatiot ovat vapaaehtoisia ja maastamme löytyy kansallista henkeä lähteä hoitamaan näitä uhrejakin vaativia tehtäviä.
Huomenna upseerimme ja sotilaamme voivat olla arvokas vientituote; rauhanturvaaminen voisi olla tavaramerkkimme maailmalla ja se vaatii uskottavaa taistelu-, koulutus-, ylläpito-, kalusto- sekä varusteoninaisuuksia.
Amiraali Juhani Kaskeala puhui Suomen kansan enemmistön kannatuksella. Suomen on syytä pitää varuusmiesarmeija myös idealla: armeija tekee pojista miehiä. Armeijamme potee jatkuvaa rahanpuutetta, vaikka kansalaisilta kysyttäessä he antaisivat suuremman tukensa uskottavan puolustuksen kohentamiseksi. Toivomme Kaskealalle voimia ylläpitää keskustelua yllä. Suomi tarvitsee vahvan armeijan, emme tarvitse Nato-kytköstä, nykyinen yhteensopivuus riittää.
Suomen armeijalle on hankittava heidän tarvitsemat aseet, ylläpitokyky, huolto sekä koulutus, myös reservin osalta. Suomen on saatava omat erikoisjoukot nykypäivän nopeatempoiseen konfliktihallintaan sekä kaikki kyvyt vastata myös tietotekniikan mukanaan tuomiin haasteisiin. Eduskuntavaaleissa kansa voi sanoa sanansa mielipiteenään Suomen puolustusvoimista.
Todenhetkellä me voimme luottaa vain itseemme ja kykyihimme. e
1 - 1
Joka toinen säilyttäisi asevelvollisuuden nykymuodossaan
YLE haastatteli vuonna 2006 puolustusvoimien komentajaa, amiraali Kaskealaa saadakseen selville mikä erottaa Suomen ja Ruotsin erilaiset näkemykset mm. itäisestä uhasta. Suomen mies auttoi jo Ruotsin vallan aikana kuninkaan joukkoja antamalla silloisiin suurvaltasotiin hakkapeliittoja, jotka tunnettiin sitkeinä ja uskollisina taistelijoina. Ruotsi otti 1939-44 hoitoonsa sotalapsiamme pois vihollisen lentopommien alta.
Kaskeala hyvin perustellusti selosti Suomen tarvitsevan ensinnäkin varusmiesarmeijan, kuin myös osallistumisen YK' n rauhaan saattamistehtäviin ulkomaille. Suomessa ei pakote ketään turvaamaan rauhaa tai myöhemmin ammattisotilaina ratkomaan konflikteja. Suomi on jo nyt tunnettu ja luotettava kumppani, lisäksi sotilaamme nauttivat suurta luottamusta eri osapuolien taholta.
Nuorisomme ei kaihda armeijaan menoa, se on sukupolvien ajan ollut kunniakysymys ja velvollisuus niin tätä päivää kuin historiaammekin kohtaan. Ruotsi käyttää runsaammin rahaa armeijaansa, vaikkei se pysty mobilisoimaan kriisin hetkellä yhtä merkittävää miesvoimaa.
Suomen on luotettava omiin kykyihinsä ja kansalaisemme laajasti kannattavat varusmiespalvelusta sekä riittäviä määrärahoja pitääksemme uskottavaa puolustuskykyä yllä. Suomi on jäänyt aiemmin yksin ja me emme voi luottaa kuin itseemme.
Edesmennyt Isänmaamme sinivalkoinen omantunnon ääni jalkaväen kenraali ja Mannerheim-ristin Adolf Ehrnrooth kertoi vain suomalaisten itse puolustavan parhaiten maatansa. Hän tiesi mistä puhui. >