1 - Velka syö aina huomista - sillä rehellisesti ei ole ilmaista velkaa - se on aina etukäteen pois jostain (tässä emme ota kantaa keskuspankkien painamaan katteettomaan ostovoimaan!) ---
Sen sijaan tuo opiskelijan kannusteellinen opintovelka on napakymppi. Yritteliäs saa taitavasti ja onnella toimien itselleen valtion maksaman ja parhaimmillaan kasvavan pesämunan vaikkapa Suomessa niin suosittuun omaan asuntoon ---
[2014]Velka syö huomista etukäteen!
USA ilmoitti hyväksyvänsä jälleen liittovaltion velkakaton nostamisen - ennätystasolle. Republikaanit hyväksyivät ja demokraatit kiljuen allekirjoittavat – ei ole muuta vaihtoehtoa. Euro-euroopassa EKP painaa seteleitä ja laskee bittirahaa pankkeihin – ostaan eurovaltioiden velkapapereita näillä ”katteettomilla” painokonerahoilla. Velan määrä kasvaa kaikkialla. Mitä velka on?
Velka on toiselta lainattua ostovoimaa, joka on tehty jollain keinolla
Keinoja on monia – ansainta on niin suurta, että jää ylijäämiä tai sitten ostovoimaa kertyy ”ansiottomana ansaintana” (pörssi- yms. valuutta-, raaka-aine- yms. pelit) niin paljon, että tulee kiire saada tuottamaton pääoma liikkeelle, sillä se ylläpitää kysyntää. Taloa ei makseta käteisellä – pitää saada velkaa. >
2 - Olipa kulttuuri mikä tahansa - on maailmallakin pelannut aina sanonta: "Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt" - tämä pätee tässäkin, eikä siltikään se tarkoita, että luopuisit omastasi. Esimerkiksi tähän sopivat erinomaisesti kiinalaiset, jotka ovat sopeutumisen mestareita, eivät tyrkytä omaansa ja kultivoituvat omissa piireissään omin tavoin ja perintein - kunnioittaen ja ollen sekaantumatta muiden asioihin.
Maailma on jo muuttunut, ja huolehdimme heidät kaikki ,jotka ovat meille jo hyväksytysti tuotu - odotamme vain kunnioitusta omaamme kohtaan - ei sen väheksymistä - niin mekin annamme arvon vieraan tavoille ja kulttuureille.
Mutta, olemme tästä eteenpäin tarkkoja keitä meille tulee, muuttaa tai muutoin hakee turvaa. Siihen meillä on täysi oikeus ja he, jotka otamme - huolehdimme kuten omammekin.
Onkin selvää, että tästä eteenpäin meidän on tarkkaan katsottava keitä meille tulee - haluamme pitää omamme - emmekä halua, että kuuluisan sanonnan mukaan se viimeinen kantablondi kuolee sukupuuttoon jossain Ilomantsin korvessa - ehkä 2150-luvulla. e
1 - "Maailma muuttuu -Eskoseni" -on tunnettu sanonta Liperistä. Näin se on, ja muutosvauhti alkaa jo erityisesti pääkaupunkiseudulla, jopa päiväkodeista. Meillä on kaksi eskarilaista helsinkiläisessä päiväkodissa, jota muuten hoidetaan hyvin - kaikkinensa.
Tässä päiväkodissa on jo kulttuurien kirjo, vaikka aivan tavallinen arkeenkin liittyvä näyttämisen halu kiirii - oli ihonväri mikä tahansa tai oma äidinkieli kuinka erikoinen (mihin nähden - kysyn erityisesti kantasuomalaisena).
Aikanaan kun asuin Savonlinnassa 1960-luvulla, ei kulttuurivärikkyys vaivannut eikä kiusannut. Kaikki olivat savolais-karjalaisia, ja "viänsivät" omaa ja samaa murretta - ruotsinkieleenkin sitten oppikoulussa oli vaikea asennoitua ... ainakin allekirjoittaneella.
Nyt kulttuurikirjo näkyy, kuuluu ja tuntuu. Se ei ole kummallista - ainakaan tämän päivän päiväkodeissa, eikä varmaan kouluissakaan - siksi tuttua, turvallista (tässä emme puutu yleistyvään koulukiusaamiseen) ja hyväksyttyä tämä kulttuurikirjo jo on.
Suvivirttäkin saadaan laulaa sielumme kyllyydestä - sitä ei voida viedä meiltä pois, kuin ei muidenkaan erityiskulttuuripiirteitä, kunhan tapahtuu sopeutuminen isäntämaan lakeihin, tapoihin ja ...
... se ei tarkoita, että pitää unohtaa omansa, ei suinkaan - kulttuurikirjo on rikkautta, kunhan kukin pysyy sallitusti tontillaan, eikä tuputa omaansa "ainoana oikeana" - emme me kantasuomalaisetkaan.>
2 - Onko oikein, että yleensäkin STM-menoluokkaa pitää kurittaa voittopyyteillä ja osingoilla? Voidaanko sairautta ja vanhuutta hoitaa voittopyyde edellä? Olisiko koko tuo toimiala valtiollista (=yhteiskunnallista) toimintaa - ilman voittopyydettä. Leikataan niitä kuponkeja sitten sieltä, mistä tuotetaan sellaista, joka on vapaaehtoisten ostopäätösten alaista toimintaa!
Jokainen vanhus on oman laulunsa arvoinen. Niin minusta kuin Sinustakin tulee vanhus, enkä usko lainkaan että Me toivoisimme olevamme sitten "joskus" vanhustamoissa, kun liukuhihnalla kohden kaikille vääjäämätöntä kuolemaa, josta sitten nyhtäistään se viimeinen osinko ja sukulaistappeluina perintöriitaa.
Liian moni vanhus kuolee yksinäisyydessä. Kirkkohoosiannaa ei hän ole enää kuulemassa, kun makaa kylmentyneenä siinä siinä papin edessä, joka kertoo kaikkea hyvää mitä poislähtenyt oli elossaan tehnyt.
Herää kysymys, mitä hyvää vanhukselle tehtiin noina viimeisinä elinkuukausina, kun hän makasi seuranaan huomaavaisten sukulaisten tuoman television ääressä - yksin. e
1 - Tämä on tylyä, mutta valitettavasti rujoudessaan totta. Markkinatalous hakee helpointa tapaa tehdä rahaa eli voittoja omistajilleen. Moraali on vain mainoslause, jotta saadaan työskentelyrauha tuottamaan enemmän rahaa omistajille ja bonuksina johtajille. Ehkä karrikoitua, mutta jos tutkii uutisointia - huomaa tuossa idun, joka on siementyneenä valitettavan totta.
Vanhus on elämänsä illassa, ja hän ei enää tuota itse yhteiskunnalle "mitään" - vain sitä useimmiten, minkä on aktiiviaikanaan itselleen tienannut. Nyt tämä tienuu halutaan imeä helpolla ja vähin kuluin - tämäkin on tullut esille uutisoinnista - ulkomaille karanneina osinkoina - ilman veronjättöä tuottomaahansa.
Vanhuus on osa ihmisen "kolmasosaelämää" - se viimeinen osa, kun ensimäinen oli kouluttautuminen ja toinen työskentely, jotta voisi jotenkin tulla toimeen sitten eläkkeellä.
Kaikki eivät ole yhtä terveitä - tältäkin osin yhteiskunta on repeytymässä - pieneläkeläisiä on paljon - hyvin paljon. Heitä on vaikea hoitaa, kun kohta ei tulontasauskukkarossa ole riittävästi veroja - näin "inhimillisyydestä" ovat syntyneet nuo vanhustamot, joissa hoito on ala-arvoista ja kulunkiminimi johdantona edelleenkin voittoa ja bonuksia tuottavaa.>
2 - Metsät eri muodoisaan kehittyivät Maapallon keuhkoiksi - muodostaen meille välttämättömän hapen, jotta mekin bioeliöinä tulisimme toimeen. Metsä taas tarvitsee hiiilidioksidia - se on biologisen kasvun tae.
Tuo biologinen kasvu on tarkkojen parametrien alaista prosessitoimintaa, minkä me ihmiset olemme omassa viisaudessamme ja elämän helpotuksessamme oivaltaneet parametroida uudelleen - muun muassa metsää kaatamalla - hyödyksemme, mutta biosfäärille haitaksi.
Meidän kehitysrytmimme on aivan eri "taajuuksilla" kuin evoluution kellotaajuus, millä se on työskennellyt jo satoja miljoonia vuosia - muun muassa kehittäessään metsistä "kokonaisvaltaisen elollisen olennon!".
Me ihmiset hakkasimme metsiä surutta vain noin nelisensataa vuotta - osin jo aiemmin, muun muassa puulaivoiksi, jolloin asianomaisten maiden metsät hupenivat lopulta merten pohjiin. Metsien kaato tavallamme on lyhytnäköinen "sekuntti" evoluution pitkässä jatkumossa.
Meille kasvoi ajatus ja hokema: "Lisää, enemmän ja suuremmissa erissä" - tämä on kohtalokas kasvuhokema. Evoluutio hakee myös kasvua, mutta se sovittaa sen kokonaisvaltaisuuden lakien alaisesti; huomioiden keskinäisen lajikehityksen, sallitun kilpailutilanteen kuin reviirillisen mallin monipuolistamaan biosfäärin eloa - keskinäishyötyjen valossa. Näin metsissäkin.
Metsä on Suomen tuki - näin havukasvustona se seisoo Savonlinnan Punkaharhjulla. Btw. Savonlinnasta on juuri kotoisin se päätös, joka tuotti mahtisellukeittämön Äänekoskelle - tuomaan työtä, mainetta ja rahaa omistajilleen - metsänomistajille, jotka mielellään hakkaavat metsiään tulokertymävaade edellä - näkämättä metsää puilta. Saa nähdä miten metsä vastaa, kun sinne huudetaan väärässä rytmissä. e
1 - Korkeimman hallinto-oikeuden päätös kumosi* ainakin toistaiseksi Kuopio jättisellukeittämön, aiheellisin syin (ainakin vesistöpilaantumisriskin vuoksi), jota modernisti olisi kutsuttu biotuotetehtaaksi.
Myös Metsäliiton jätti-investointia Äänekoskelle kutsutaan biotuotetehtaaksi - herää kysymys miten järkevää luonnon ja ympäristön kannalta on keittää selluksi kasvavaa metsää - hakkaamalla kumoon hiilinielua. Käytetäänkö Äänekoskella kierrätyskuitua sellunkeitossa?
Sellu päätyy paljolti kertakäyttöpahvilaatikoiksi ja pehmopaperiksi takapuolipyyhintään - lähinnä Kiinaan, joka saattaa kieltää nuo tuotteet ympäristöongelmien vuoksi. Kiina ei hakkaa omia luonnonmetsiä selluksi. US' n NASA' n tutkimusten** mukaan Kiinan metsät vihertyvät kiivainta vauhtia pallollamme.
Metsää tulisi tarkastella "biokoneistona", jonka keskinäiset yhteydet tuhansina lajeina ovat meille ihmisille yhä monin osin pimennossa ja tietymättömissä. Metsä on satojen miljoonien vuosien evoluutiokehityksen tulos, ollen sitä ilman ihmisvaikutetta noin 99,999 prosenttia olemassa olostaan! >
1
Kaikki velka ei ole vaarallista
Sen sijaan tuo opiskelijan kannusteellinen opintovelka on napakymppi. Yritteliäs saa taitavasti ja onnella toimien itselleen valtion maksaman ja parhaimmillaan kasvavan pesämunan vaikkapa Suomessa niin suosittuun omaan asuntoon ---
[2014] Velka syö huomista etukäteen!
USA ilmoitti hyväksyvänsä jälleen liittovaltion velkakaton nostamisen - ennätystasolle. Republikaanit hyväksyivät ja demokraatit kiljuen allekirjoittavat – ei ole muuta vaihtoehtoa. Euro-euroopassa EKP painaa seteleitä ja laskee bittirahaa pankkeihin – ostaan eurovaltioiden velkapapereita näillä ”katteettomilla” painokonerahoilla. Velan määrä kasvaa kaikkialla. Mitä velka on?
Velka on toiselta lainattua ostovoimaa, joka on tehty jollain keinolla
Keinoja on monia – ansainta on niin suurta, että jää ylijäämiä tai sitten ostovoimaa kertyy ”ansiottomana ansaintana” (pörssi- yms. valuutta-, raaka-aine- yms. pelit) niin paljon, että tulee kiire saada tuottamaton pääoma liikkeelle, sillä se ylläpitää kysyntää. Taloa ei makseta käteisellä – pitää saada velkaa. >
2 - 2
Monikulttuurisuus on nuorille tärkeä osa arkea
Maailma on jo muuttunut, ja huolehdimme heidät kaikki ,jotka ovat meille jo hyväksytysti tuotu - odotamme vain kunnioitusta omaamme kohtaan - ei sen väheksymistä - niin mekin annamme arvon vieraan tavoille ja kulttuureille.
Mutta, olemme tästä eteenpäin tarkkoja keitä meille tulee, muuttaa tai muutoin hakee turvaa. Siihen meillä on täysi oikeus ja he, jotka otamme - huolehdimme kuten omammekin.
Onkin selvää, että tästä eteenpäin meidän on tarkkaan katsottava keitä meille tulee - haluamme pitää omamme - emmekä halua, että kuuluisan sanonnan mukaan se viimeinen kantablondi kuolee sukupuuttoon jossain Ilomantsin korvessa - ehkä 2150-luvulla. e
2 - 1
Monikulttuurisuus on nuorille tärkeä osa arkea
Tässä päiväkodissa on jo kulttuurien kirjo, vaikka aivan tavallinen arkeenkin liittyvä näyttämisen halu kiirii - oli ihonväri mikä tahansa tai oma äidinkieli kuinka erikoinen (mihin nähden - kysyn erityisesti kantasuomalaisena).
Aikanaan kun asuin Savonlinnassa 1960-luvulla, ei kulttuurivärikkyys vaivannut eikä kiusannut. Kaikki olivat savolais-karjalaisia, ja "viänsivät" omaa ja samaa murretta - ruotsinkieleenkin sitten oppikoulussa oli vaikea asennoitua ... ainakin allekirjoittaneella.
Nyt kulttuurikirjo näkyy, kuuluu ja tuntuu. Se ei ole kummallista - ainakaan tämän päivän päiväkodeissa, eikä varmaan kouluissakaan - siksi tuttua, turvallista (tässä emme puutu yleistyvään koulukiusaamiseen) ja hyväksyttyä tämä kulttuurikirjo jo on.
Suvivirttäkin saadaan laulaa sielumme kyllyydestä - sitä ei voida viedä meiltä pois, kuin ei muidenkaan erityiskulttuuripiirteitä, kunhan tapahtuu sopeutuminen isäntämaan lakeihin, tapoihin ja ...
... se ei tarkoita, että pitää unohtaa omansa, ei suinkaan - kulttuurikirjo on rikkautta, kunhan kukin pysyy sallitusti tontillaan, eikä tuputa omaansa "ainoana oikeana" - emme me kantasuomalaisetkaan.>
4 - 2
Huhut vanhusten laiminlyönnistä vaihtuivat karuiksi uutisiksi hoivakotien arjesta: ”Oli aika herätä”, sanoo geriatrian professori
Jokainen vanhus on oman laulunsa arvoinen. Niin minusta kuin Sinustakin tulee vanhus, enkä usko lainkaan että Me toivoisimme olevamme sitten "joskus" vanhustamoissa, kun liukuhihnalla kohden kaikille vääjäämätöntä kuolemaa, josta sitten nyhtäistään se viimeinen osinko ja sukulaistappeluina perintöriitaa.
Liian moni vanhus kuolee yksinäisyydessä. Kirkkohoosiannaa ei hän ole enää kuulemassa, kun makaa kylmentyneenä siinä siinä papin edessä, joka kertoo kaikkea hyvää mitä poislähtenyt oli elossaan tehnyt.
Herää kysymys, mitä hyvää vanhukselle tehtiin noina viimeisinä elinkuukausina, kun hän makasi seuranaan huomaavaisten sukulaisten tuoman television ääressä - yksin. e
4 - 1
Huhut vanhusten laiminlyönnistä vaihtuivat karuiksi uutisiksi hoivakotien arjesta: ”Oli aika herätä”, sanoo geriatrian professori
Vanhus on elämänsä illassa, ja hän ei enää tuota itse yhteiskunnalle "mitään" - vain sitä useimmiten, minkä on aktiiviaikanaan itselleen tienannut. Nyt tämä tienuu halutaan imeä helpolla ja vähin kuluin - tämäkin on tullut esille uutisoinnista - ulkomaille karanneina osinkoina - ilman veronjättöä tuottomaahansa.
Vanhuus on osa ihmisen "kolmasosaelämää" - se viimeinen osa, kun ensimäinen oli kouluttautuminen ja toinen työskentely, jotta voisi jotenkin tulla toimeen sitten eläkkeellä.
Kaikki eivät ole yhtä terveitä - tältäkin osin yhteiskunta on repeytymässä - pieneläkeläisiä on paljon - hyvin paljon. Heitä on vaikea hoitaa, kun kohta ei tulontasauskukkarossa ole riittävästi veroja - näin "inhimillisyydestä" ovat syntyneet nuo vanhustamot, joissa hoito on ala-arvoista ja kulunkiminimi johdantona edelleenkin voittoa ja bonuksia tuottavaa.>
6 - 2
Suomen metsäpolitiikkaa on muutettava radikaalisti
Tuo biologinen kasvu on tarkkojen parametrien alaista prosessitoimintaa, minkä me ihmiset olemme omassa viisaudessamme ja elämän helpotuksessamme oivaltaneet parametroida uudelleen - muun muassa metsää kaatamalla - hyödyksemme, mutta biosfäärille haitaksi.
Meidän kehitysrytmimme on aivan eri "taajuuksilla" kuin evoluution kellotaajuus, millä se on työskennellyt jo satoja miljoonia vuosia - muun muassa kehittäessään metsistä "kokonaisvaltaisen elollisen olennon!".
Me ihmiset hakkasimme metsiä surutta vain noin nelisensataa vuotta - osin jo aiemmin, muun muassa puulaivoiksi, jolloin asianomaisten maiden metsät hupenivat lopulta merten pohjiin. Metsien kaato tavallamme on lyhytnäköinen "sekuntti" evoluution pitkässä jatkumossa.
Meille kasvoi ajatus ja hokema: "Lisää, enemmän ja suuremmissa erissä" - tämä on kohtalokas kasvuhokema. Evoluutio hakee myös kasvua, mutta se sovittaa sen kokonaisvaltaisuuden lakien alaisesti; huomioiden keskinäisen lajikehityksen, sallitun kilpailutilanteen kuin reviirillisen mallin monipuolistamaan biosfäärin eloa - keskinäishyötyjen valossa. Näin metsissäkin.
Metsä on Suomen tuki - näin havukasvustona se seisoo Savonlinnan Punkaharhjulla. Btw. Savonlinnasta on juuri kotoisin se päätös, joka tuotti mahtisellukeittämön Äänekoskelle - tuomaan työtä, mainetta ja rahaa omistajilleen - metsänomistajille, jotka mielellään hakkaavat metsiään tulokertymävaade edellä - näkämättä metsää puilta. Saa nähdä miten metsä vastaa, kun sinne huudetaan väärässä rytmissä. e
6 - 1
Suomen metsäpolitiikkaa on muutettava radikaalisti
Myös Metsäliiton jätti-investointia Äänekoskelle kutsutaan biotuotetehtaaksi - herää kysymys miten järkevää luonnon ja ympäristön kannalta on keittää selluksi kasvavaa metsää - hakkaamalla kumoon hiilinielua. Käytetäänkö Äänekoskella kierrätyskuitua sellunkeitossa?
Sellu päätyy paljolti kertakäyttöpahvilaatikoiksi ja pehmopaperiksi takapuolipyyhintään - lähinnä Kiinaan, joka saattaa kieltää nuo tuotteet ympäristöongelmien vuoksi. Kiina ei hakkaa omia luonnonmetsiä selluksi. US' n NASA' n tutkimusten** mukaan Kiinan metsät vihertyvät kiivainta vauhtia pallollamme.
Metsää tulisi tarkastella "biokoneistona", jonka keskinäiset yhteydet tuhansina lajeina ovat meille ihmisille yhä monin osin pimennossa ja tietymättömissä. Metsä on satojen miljoonien vuosien evoluutiokehityksen tulos, ollen sitä ilman ihmisvaikutetta noin 99,999 prosenttia olemassa olostaan! >