keskiviikko 2. syyskuuta 2020

Ilkka Luoman HS-kommentit 01092020 - VI

 .

  • 1 - 2

  • Elinkeinoelämän tutkimuslaitos kannustaa hallitusta toimiin talouskasvun turvaamiseksi: ”Nyt tarvitaan työllisyysloikka”

    Ilkka Luoma 
    "Vähemmän puhetta, enemmän tekoja". Nyt tämä toimii tässä. Työtä - työn pitää olla lapsiperheiden ohella valtiomme erityisessä huolehdinnassa.

    Perustetaan valtiojohteisesti työllisyysmobilisaatio, jossa 20.000 sopivasti valittua pitkäaikaistyötöntä, syrjäytynyttä nuorta ja ulkotöistä kiinnostunutta projisoidaan lisäämään Suomen kykyä olla hiilineutraalivaltio eli vahvistetaan voimakkaasti hiilinielujen osuutta - se tarkoittaa metsänhoitoa ja -istutus.

    Perustetaan koko maan kattava projektiorganistaatio, joka tutkii järkevästi missä metsitetään, missä hoidetaan, missä perustetaan uusia luonnonpuistoja - jopa niin, että osa luonnontilaistamista asetetaan koskemattomuuteen. Annetaan metsän elää laillansa - onhan se lopulta "kokonaisvaltainen eliöstö"!

    Lisäämme tällä työllisyysmobilisaatiolla metsiemme kykyä vastata hiilineutraaliusvaateisiin - ehkä jopa niin, että voimme myöhemmin myydä ylijäämäämme muille valtioille. On hyvä huomata, että Suomi onkin keskimäärin suuri pinta-alaltaan ja kohta ihmisistä "tyhjä" - ellemme lisää syntyvyyttä.

    "Metsä on Suomen tuki" -sanotaan Savonlinnan Punkaharjulla. Metsä on enemmän, se on myös ihmisten tuki ja mielenrauhan tyyssija. Annetaan kansalle, mitä kansa haluaa. Emme hakkaa metsiä selluksi ja siitä eteenpäin kiinalaisille kertakäyttöpahvilaatikoksi ja takapuolipehmoksi, kun vesikin on keksitty.

    Siis metsät kuntoon. Samalla järjestetään istutustalkoot, jokainen suomalainen saa istutusvelvollisuuden (ostettuna palveluna tai itse operoiden) - kukin istuttaa ikävuosiensa mukaisen määrään puuntaimia sopivaan paikkaan, jotka asetettu työllisyysmobilisaatio-organisaatio kullekkin osoittaa.

    Tämä metsänhoitoprojekti tuottaa varmasti takaisin, kansa huomaa sen hyödylliseksi operaatioksi ja samalla Suomi tulee laajemmin tutuksi "keuhkojaan myöten". Käykäämme metsiin, tuottamaan itsellemme hyötyä ja mielenterveyttä ja osallistumisen riemua, johonkin sellaiseen, joka koetaan tarpeelliseksi.
  • 1 - 1

  • Elinkeinoelämän tutkimuslaitos kannustaa hallitusta toimiin talouskasvun turvaamiseksi: ”Nyt tarvitaan työllisyysloikka”

    Ilkka Luoma 
    Työllisyystavoite ei täyty puheilla, eikä hienoilla aikomuksilla. Työllisyys kohentuu tarjoamalla työtä. Valtio voisi nyt poikkeustilanteessa tehdä poliittisista puheista toisin eli järjestää työmobilisaation.

    Nyt monia närästää sähköyhtiöiden monopoliasemasta tekemät kiinteiden kuukausi- ja siirtomaksujen korotukset, vedoten suuriin investointeihin - johdotukset maan alle - suojaan lisääntyviltä myrskyiltä. Perustelu on sinällään oikea, mutta toteutus pitää ottaa yhteiskunnalle - omistuksineen!

    Nyt järjestetään valtio-ohjatusti työmobilisaatio, jossa työllistetään projektina - 2-3 vuodeksi 40.000 ihmistä. Valinnat osiltansa syrjäytyneisiin nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin ja yli 50-vuotiaisiin. Valinnat tehdään soveltuvuus edellä - tehtäviä on a' sta ö' hön.

    Kyseessä suuroperaatio, jossa Suomi kaivaa maahan kaikki järkevästi ajatellut sähkö- ja tietoliikennekaapelit sekä edelleen soveltuvin osin samoihin kaivantoihin muutkin johdot, muun muassa vesi- ja jätevesiputket - järkevästi suunnitellen.

    Suomi jaetaan piireihin tai siten miten se on suunnittelun, valvonnan ja työvoimasaannon osalta fiksua. Vastuu jaetaan piireittäin ja päävastuu asetetaan keskelle Suomea, jotta näinkin annetaan malli Suomen olosta muuallakin kuin Kehä III' n sisällä.

    Koko "maan alle suojaan" projekti kestänee yli viisi vuotta, ja maksaa parin ydinvoimalan verran, mutta saavutettu hyöty on varmasti suurempi. Projekti on järkevä ja motivoi tekijöitään. Projekti aloitetaan esisuunnittelulla, jolle PM Sanna Marinin NNV-hallitus antaa viiden miljoonaan esisuunnittelurahan.

    Samalla hallitus kasaa nopeasti lain, jolla otetaan kaikki ne sähköyhtiöt valtion osuuskuntaomistukseen, joilla on kaapelointia monopolina Suomessa. Haltuunotto tarkoitaa yli 50 prosentin omistusta. Sekin maksaa, mutta varmasti tuottaa takaisin noin 20-30 vuoden kuluessa, ja kansalaiset saavat hallittua maksupolitiikkaa ja myrskykestävyyttä + muut hyödyt, kun syntyneet "yhden kerran kaivannot" hyödynnetään laajemmin.
  • 3

  • Anna-Katri Räihä himoitsi aina uusia ylellisyystuotteita, kunnes shoppailusta tuli paha olo – Miksi ihmiset hurahtavat luksukseen?

    Ilkka Luoma 
    Näyttö- ja vertailutalous – mitä se on?

    Tänään eletään kulutushokemallista kasvutalouden mantraa – pitää saada kasvua, lisää, enemmän ja usein vielä nopeammin. Jarrua ei ole ihmisen näkökulmasta – ahneus ja halu näyttää vie voiton.

    Toisaalla on kuitenkin jarru ja se on vuosisatamiljoonainen luonto – siis ympäristö biosfäärillisenä evoluutio-ohjelmana, joka elättää biomassojensa kierron myötä myös meidät – ihmiset.

    Ihminen on kuin mikä tahansa muu suvunjatkantaan kykenevä hiili-vesi-mineraalinen molekyyliseos, jonka biosähköiset impulssit jatkavat sitä mihin isä ja äiti yhtyessään päättivät.

    Suvun pitää jatkua ja siitä jatko-oikeudesta käydään kamppailua, taistelua sijoittumisesta - paikasta ja asemasta, jossa voisi näyttää omaa kykyä, osaamista ja halua olla suosittu ja tavoiteltu, jotta onnistuisi saattaa tuohon suurkiertoon oman yksilöllisen sävelensä ---

  • 4 - 2

  • Yhdysvallat ja Kiina tekevät teknologista pesäeroa, jossa Tiktokin kieltäminen on vain yksi peliliike – Lopulta yritysten on pakko valita, kenen kaveriksi erossa jäävät

    Ilkka Luoma 
    2 - Kiinan tuotanto auttaa suomalaista vientiä

    Kiina toimittaa kilpailukykyä luovia osakomponentteja, osakokonaisuuksia ja osajärjestelmiä suomalaisten kokonaistuotteisiin - näin saaden hintaetuutta kovenevilla markkinoilla. Kiina on merkittävin maailmantehdas, kun valmistetaan pitkien logistiikkaketjujen välituotteita.

    Bulkkipuolelta käy hyvin esimerkiksi T-paita, jossa Suomen valtio saa enemmän arvonlisäveroa kuin kiinalaisomisteinen T-paitatehdas koko T-paidasta. Näin myös nyt ajankohtaisissa koronasuojamaskeissa, Kiinahan valmistaa nyt hyvää maskilaatua koko maailmalle - muun muassa nyt Finlaysonin junailemana - jopa ilman suomalaista voittokatetta!

    Kiina on voittaja?

    Kiina edustaa maailmastamme väkilukusuhdetta 1,4/7,8, kun taas sen kovistelija Yhdysvallat 0,33/7,8 - yhdessä EU' n kanssa Länsi edustaa lukuparia ~0,8/7,8. Kiinan markkinapotentiaali on yksin jo suurempi, ja jos lisäämme kiinalaisten pyrkimykset maailmalla - puree sen kilpailukyky pahasti Lännen menestysmahdollisuuksia.

    Emme pysty sanomaan tässä mikä tai kuka olisi voittaja


    Sen me voimme sanoa, että meitä kaikkia Elättävä luontobiologia on häviäjä, jos kaikki kiinalaiset oppivat/ haluavat lopulta kuluttaa kuten amerikkalainen, jos näin, niin Maapallomme varannot yksinkertaisesti ehtyvät olemattomiin ja ilmanalamme kääntyy koko ihmiskuntaa vastaan. Miksi kiinalainen ei saisi kuluttaa kuten amerikkalainen tai vaikkapa suomalainen?

    Kiina on tullut ottamaan osuutensa tuon väkilukunsa puitteissa


    Lännen pirtaan se ei oikein sovi, sillä se romuttaisi viime vuosisadalla saavutetun läntisen valtahegemonia. On siis kyse "sodasta" - ensin informaatio- ja manipulaatiosodasta ja toivottavasti ei muusta.

    Sen me jo tiedämme, että Kiina ja Venäjä (se toinen ydinasesuurvalta) lähentyvät toisiaan, jopa sotilaallisessa yhteistyössä. Tuon lähentymisen pitäisi laittaa Lännessa kellot soimaan - ehkä Moskova ja Peking ovat haudanneet maa-aluejännitteensä? e
  • 4 - 1

  • Yhdysvallat ja Kiina tekevät teknologista pesäeroa, jossa Tiktokin kieltäminen on vain yksi peliliike – Lopulta yritysten on pakko valita, kenen kaveriksi erossa jäävät

    Ilkka Luoma 
    1 - Niin Länsi kuin Kiina ovat ojentaneet käsiään toistensa eduksi

    Länsi siirsi jo noin reilu 20 vuotta sitten bulkki- ja liukuhihnateollisuuttaan Kiinaan. Syiltä oli oleellisesti kolme:

    1) Hyvin edullinen, ahkera ja lakkoilematon toveri liukuhihnassa kiinni, 2) Heti tehtaan oven takana maailman suurin sisämarkkinapotentiaali - mentiin ikäänkuin ostajien keskelle ja 3) Alussaan lähes olemattomat ympäristölait, jolloin Länsi siirsi ympäristökuormaansa kiinalaisten "taskuihin".

    Mikä oli Lännen motiivi mennä Kiinaan?

    Helppoa kuin voiton teko. Uusilla vereksillä markkinoilla sai valmiiksi tuotteita nopeasti niin Kiinassa myytäväksi kuin kaikkialla maailmaan toimitettavaksi.

    Huippuesimerkki oli Nokia mobile, joka nautti harvinaista herkkua vuosituhantemme alussa, jolloin Kiinassa oli noin 240 miljoonaa yhtäaikaista Nokian käyttäjää - tätä mailmanennätystä on vaikea rikkoa - edes kiinalaisten nykyajan omilla merkeillä. Siis Kiinaan mentiin hakemaan voittoja, massatuotantoa ja markkinaosuutta.

    Entä Kiina?

    Kiina sai uteliaina ihmisinä erinomaista oppia kuinka Lännessä materialisoituminen ohjastuu - siis miten tuotanto moninkertaistetaaan. Opittiin uusia systeemejä, uusia menetelmiä ja lopulta opittiin kuinka suunnitellaan markkinaehtoisesti.

    Kiina hyppäsi pari kehitysaskelta kerrallansa, kun joka vuosi noin 340 000 ylempää insinööriä valmistuu nostamaan kiinalaista osaamista ja suunnittelua ja lopulta tuotekehitystä kohden maailman huippua.

    Kiinalainen esimerkki huipputuotteesta

    Amerikkalais-trumppistisen "uhkaa, kiristä ja pakota" -politiikan hampaissa on maailman suurin mobileverkkojen ja päätelaitteiden valmistaja Huawei.

    Huawei nousi yllättäen asemaansa - ollen nyt mahti, jota USA ei voi sietää - se on laitettava boikottiin, ja tässä amerikkalainen protektionismi haluaa levitä "ystäviensä" EU-Eurooppaan - osin jopa uhkaamalla.

    Kiittääkö Nokia, emme tiedä lopullisesti. Se kuitenkin tiedetään, että Huawei olisi ostanut koko Nokian jo ennen Microsoftia >
  • 6

  • Globaali metsäkato on yhä pysäytettävissä

    Ilkka Luoma 
    'Metsä on Suomen tuki' -Savonlinnan Punkaharjulla havuistutus on näin viestittänyt jo vuosikymmenet ---

    Tässä kohdin olisi viisasta pohtia terhakasti mitä merkitsisi ’biologinen taloustasapaino’, jossa ihmiskunnan biomassa vastaisi suhteellista osuuttamme koko biosfäärillisestä biomassasta.

    Nythän täysin suhteeton talousajattelumme kasvuhokema ja siihen monien osalta vaikuttava näyttö- ja vertailutalous ovat tuottaneet meitä kaikkia elättävälle biosfäärille massiivisen ympäristöhaittajalanjäljen, lähinnä rikkaimmilta – juuri meiltä ihmisiltä (saattaisin arvata, että äskettäin edesmennyt elämän tasapainofilosofi Pentti Linkola olisi tältä osin hymyillyt ja nyökyttänyt päätään).

    Pentti Linkola keräsi rahaa ja sijoitti omiansa luontometsien ostoon - haki niille luonnonsuojelustatuksen ja iloitsi Elämän monimuotoisuuden uudelleen noususta näillä luonnonsuojelualueilla. Työ jatkuu säätiöitynä.

    Pentti tiesi minkä puolesta taisteli.

..
        Ilkka Luoma




1 kommentti: