... tai lahjakas kirjanpitäjä EKP' n norsunluutornista hoksaa jonkin nokkelan kirjanpitomenetelmän häivyttää tämän velan taivaan tuuliin - tuulen viemiksi rahoiksi, joita ei sitten koskaan tarvinnut maksaa takaksin. Tätä filosofiaa tukee ainakin nyt - olematon inflaatio, eli raha säilyttää arvonsa kertoen samalla, että tavaraa riittää tai mainonnallisesti: "Kaikkea on - ja rahakin riittää".
Saksa pelkää 1920-luvun laman hyperinflaatiota, jolloin tavaran ja ravinnon arvo pompsahti taivaisiin - aamulla ruisleipä maksoi kärryllisen setelirahaa ja illalla jo puolitoista. Nyt tavaraa riittää, ainakin Kiinan maailman suurimmilta liukuhihnoilta.
Ravinto voi olla kortilla jo lähivuosina, siksi kiivaasti ympäristömme muuttuu toimistamme ... ehkä se muuttaa arvostusta rahaan ja setelikoneen kampea pitääkin pyörittää vinhasti - hyvin vinhasti, kuin ajalla jolloin postimerkki maksoi 2000 miljardia valtakunnan markkaa - Saksassa ... vajaa sata vuotta sitten.
Hoskonen on rehellisesti ja arvostetusti 'vanhan liiton' miehiä, haluten kantaa vastuuta lupauksista ja siksi hänellä on suuri huoli - niin suuri, että siirtyi omatuntonsa puolelle - ajatellen äänestäjiään, joille hän on lopulta vastuullinen --- e [1]
1 - Kansanedustaja on tilivelvollinen lopulta vain äänestäjilleen ei puolueelleen, ei edes eduskuntaryhmälleen. Mutta, jos edustaja on allekirjoittanut 'ryhmäkuripykälän' - on hänen sitä noudatettava, Yleensä jo ehdokkuudesta päätettäessä puolue/ ehdokasasettaja vaatii allekirjoituksia muun muassa tuohon uskollisuuteen liittyen. "Velka veli otettaessa ja velipuoli maksettaessa"
Tämä rallatus saattaa tässä EU-ilmaisen- ja takaisin maksettavan rahan osalta muuttaa tuon rallatuksen marssijärjestystä - "Velka velipuoli otettaessa ja veli maksettaessa", sillä jo talousasiantuntijanakin pidetty Vesa Vihriälä peräänkuulutti EU' ta ja EKP' ta pohtimaan ilmaisen rahan helikopteroimista valtioille eikä vain kiertoteitä vakuudellisten arvopapereiden suojaamiin joukkovelkakirjoihin - yrityksille, projekteille ... hienostunutta omien sääntöjen kiertelyä -kö?
Vihriälän toivetta komppaa eräällä lailla edellinen EKP' n pääjohtaja Mario Draghin toteamus: "EKP' lta raha ei lopu" - eikä voikkaan loppua, sillä EKP' lla on setelikoneen kampi hyvin öljyttynä hallussaan.
Edustaja Hannu Hoskonen voi todennäköisesti olla rauhaisin mielin, sillä saattaa olla että EU/EKP keksii hienostuneen luovan ratkaisun tuolle velan maksulle - ehkä Kreikkakaan ei lopulta maksa kaikkia velkojaan - 'koskaan', kuten ei Suomi nykyiselläänkään >
PM Sanna Marin on ymmärtänyt poikkeavasti moniin aiempiin nähden mikä on pääministerin tehtävä. PM huolehtii "yhtiön johtoryhmästä toimitusjohtajana, joka lopulta kantaa koko yhtiöstä vastuun - tuo yhtiö on Suomi niminen laiva, joka nyt mutkittelee karikkoisilla vesillä".
Vaikka Sanna on samalla toveripiirin uudistaja on hänen myös oltava sanojensa vahvikkeeksi kompromissien tekijä, jopa niin, että oman aatemaailman konsensus jää väliaikaisesti sivuraiteelle - kuten tässä. Nyt Sanna ajatteli Keskustaa kompaten myös talousnäkymiä, vaikka tähän mennessä linja on ollut 'Elämä ensin' - ja se hyvin menestyneenä.
Nyt Marin harkitsi, pari päivää pohtien, että on aika raottaa taloudelle ovia, sillä sieltä kuitenkin osaltansa ruokitaan myös demareille tärkeää inhimillisyyttä sosiaalitoimien rahoittamiseksi - so. verokertymien aikaansaantoa demokraattisen jaon piiriin.
Vasta kolmannella sijalla Sanna mietti johtajana oman hallituksensa - Marin I' en toimintaedellytyksiä - oli Keskustan vuoro saada ääntään kuuluville, ja tämä oli poikkeavaa! Demari tuki Keskustan ajatuksia yrittäjien Elämän helpottamisesta ...
- ottamalla riskin, toivottavasti hallitun riskin, jottei Korona ota lisääntyvää valtaa, joka kääntää toimeliaisuuden kelkan jarruille - lisääntyvinä altistumisina ja sairastumisina. Emmehän tiedä vielä lopulta miten evoluutio on "päättänyt" Koronansa virittää.
Nyt näyttäisi siltä että Korona II (?) on armeliaampi - eikä niin tappava, tai sitten heikoimmat ihmisyksilöt ovat opitun myötä paremmassa suojassa ja nuoremmat kykenevät omalla puolustusjärjestelmällä vastustamaan Koronan aikaansaamia epäsuoria terveysuhkia.
Pääministeri Marin osaa tehtävänsä, sen hän on kertonut jo tavassaan hoitaa "yhtiölaivaansa": Kuunnellaan, pohditaan ja yhdessä päätetään sekä sen, että osataan tunnustaa omia virheitä ja antaa tilaa oman aatemaailman ulkopuolelta myös liikkumatilaa konsensuksien hengessä. Suomi on moniarvoinen yhteiskunta - tässä Marin on mestariymmärtäjä.
Ihmiskunnan kulutus on tuhoamassa ympäristöämme siitä luonnontilaisesta vakaudesta, mitä luonto kehityskaaressaan olisi omanaan itsellisesti ohjannut
2 - Ihmisen kulutusinto on noussut taloudellisten kasvupyrkimyksien myötä suuremmaksi kuin ympäröivän luonnon luontainen kyky olisi resursseiltaan sallinut. Näitä resursseja säästääksemme ihmiskunnan on säädettävä verotuksensa takaisin sinne yksinkertaisimpaan muotoonsa, joka säätääkin itse luonnonedellytysten valintaa, eikä pelkästään ihmiskunnan omia itsellisiä päämääriään.
Puhumme ympäristöhaittaverosta - yksilön kulutusverosta
Ihmisen ei tarvitse maksaa tuloveroa, omaisuusveroa, liikevaihtoveroa eikä muitakaan veroja. Tilalle on säädettävä tavara-, palvelu- ja kulutuskohtainen kuluttamisen vero. Siinä jokaisella tuotteella ja palvelulla on oma "ympäristömerkki" säätämässä sen verovaikutusta kuluttajallensa.
Ympäristömerkki kertoo haitallisuusasteen, niin tuotteen/palvelun tuotantoprosessista, käyttötilanteista kuin myös sen uudelleen kiertoon saattamisesta. Jokainen tuote on merkitty kansainväliseen ympäristöhaittojen tuote- ja palvelurekisteriin - ylläpitäjä?
Ihminen on kulutuksessaan aina valintatilanteissa:
Kuinka paljon, kuinka suurta, miten kallista ja lopulta kuinka tarpeellista, pitäisi olla myös - kuinka ympäristöhaitallista. Jokainen saa edelleen valita vapaaehtoisesti. Nyt ratkaisuksi tulee valinnan hinta. Ympäristölleen rasitteellinen tuote maksaa aina sen verran (+muut liiketoimintakulut ja voittopyyde) mitä se haittana ympäristölleen tuottaa.
Kulutusverot ovat suunnattuja
Jokainen kulutusveron kohde tuotteena on yksilöity ja verokertymät suuntautuvat tämän tuotteen verotuloluokkaan. Periaate on, että jokainen tuote "kuittaa" omat ympäristöjälkensä kaikkinensa koko sen elinkaaren ajalta.
Verotus on muuttumassa täsmäohjatuksi; näin myös aikaansaadut ympäristöhaitat "täsmäkorjautuvat" sillä rahalla, mistä ne kulutushaittaverotulona tulevatkin. Mitä enemmän haittakulutat, sitä enemmän maksat.
[ORIG] 1 - Kulutuksemme on hengästyttänyt meitä kaikkia Elättävän luontobiologian - onko keinoa ratkaista kasvava ongelma - on:
"Ja koko kansa oli kulutus- eli ympäristöhaittaverolle pantava"
[Vapaasti mukailtuna historiaa lainaten ajoilta, jolloin ihmisen kulutus oli murto-osa nykyisestä ja vallalla oli henkisyyden aalto vastustaen maallista näyttämisen kiihkoa - synnyttäen perustat monille nykyajan uskonnoille] ..
Perustoimeentulo on - elintoiminnoille välttämätön - ravinto ja perimänsä eteenpäin viennin evolutiivisena tarpeena - suvunjatkanta. Kaikki muu kuluttaminen on lisähöystettä ihmiskunnalla helpotteeksi ansaitessa työn kautta ruokaa, asumista, vapaa-aikaa sekä itsensä ja tavaroiden siirtelyä paikasta toiseen.
Kulutus on suurin syy, miksi ympäristömme muuttuu. Kulutuksesta on maksettava siihen täsmällisesti kohdistuva juuri ympäristörasituksensa kokoinen kulutusvero kertaa 1,33.
Vallanpitäjä on oivaltanut jo kauan sitten kuinka verotuksella ylläpidetään valtaa, kykyä ja mahtia alamaisiin; luoden myös yhteistä turvallisuutta reviirirajojen vartioinnissa ja puolustuksessa.
Moderni länsitalous on kehittänyt verotuksen huippuunsa monimutkaisuutena mm. tulontasauksen ajamana. Rikkaat eivät saa vapaasti rikastua ja köyhät köyhtyä [mukaelma toisesta samantyyppisestä sloganista, - pienellä kyynisyydellä].
Verotuksella säädetään tunnetusti mahdollisuuksia - siis säädetään valtakoneiston tahtomalla tavalla yhteiskuntarauhaa tai päämääriä ylläpitääkseen tarpeita ja kansallista itsetuntoa.
Verot säätävät tasapuolisuutta - ainakin mahdollisuutena - saada riittävästi oppia ymmärtämään huomisen ongelmia ja ylläpitämään ja lisäämään saavutettua taloudellista elintasoa maapalloistuvassa kilpailussa - näinhän me julistamme kasvutaloutemme pääteeseissä.
Kulutus on globalisoitunut
Kaikki haluavat muotivirtauksena aina vain suurempaa, kauniimpaa, arvokkaampaa, erinomaisempaa ja viihdykkeellisempää. Tämä kulutus on tuhoamassa ympäristöämme sen luonnontilaisesta vakaudesta >[2]
1 - 2
”Lapsenlapsenikin joutuvat näitä velkoja maksamaan” – Keskustan Hoskonen lipesi hallituksen rivistä EU:n hätärahoituskeskustelussa, nyt keskusta patistaa häntä ryhmäkuriin
... tai lahjakas kirjanpitäjä EKP' n norsunluutornista hoksaa jonkin nokkelan kirjanpitomenetelmän häivyttää tämän velan taivaan tuuliin - tuulen viemiksi rahoiksi, joita ei sitten koskaan tarvinnut maksaa takaksin. Tätä filosofiaa tukee ainakin nyt - olematon inflaatio, eli raha säilyttää arvonsa kertoen samalla, että tavaraa riittää tai mainonnallisesti: "Kaikkea on - ja rahakin riittää".
Saksa pelkää 1920-luvun laman hyperinflaatiota, jolloin tavaran ja ravinnon arvo pompsahti taivaisiin - aamulla ruisleipä maksoi kärryllisen setelirahaa ja illalla jo puolitoista. Nyt tavaraa riittää, ainakin Kiinan maailman suurimmilta liukuhihnoilta.
Ravinto voi olla kortilla jo lähivuosina, siksi kiivaasti ympäristömme muuttuu toimistamme ... ehkä se muuttaa arvostusta rahaan ja setelikoneen kampea pitääkin pyörittää vinhasti - hyvin vinhasti, kuin ajalla jolloin postimerkki maksoi 2000 miljardia valtakunnan markkaa - Saksassa ... vajaa sata vuotta sitten.
Hoskonen on rehellisesti ja arvostetusti 'vanhan liiton' miehiä, haluten kantaa vastuuta lupauksista ja siksi hänellä on suuri huoli - niin suuri, että siirtyi omatuntonsa puolelle - ajatellen äänestäjiään, joille hän on lopulta vastuullinen --- e [1]
1 - 1
”Lapsenlapsenikin joutuvat näitä velkoja maksamaan” – Keskustan Hoskonen lipesi hallituksen rivistä EU:n hätärahoituskeskustelussa, nyt keskusta patistaa häntä ryhmäkuriin
"Velka veli otettaessa ja velipuoli maksettaessa"
Tämä rallatus saattaa tässä EU-ilmaisen- ja takaisin maksettavan rahan osalta muuttaa tuon rallatuksen marssijärjestystä - "Velka velipuoli otettaessa ja veli maksettaessa", sillä jo talousasiantuntijanakin pidetty Vesa Vihriälä peräänkuulutti EU' ta ja EKP' ta pohtimaan ilmaisen rahan helikopteroimista valtioille eikä vain kiertoteitä vakuudellisten arvopapereiden suojaamiin joukkovelkakirjoihin - yrityksille, projekteille ... hienostunutta omien sääntöjen kiertelyä -kö?
Vihriälän toivetta komppaa eräällä lailla edellinen EKP' n pääjohtaja Mario Draghin toteamus: "EKP' lta raha ei lopu" - eikä voikkaan loppua, sillä EKP' lla on setelikoneen kampi hyvin öljyttynä hallussaan.
Edustaja Hannu Hoskonen voi todennäköisesti olla rauhaisin mielin, sillä saattaa olla että EU/EKP keksii hienostuneen luovan ratkaisun tuolle velan maksulle - ehkä Kreikkakaan ei lopulta maksa kaikkia velkojaan - 'koskaan', kuten ei Suomi nykyiselläänkään >
3
Sanna Marin sivuutti oman ministerinsä ja puolueensa – Miksi pääministeri antoi keskustalle periksi?
Vaikka Sanna on samalla toveripiirin uudistaja on hänen myös oltava sanojensa vahvikkeeksi kompromissien tekijä, jopa niin, että oman aatemaailman konsensus jää väliaikaisesti sivuraiteelle - kuten tässä. Nyt Sanna ajatteli Keskustaa kompaten myös talousnäkymiä, vaikka tähän mennessä linja on ollut 'Elämä ensin' - ja se hyvin menestyneenä.
Nyt Marin harkitsi, pari päivää pohtien, että on aika raottaa taloudelle ovia, sillä sieltä kuitenkin osaltansa ruokitaan myös demareille tärkeää inhimillisyyttä sosiaalitoimien rahoittamiseksi - so. verokertymien aikaansaantoa demokraattisen jaon piiriin.
Vasta kolmannella sijalla Sanna mietti johtajana oman hallituksensa - Marin I' en toimintaedellytyksiä - oli Keskustan vuoro saada ääntään kuuluville, ja tämä oli poikkeavaa!
Demari tuki Keskustan ajatuksia yrittäjien Elämän helpottamisesta ...
- ottamalla riskin, toivottavasti hallitun riskin, jottei Korona ota lisääntyvää valtaa, joka kääntää toimeliaisuuden kelkan jarruille - lisääntyvinä altistumisina ja sairastumisina. Emmehän tiedä vielä lopulta miten evoluutio on "päättänyt" Koronansa virittää.
Nyt näyttäisi siltä että Korona II (?) on armeliaampi - eikä niin tappava, tai sitten heikoimmat ihmisyksilöt ovat opitun myötä paremmassa suojassa ja nuoremmat kykenevät omalla puolustusjärjestelmällä vastustamaan Koronan aikaansaamia epäsuoria terveysuhkia.
Pääministeri Marin osaa tehtävänsä, sen hän on kertonut jo tavassaan hoitaa "yhtiölaivaansa": Kuunnellaan, pohditaan ja yhdessä päätetään sekä sen, että osataan tunnustaa omia virheitä ja antaa tilaa oman aatemaailman ulkopuolelta myös liikkumatilaa konsensuksien hengessä.
Suomi on moniarvoinen yhteiskunta - tässä Marin on mestariymmärtäjä.
4 - 2
Euroopan unioni tiukentaa vuoden 2030 päästörajoja: Ministerin mukaan Suomi hyötyy, professori pelkää hiilinielukeskustelun ryöpsähtävän
2 - Ihmisen kulutusinto on noussut taloudellisten kasvupyrkimyksien myötä suuremmaksi kuin ympäröivän luonnon luontainen kyky olisi resursseiltaan sallinut. Näitä resursseja säästääksemme ihmiskunnan on säädettävä verotuksensa takaisin sinne yksinkertaisimpaan muotoonsa, joka säätääkin itse luonnonedellytysten valintaa, eikä pelkästään ihmiskunnan omia itsellisiä päämääriään.
Puhumme ympäristöhaittaverosta - yksilön kulutusverosta
Ihmisen ei tarvitse maksaa tuloveroa, omaisuusveroa, liikevaihtoveroa eikä muitakaan veroja. Tilalle on säädettävä tavara-, palvelu- ja kulutuskohtainen kuluttamisen vero. Siinä jokaisella tuotteella ja palvelulla on oma "ympäristömerkki" säätämässä sen verovaikutusta kuluttajallensa.
Ympäristömerkki kertoo haitallisuusasteen, niin tuotteen/palvelun tuotantoprosessista, käyttötilanteista kuin myös sen uudelleen kiertoon saattamisesta. Jokainen tuote on merkitty kansainväliseen ympäristöhaittojen tuote- ja palvelurekisteriin - ylläpitäjä?
Ihminen on kulutuksessaan aina valintatilanteissa:
Kuinka paljon, kuinka suurta, miten kallista ja lopulta kuinka tarpeellista, pitäisi olla myös - kuinka ympäristöhaitallista. Jokainen saa edelleen valita vapaaehtoisesti. Nyt ratkaisuksi tulee valinnan hinta. Ympäristölleen rasitteellinen tuote maksaa aina sen verran (+muut liiketoimintakulut ja voittopyyde) mitä se haittana ympäristölleen tuottaa.
Kulutusverot ovat suunnattuja
Jokainen kulutusveron kohde tuotteena on yksilöity ja verokertymät suuntautuvat tämän tuotteen verotuloluokkaan. Periaate on, että jokainen tuote "kuittaa" omat ympäristöjälkensä kaikkinensa koko sen elinkaaren ajalta.
Verotus on muuttumassa täsmäohjatuksi; näin myös aikaansaadut ympäristöhaitat "täsmäkorjautuvat" sillä rahalla, mistä ne kulutushaittaverotulona tulevatkin.
Mitä enemmän haittakulutat, sitä enemmän maksat.
4 - 1
Euroopan unioni tiukentaa vuoden 2030 päästörajoja: Ministerin mukaan Suomi hyötyy, professori pelkää hiilinielukeskustelun ryöpsähtävän
"Ja koko kansa oli kulutus- eli ympäristöhaittaverolle pantava"
[Vapaasti mukailtuna historiaa lainaten ajoilta, jolloin ihmisen kulutus oli murto-osa nykyisestä ja vallalla oli henkisyyden aalto vastustaen maallista näyttämisen kiihkoa - synnyttäen perustat monille nykyajan uskonnoille]
..
Perustoimeentulo on - elintoiminnoille välttämätön - ravinto ja perimänsä eteenpäin viennin evolutiivisena tarpeena - suvunjatkanta. Kaikki muu kuluttaminen on lisähöystettä ihmiskunnalla helpotteeksi ansaitessa työn kautta ruokaa, asumista, vapaa-aikaa sekä itsensä ja tavaroiden siirtelyä paikasta toiseen.
Kulutus on suurin syy, miksi ympäristömme muuttuu. Kulutuksesta on maksettava siihen täsmällisesti kohdistuva juuri ympäristörasituksensa kokoinen kulutusvero kertaa 1,33.
Vallanpitäjä on oivaltanut jo kauan sitten kuinka verotuksella ylläpidetään valtaa, kykyä ja mahtia alamaisiin; luoden myös yhteistä turvallisuutta reviirirajojen vartioinnissa ja puolustuksessa.
Moderni länsitalous on kehittänyt verotuksen huippuunsa monimutkaisuutena mm. tulontasauksen ajamana. Rikkaat eivät saa vapaasti rikastua ja köyhät köyhtyä [mukaelma toisesta samantyyppisestä sloganista, - pienellä kyynisyydellä].
Verotuksella säädetään tunnetusti mahdollisuuksia - siis säädetään valtakoneiston tahtomalla tavalla yhteiskuntarauhaa tai päämääriä ylläpitääkseen tarpeita ja kansallista itsetuntoa.
Verot säätävät tasapuolisuutta - ainakin mahdollisuutena - saada riittävästi oppia ymmärtämään huomisen ongelmia ja ylläpitämään ja lisäämään saavutettua taloudellista elintasoa maapalloistuvassa kilpailussa - näinhän me julistamme kasvutaloutemme pääteeseissä.
Kulutus on globalisoitunut
Kaikki haluavat muotivirtauksena aina vain suurempaa, kauniimpaa, arvokkaampaa, erinomaisempaa ja viihdykkeellisempää. Tämä kulutus on tuhoamassa ympäristöämme sen luonnontilaisesta vakaudesta >[2]