tiistai 29. syyskuuta 2020

Ilkka Luoman HS-kommentit 26092020 - IV

 .

  • 1 - 1

  • Maailma pyörii nyt velan ympärillä, mutta emme vielä tiedä, mihin uusi ajattelutapa meidät vie

    Ilkka Luoma 
    1 - Velka on vanhan kaavan mukaan huomisen syömistä etukäteen - mutta toivottavasti sillä tavoin, ettei ylihuomenna alkava nälkä kiihdy kuolemaksi.

    Velka rahana on vain matematiikkaa, kirjanpitoa, taitavia tilisiirtoja ja ostovoiman siirtelyä taskusta toiseen - raha on lopulta materiaaliton, eikä se sisällä Elolle välttämättömiä hivenaineita eikä vitamiineja.

    Varsinainen velka on käyttötapa, kulutus ja aineellinen rajallisuuden vähennys, jota ei voida enää täyttää. Suurin velkamme kasvaa meitä kaikkia Elättävälle luontoympäristölle. Käytämme kiihtyvästi aineksia, jopa niin, että vuotuinen biologinen kasvu on syöty nopeimmillan kesäkuussa ja keskimäärin Maapallollisesti syyskuussa. Tästä syntyy se todellinen velka.

    HS-artikkelissa puhuttu velka liittyy rahaan, jota voidaan tuottaa loputtomasti

    On vain lopulta kysymys siitä, mitä rahalla saadaan. 1920-luvun loppupuolella Saksassa oli hyperinflaatio, jolloin aamulla leipä maksoi miljardin ja illalla jo kaksi. Seuraavan päivän aamuna tarvittiin kottikärry, jolla kärrättiin liki arvottomaksi muuttunutta setelistöä - ja illalla jo kaksi.

    Nyt Suomi on ottanut reippaasti velkaa, jota todennäköisesti ei koskaan makseta kokonaan - ehkä ei lainkaan, kuten ei Kreikkakaan maksa - kun ei yksinkertaisesti pysty.

    Jos on luottamus euroon, voidaan sitä painaa katteetta, varsinkin jos se jaellaan bitteinä pankkiverkkojen kautta - muu onkin vain kirjanpitoa ja avustavia päätösvientejä. Vaara syntyy inflaatiosta, jos tavarasta, ravinnosta ja täydestä välttämättömyydestä tulee todellinen niukkuus, jolloin rahaa tarvitaan yhä enemmän - kunnes mikään ei enää riitä!
    ..

    !! - Mikä on Saharassa janoon kuolevan miljardöörin epätoivoissaan tarjoama hinta litrasta puhdasta vettä - vallankin tiedon jälkeen, jossa tuo litra pelastaa miljardöörin Elämän ja hengen? - !! >[2]
  • 2

  • Kyselytutkimus: Pääministeri Marin ja presidentti Niinistö ovat onnistuneet korona­viestinnässä hyvin

    Ilkka Luoma 
    PM Sanna Marinin ja presidentti Sauli Niinistön vertaaminen on hivenen kaukaa haettu, sillä Sanna tekee päätöksiä päättäjänä ja Sauli kommentoijana - tai unilukkarina, kuten on joskus itse halunnut ilmaista. Sanna kantaa siis vastuun päätöksistä - Sauli taas ei sitä joudu tekemään kuin vain moraalisesti.

    Kiintoisaa on se, että Marin pääsee hyvin suositun Niinistön kanssa liki tasoihin!

    Mielipidetiedustelu viestii myös muuta kuin vain 'vastaukset kysymyksiin'

    Sanna saa todennäköisesti pisteitä, arvostusta ja myötämieltä tavastaan toimia - onhan hän ollut paljon julkisuudessa - kovien paineiden alla. Presidentin paineet ovat taas näennäisluokkaa - ei ole kansantuomion vaaraa, eikä eduskunnasta putoamista.

    Sanna valitsi Koronassaan 'Elämä ensin' linjauksen, kun Ruotsi Anders Tegnellin johdolla 'Talous edellä' -mentaliteetin - tavoiteltaessa laumasuojaa - kansallista immuniteettia. No, nyt emme tiedä lopputulosta - peli on kesken, ja toinen aalto nousussa - mutta ehkä vähemmän tappavana (?), ikään kuin kausiflunssan verrannoin.

    Emme tunne miten Korona ja kiistatta sitkeä "kausiflunssa" nuhana ja rohinana yhdessä toimivat - ehkä coctail on vähemmän vakava, tai sitten kohderyhmät ovat vastuskykyisempiä. Emme tunne evoluution "aivoituksia ja päämääriä".

    Kansakunta on antanut vastauksensa PM Marinin tavalle hoitaa asioita - harkinta, pohdinta, kyky kuunnella ja antaa puheenvuoroja kumppaneille ja asiantuntijoille on nyt kantanut hedelmää.

    Sanna osaa lisäksi tunnustaa virheitä ja ojentaa omiaan

    Nuokin tuovat arvostusta ja kannatusta Marinin tavalle toimia. Elämme ikään kuin uutta aikaa, jossa politiikanteko puoluesidonnaisena on siirtynyt (siirtymässä) taka-alalle.

    Nyt Eletään kansalle, ihmisille ja hyvinvoinnille, jossa valmistaudutaan vähentämiseen

    Tässä Korona on ollut erinomainen kirittäjä - ehkä kansa on tämänkin jo oivaltanut ja antaa entisestään arvoa Marinin tavalle nähdä Elämää - nuoren lapsen äitinä, jonka on huolehdittava esikoisensa mahdollisuudet Elää huomenna.
  • 3 - 1

  • Pääministeri Marin Talouselämässä: ”Emme voi luottaa siihen, että yritykset huolehtivat ihmisistä ja ympäristöstä”

    Ilkka Luoma 
    1 - PM Sanna Marin jatkaa puoluepolitiikalle vierasta ja osin tuntematonta linjaa - esittää asiansa suoraan, ymmärrettävästi ja vahvasti kantaa omiensa puolesta ottavasti. Lause pitä paikkansa - katsottuna toisesta suunnasta - toverin ja työtätekevän näkökulmasta.

    Kuitenkin työnantaja/yritys johtajina huolehtivat työntekijöistään, jos he ovat tuottava osa liiketoiminnan yhä pitenevässä ja monimutkaistuvassa tapahtumasarjassa - osana voitonmuodostajia.

    Tehdyn/ teetetyn työn täytyy tuottaa - tuottamatonta työtä ei voi olla -näin perustelee nykyinen kilpailutilanteessa oleva markkinatalous, joka esimerkiksi Suomessa osakeyhtiölain myötä keskittyy huolehtimaan osakkeenomistajista ja heille muodostuvista voitoista eli osingonjaoista - olihan alun sijoituksissa otettu riskejä.

    Jos taas työnteko tuotantolinjoilla on muodostunut rasitteeksi - on edessä yt' een jälkeinen lomautus, irtisanominen ja/tai ulkoistaminen. Moni toveri voi pitää yllättäen paikkansa, jos hän vaihtaa verokorttinsa arvonlisäverolliseen laskutukseen - eli Sopimussuhteeseen liike-elämän tavoin - tällöin ei ole irtisanomisia eikä ikäviä jälkivelvollisuuksia/ eikä henkilösivukuluja - kunhan vain pysytään Sopimuksissa.

    Ympäristövastuuta kannetaan aina ja vain tehokkaasti kysynnän puitteista!

    Jos toveri eli kuluttaja hoksaa omien valintojen olevan ainoita seurattavia tapahtumia voittoa tavoitteleville yrityksille, niin hän (=toveri eli kuluttaja) huomaa olevansa kuningas/ kuningatar valinnoillaan - ostajahan on aina oikeassa.

    Boikotit ovat tehokas tapa laittaa yritys nöyrään asentoon kuluttajan edessä. Näin myös ajetaan yrityksiä ympäristöä huolehtivalle linjalle. Ympäristövastuu nousee esille juuri kysynnän tekijöistä. Jos toveri haluaa vain ympäristösertifioitua tavaraa ja palvelua - niin siihen kilpailutekijät pakottavat kaikki yritykset, ellei kyseessä ole monopoli.

    Tosiasia on se, että 'yritys joutuu katsomaan työntekijää vain yhtenä tuotannontekijänä', jota saneerataan, ehkä vuosihuolletaan >[2]
  • 4

  • Terveysperusteinen vero ehkäisisi ylipainoa ja kansansairauksia

    Ilkka Luoma 
    [ORIG] 1990-luvun pääministeri Esko Aho kirvoittavasti kirjoitteli jo vuonna 2005 itseaiheutettujen sairauksien kustannuksista, niiden korvauksista ja yksilön vastuusta itseensä.

    Ylensyöminen, "väärin syöminen" ja liikunnan puute ovat esimerkkejä omasta valvontavelvollisuudesta tai sen puutteesta - ehkä informaation tarkempi jako ja kohdistava haittaverotus korjaisivat tilannetta? Entä pisteytys?! Tulisiko yhteiskunnan valvoa yksilöitä?
    ..
    ["Hoivayhteiskunnan suuntaus- ja kehityspiikitystä

    Lassi Tiittasen vastaukseen (Uusi Rauma 28.9.2005) haluaisin lisätä toistamiseen alkuperäisestä hoivayhteiskuntakirjoituksesta, että Esko Aholle suunnattu lause poliittisesta rohkeudesta oli lakoninen ja ironinen ilmaus hänen ajatuksestaan itseaiheutetuista sairaanhoitokuluista ihmiselle, joka poistui itse poliitiikasta jo vuosia sitten!

    Esko Aho avasi muutoin kipeän aiheen "itseaiheutettujen" ongelmien korvauspolitiikasta ---

    Länsimaalaisiakin kiusaava ongelma on ylensyönti, joka aikaansaa suuria menoeriä verokertymiin. Syömistavat ovat suurelta osin itse aiheutettuja. Meillä on onneksi vielä matkaa maailman yhteen lihavimmista - amerikkalaisiin, jotka rakentavat yhteiskunnallista terveyskatastrofia itselleen.

    Vastineen kirjoittajan kaltainen kuvaus lienee ns. itse aiheuttamaton; hoitava lääkäri osannee kertoa tarkan syyn tutkimusten jälkeen."]
    ..

    Suomalainen yhteiskunta on huolehtiva ja verontasauksessa keskimäärin mallimaa, jossa hoitosysteemit ovat ehdottomasti maailman parhaaseen neljännekseen kuuluvia.

    Monet verovaroja koettelevat menoerät sairaanhoidossa ovat todellisuudessa itse aiheutettuja ja kysymys kuuluukin, että onko veromaksajien maksettava esimerkiksi tupakanpolttajan operaatiot keuhkosyövän takia.

    Suomessa on aloitettava kansalaiskeskustelu missä menee rajat kohtuullisuuden ja kohtuuttomuuden osalta. Yhteiskunta joutuu valitettavasti ajattelemaan myös inhimillisyyden lisäksi hyötyajattelulla siksi, että meillä riittäisi veronmaksajia asiallisiin ja yhteishyvällisiin kuluihin.

...


Ilkka Luoma

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti