Mauno Koivisto oli aina karismaattisesti arvoituksellinen johtohenkilö
Helsingin Sanomat väänsi häntä aikoinaan innokkaasti presidentiksi. Koivisto on myös kieltänyt hänen lausuntojensa johdattelevan tulkitsemisen. Kuitenkin häneen luotettiin -vaikka lausunto Viron itsenäistymisestä oli edelleen Virossa herkistelyä aiheuttava.
Vuonna 2013 Koivisto kertoo HS-haastattelussa Englannin matkastaan - se sisälsi paljon näkymiä arvoitusten ratkaisuiksi - pohdintaa idän voimasta ja Saksan kestokyvystä 1944-45. Todennäköisesti Koivisto tarkemmin selittämättä hautasi Nato-haaveet siihen uskovilta.
Koivisto nuorena Englannissa ollessaan ihmetteli vapautta,
mikä vallitsi sodan runtelemassa ”voittajavaltiossa”. Vertasi kansandemokratioihin ja kertoi englantilaisille idän olevan suuri ja valloitushaluinen. Pelkäsi tapahtumia ja aprikoi perheenkin perustamista.
Koivistolla oli päällimmäisenä ajatus yhteiskunnallisesta debatista, osallistumisesta ja kantaa ottavasta keskustelusta jopa väittelystä. Nythän meillä taas vallitsee talouden lait ja kuluttamisen näyttö- ja vertailutalous. Koivisto oli myöhemmin Suomen Pankin pääjohtaja. Mitä nuori Koivisto oppi Englannista?
Koivisto sai todennäköisesti liftausmatkoillaan Englannissa paljon vaikutteita ja tietovarantoa myöhempiin ilmauksiinsa. Koivistohan oli älykködemari, sataman kasvatti, joka nokkelasti luki itsensä tohtoriksi. Kiihkoton pohdiskelija antoi vähän tarkkoja mielipiteitä, olisiko halunnut sokratesmaiseen tapaan kuuntelijan itse löytävän kysymyksiin vastaukset?
.. “Petä mieluummin odotukset kuin lupaukset”
Näillä sanoilla nyt edesmenneen presidentti Mauno Koiviston hyvä ja läheinen ystävä Seppo Lindblom kuvaili Yle’ n kanavalta erästä asiakohtaa kysyttäessä Koiviston jotain erityispiirrettä. Tämä tarkoitti yhtä selvää asiaa - “Älä petä lupauksiasi kansalle”, jos on pakko pettää niin tapahtukoot se odotuksien muotoiluissa ... Juuri tässä kohdassa on syytä pohtia eli fundeerata mitä odotuksien pettäminen tarkoittaa!
Helsingin Sanomat väänsi häntä aikoinaan innokkaasti presidentiksi. Koivisto on myös kieltänyt hänen lausuntojensa johdattelevan tulkitsemisen. Kuitenkin häneen luotettiin -vaikka lausunto Viron itsenäistymisestä oli edelleen Virossa herkistelyä aiheuttava.
Vuonna 2013 Koivisto kertoo HS-haastattelussa Englannin matkastaan - se sisälsi paljon näkymiä arvoitusten ratkaisuiksi - pohdintaa idän voimasta ja Saksan kestokyvystä 1944-45. Todennäköisesti Koivisto tarkemmin selittämättä hautasi Nato-haaveet siihen uskovilta.
Koivisto nuorena Englannissa ollessaan ihmetteli vapautta,
mikä vallitsi sodan runtelemassa ”voittajavaltiossa”. Vertasi kansandemokratioihin ja kertoi englantilaisille idän olevan suuri ja valloitushaluinen. Pelkäsi tapahtumia ja aprikoi perheenkin perustamista.
Koivistolla oli päällimmäisenä ajatus yhteiskunnallisesta debatista, osallistumisesta ja kantaa ottavasta keskustelusta jopa väittelystä. Nythän meillä taas vallitsee talouden lait ja kuluttamisen näyttö- ja vertailutalous. Koivisto oli myöhemmin Suomen Pankin pääjohtaja.
Mitä nuori Koivisto oppi Englannista?
Koivisto sai todennäköisesti liftausmatkoillaan Englannissa paljon vaikutteita ja tietovarantoa myöhempiin ilmauksiinsa. Koivistohan oli älykködemari, sataman kasvatti, joka nokkelasti luki itsensä tohtoriksi. Kiihkoton pohdiskelija antoi vähän tarkkoja mielipiteitä, olisiko halunnut sokratesmaiseen tapaan kuuntelijan itse löytävän kysymyksiin vastaukset?
..
“Petä mieluummin odotukset kuin lupaukset”
Näillä sanoilla nyt edesmenneen presidentti Mauno Koiviston hyvä ja läheinen ystävä Seppo Lindblom kuvaili Yle’ n kanavalta erästä asiakohtaa kysyttäessä Koiviston jotain erityispiirrettä. Tämä tarkoitti yhtä selvää asiaa - “Älä petä lupauksiasi kansalle”, jos on pakko pettää niin tapahtukoot se odotuksien muotoiluissa ... Juuri tässä kohdassa on syytä pohtia eli fundeerata mitä odotuksien pettäminen tarkoittaa!