Nykyinen länsi-eurooppalainen tapa nähdä oikeusvaltioperiaate on maailmassamme pienen vähemmistön esilletuoma ideaali - läntisellä silmällä katsottuna
EU-läntinen ideaali on kaunis, tasajakoinen ja huomioiva myös vähemmistöjä kohtaan - entä enemmistöjä?
EU edustaa vastahankaiset slaavitkin mukaanluettuna noin 0,45/7,8 osuutta Maailmastamme. Läntisen yhteisön - eli demokratiaideaalin osuus on noin 1,25/7,8 ja Kiinakin on suurempi: 1,4/7,8.
Onko muiden erilaisiin yhteiskuntajärjestyksiin tottuneet (mukautetut/ pakotetut?) alistuttava tähän EU-vähemmistöisen ajatusmaailmaan kehitysputkeen - yhdestä ideaalista. Eikö myös muita ideaaleja voisi Maailmassamme olla - mitähän tähän meppi Petri Sarvamaa toteaisi?
Läntisen eurooppalaisuuden ideaali on perua kehitysketjusta, joka alkoi uteliaisuudella ja kaupallisten etuisuuksien haennalla - löytöretkinä ja sen jälkeisinä satoja vuosia kestäneenä kolonialismina, jossa ei niin ideaalisten alusmaiden oma kehitysputki katkesi kolonialistien pakotteisiin ja opetuksiin.
Sanotaan, että sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee
Nykyisyys on aina historiansa summa - niin EU-Euroopassakin, joka nyt käy ideaaliaan paatoksella ja haluaa kytkeä opetukseensa rahan ja sen uhkausvoiman, jos ei totella sitä ideaalia, jota halutaan johtaa EU-Brysselistä.
Yhteiskunnat ovat aina kansalaistensa näköisiä ja joihin vaikuttaa vähintäänkin viimeinen noin 100-vuotinen historia. Niin Itä-Euroopassakin, jotka valtioina piti kiihtyvällä nopeudella ottaa houkuttein EU-jäseniksi, kun aika oli sopiva ja Neuvostoliitto hajosi.
Itäinen Eurooppa on perimältään lähinnä slaavilaista perua ja he ovat tottuneet omanlaiseensa ideaaliin - mikä se sitten lopulta onkaan. Ehkä vastahanka muiden ulkoa tuottamiin opastuksiin on allergioiden peittämää?
Paras lopputulos saadaan antamalla kaikkien kukkien kukkia - ja jos rahasta on kysymys, niin antaja määrätköön ja ottaja taas voi halutessaan erota yhteisöstä ja valita itselleen paremman - mikähän se olisi?
Länsi-eurooppalainen oikeuskäsite on kehittynyt ajan saatossa
Löytäretkien kiihdyttämän kolonialismin myötä nykyiseen - lähinnä alkuperä-eu-eurooppalaisuuden siivittämään nykymuotoonsa. On huomattavaa, että Maailmassamme on 7,8 miljardia ihmistä, ja tästä EU lohkaisee noin 0,45/7,8 osuuden.
Maailmassamme on siis paljon erilaisia oikeusvaltiokäsitteitä ja nyt tuo erilaisuus on putkahtanut, ja ei niinkään yllättäen itäisemmistä EU-jäsenvaltioista pinnalle, jotka olivat vielä sukupolvi sitten itäisen Euroopan Varsovanliiton ja itäblogin "jäsenmaita".
EU halusi Brysselistä laajaa eu-eurooppalaisuutta - hyveellisellä ja ideaalisella tavoitteella saada itsestään merkittävämpi tekijä - olihan kolonialismin ja siirtomaapolitiikan myötä länsi-eurooppalainen ote kirvonnut käsistä ja muut maailmalliset voimat ottamassa muun muassa Afrikkaa "haltuunsa". EU on eräänlainen suuren hiekkalaatikon yhteiskuntakehityshautomo
USA oli viime vuosisadan ehdoton voimaykkönen - lähes jatkuvine sotineen. Tosin tämän vuosituhannen alku on ollut edelleen liki jatkuvaa US-sotaa maailmalla ja aina kaukana omilta rajoiltaan. US on myös kilvoitellut EU-Euroopan rinnalle.
Nyt läntinen osa EU-Eurooppaa haluaa, että sen luoma oikeusvaltioperiaate jatkuu Itä-Eurooppaan saakka - aina Venäjän rajalle asti. Se on suupalana jättikokoinen ja voi olla, ettei EU-Brysselin hampaat riitä sen hienontamiseen tavoillensa.
Oliko EU' n pakko koettaa sulattaa liian nopeasti sellaisia yhteiskuntamalleja, joiden historia oli niin erilainen läntisiin jäseniin nähden?
Tunnetusti Eurooppa jatkuu kauas Venäjän Uralille
Jos ajattelemme koko Eurooppaa ja sen kehitystä - olisi näin hyväksi ottaa mukaan Venäjä, Euroopan suurimpana pinta-alana ja yksittäisenä väkilukuna. Venäjän mukanolo silottaisi aiempia pikavauhdilla EU' hun otettuja entisiä itäisiä vasalleja - vähintäänkin slaavilaisina ilmiöinä.
Oikeusvaltioperiaatteen moraalisena voimana voisi olla sekaantumattomuus muiden itsenäisten omiin sisäisiin asioihin.
1
Europarlamentaarikko Petri Sarvamaa valmistautuu uransa tärkeimpiin neuvotteluihin: ”Ei toimi, jos meidän perusarvojamme murennetaan ihan avoimesti ja pissataan silmään”
EU-läntinen ideaali on kaunis, tasajakoinen ja huomioiva myös vähemmistöjä kohtaan - entä enemmistöjä?
EU edustaa vastahankaiset slaavitkin mukaanluettuna noin 0,45/7,8 osuutta Maailmastamme. Läntisen yhteisön - eli demokratiaideaalin osuus on noin 1,25/7,8 ja Kiinakin on suurempi: 1,4/7,8.
Onko muiden erilaisiin yhteiskuntajärjestyksiin tottuneet (mukautetut/ pakotetut?) alistuttava tähän EU-vähemmistöisen ajatusmaailmaan kehitysputkeen - yhdestä ideaalista. Eikö myös muita ideaaleja voisi Maailmassamme olla - mitähän tähän meppi Petri Sarvamaa toteaisi?
Läntisen eurooppalaisuuden ideaali on perua kehitysketjusta, joka alkoi uteliaisuudella ja kaupallisten etuisuuksien haennalla - löytöretkinä ja sen jälkeisinä satoja vuosia kestäneenä kolonialismina, jossa ei niin ideaalisten alusmaiden oma kehitysputki katkesi kolonialistien pakotteisiin ja opetuksiin.
Sanotaan, että sitä tikulla silmään, joka vanhoja muistelee
Nykyisyys on aina historiansa summa - niin EU-Euroopassakin, joka nyt käy ideaaliaan paatoksella ja haluaa kytkeä opetukseensa rahan ja sen uhkausvoiman, jos ei totella sitä ideaalia, jota halutaan johtaa EU-Brysselistä.
Yhteiskunnat ovat aina kansalaistensa näköisiä ja joihin vaikuttaa vähintäänkin viimeinen noin 100-vuotinen historia. Niin Itä-Euroopassakin, jotka valtioina piti kiihtyvällä nopeudella ottaa houkuttein EU-jäseniksi, kun aika oli sopiva ja Neuvostoliitto hajosi.
Itäinen Eurooppa on perimältään lähinnä slaavilaista perua ja he ovat tottuneet omanlaiseensa ideaaliin - mikä se sitten lopulta onkaan. Ehkä vastahanka muiden ulkoa tuottamiin opastuksiin on allergioiden peittämää?
Paras lopputulos saadaan antamalla kaikkien kukkien kukkia - ja jos rahasta on kysymys, niin antaja määrätköön ja ottaja taas voi halutessaan erota yhteisöstä ja valita itselleen paremman - mikähän se olisi?
2
EU tinkii periaatteistaan, kun Puola käyttää vipuvoimaa
Löytäretkien kiihdyttämän kolonialismin myötä nykyiseen - lähinnä alkuperä-eu-eurooppalaisuuden siivittämään nykymuotoonsa. On huomattavaa, että Maailmassamme on 7,8 miljardia ihmistä, ja tästä EU lohkaisee noin 0,45/7,8 osuuden.
Maailmassamme on siis paljon erilaisia oikeusvaltiokäsitteitä ja nyt tuo erilaisuus on putkahtanut, ja ei niinkään yllättäen itäisemmistä EU-jäsenvaltioista pinnalle, jotka olivat vielä sukupolvi sitten itäisen Euroopan Varsovanliiton ja itäblogin "jäsenmaita".
EU halusi Brysselistä laajaa eu-eurooppalaisuutta - hyveellisellä ja ideaalisella tavoitteella saada itsestään merkittävämpi tekijä - olihan kolonialismin ja siirtomaapolitiikan myötä länsi-eurooppalainen ote kirvonnut käsistä ja muut maailmalliset voimat ottamassa muun muassa Afrikkaa "haltuunsa".
EU on eräänlainen suuren hiekkalaatikon yhteiskuntakehityshautomo
USA oli viime vuosisadan ehdoton voimaykkönen - lähes jatkuvine sotineen. Tosin tämän vuosituhannen alku on ollut edelleen liki jatkuvaa US-sotaa maailmalla ja aina kaukana omilta rajoiltaan. US on myös kilvoitellut EU-Euroopan rinnalle.
Nyt läntinen osa EU-Eurooppaa haluaa, että sen luoma oikeusvaltioperiaate jatkuu Itä-Eurooppaan saakka - aina Venäjän rajalle asti. Se on suupalana jättikokoinen ja voi olla, ettei EU-Brysselin hampaat riitä sen hienontamiseen tavoillensa.
Oliko EU' n pakko koettaa sulattaa liian nopeasti sellaisia yhteiskuntamalleja, joiden historia oli niin erilainen läntisiin jäseniin nähden?
Tunnetusti Eurooppa jatkuu kauas Venäjän Uralille
Jos ajattelemme koko Eurooppaa ja sen kehitystä - olisi näin hyväksi ottaa mukaan Venäjä, Euroopan suurimpana pinta-alana ja yksittäisenä väkilukuna. Venäjän mukanolo silottaisi aiempia pikavauhdilla EU' hun otettuja entisiä itäisiä vasalleja - vähintäänkin slaavilaisina ilmiöinä.
Oikeusvaltioperiaatteen moraalisena voimana voisi olla sekaantumattomuus muiden itsenäisten omiin sisäisiin asioihin.