.."Tunne historiasi, niin tiedät tänään, mitä huomenna todennäköisesti voi tapahtua"..
maanantai 26. lokakuuta 2020
Ilkka Luoman HS-kommentit 25102020 - VI
.
Kiina vaihtoi pandadiplomatian susisoturidiplomatiaan, eikä se enää välitä, vaikka sitä vihataan
Ilkka Luoma
2 - Suomi esitti liikenneministeri Timo Harakan johdolla suurta näköalaisuutta*, kauppapoliittista viisautta ja fiksua sekaantumattomuuden politiikkaa
Suomen ei tarvitse ryhtyä nimillä näihin todisteettomiin syytöksiin - tarkoittaen Huaweita, jonka panettelu johtunee paljolti sen suuruudesta. Huawei on maailman suurin mobileverkkojen kehittäjä-toimittaja ja ehkä myös päätelaitteiden valmistaja.
Kiina on tuhansia vuosia vanha korkeakulttuuri ja juuri jatkuvana ilmiönä
USA sekaantuu yhä voimallisemmin Kiinan sisäisiiin asioihin. Tässä odottaisimme laatumedialta kaiken kattavaa tutkivaa journalismia esimerkiksi miten Taiwanin (Formosa) "ongelma kiinalaisuudelle" on syntynyt:
(Oli aika, jolloin tämä Formosan saari - Taiwanina - häviötään paenneina Kiinan sisällissodan sotilaina ja pakolaisina nauttivat YK-jäsenyyttä - jolloin yli 500 miljoonan Kiina - sisällissodan voittajana ei päässyt edes YK' n jäseneksi. Täältä muuten juontuu osaltansa Korean niemimaan kesto-ongelma!*)
Normaalisti historiaa ymmärtävän Taiwan käsitettäisiin Kiinan omaksi sisäiseksi asiaksi. Kiinassa aikaskaalan ymmärrys on erilainen kuin lännessä. Kiinalaiset ovat käsitteellistäneet 'status quo' n' ja heidän kyky odottaa on merkittävää.
Erityisesti laatumedialta voisi odottaa puolueetonta näkökulmaa kiinalaisuuden ehkä tunnetuimmasta ominaisuudesta
Olla sekaantumatta vieraiden omiin sisäisiin asioihin - tämä on silmiinpistävää kiinalaisuutta - samoin kiinalaiset eivät voi ymmärtää, että heidän omiin sisäisiin asioihin puututaan ulkoa. Tässä kohdin meille Suomelle on loistava paikka olla rauhan välitysasema - niinistömäisine "hyvien palveluksien tarjoajana".
Kiina rooli on näyttää omaa malliaan maailmalle - kuten US' lla on ollut tapana viimeiset 100 vuotta. US otti mandaattinsa ja hegemoniansa kaupalla, vaikutteella ja valitettavasti myös sodilla ja niihin osallistumisina - pyydettynä ja pyytämättä.
Kiina on kauppavaltio - kuten jo 1400-luvun alussa - ollen tuolloinkin maailman suurin. e
Kaikkien draamojen äiti
Ilkka Luoma
2 - Tunnetusti sodat, ollen väkivaltaa mitä suurimmassa määrin ja usein vielä ulkoisten voimien tekosina - hyökkääjinä tai takaisinvaltaajina - esimerkkinä I Maailmansodasta Osmaanivaltion hajoaminen Turkin syntymisen edellä.
Eikä tuo Ranskan vallankumouskaan ollut kovin rauhaista tai USA' n sisällissota. Noissakin hävinneen maan valta vaihtui.
HS-tulkittuna tuo tutkimus hyödynnettiin luovalla toimittajuudella, jättäen täydellisesti pohtimatta (pl. USA!*) mitä tuota vuotta 1919 ennen oli tapahtunut - ehkä vuotta 1919 pidettiin alkuperätutkimuksen korkeana kunnioituksena eikä tohdittu pohdiskella eurooppalaisia tapahtumia vaikkapa 1800-luvulta.
Nyt juttu saatiin kivasti moodiin, jossa Venäjä/Neuvostoliitto saatiin esityspinnalle, jotkut innokkaimmat slaavilaisuuden kannattajat saattavat pitää esitystä tarkoitushakuisena, kun USA' n osalta* saatiin viimeiset parin sadan vuoden vallanvaihdot rauhaisiksi ja sovinnollisiksi.
Valko-Venäjä saatiin osuvasti framille - onhan se eräs uutisoiduimmista tapahtumista täällä meidän itseään kutsuvassa laatumediassa.
Tosin Valko-Venäjän osalta meille lukijoille ei ole tutkivan journalismin tavoin esitelty kovinkaan paljon mahdollisia ulkoisia sekaantumisia Valko-Venäjän tapahtumiin tai aiempaan Ukrainan Kiovan Maidanin verimellakoiden kuin Odessan murhapolton taakse - ulkoisina vaikutteina.
Sekin kiinnitti huomiota, ettei Kiinan sisällissotaa 1940-luvulta haluttu mainita lainkaan - ehkä näin puolueetonta poljentoa saatiin lukijapiirien nähtäville? e
Kaikkien draamojen äiti
Ilkka Luoma
Tutkimukset ovat niin kuin ne tekijöiden näkökulmista asetellaan - pyrkyhän on luonnollisesti puolueeton lopputulos
1 - Tutkimuksia voidaan tehdä useista näkökulmista, rajatuista aikaväleistä kuin tavoitehakuisten päämäärien perusteista - tarkkaa kaiken kattavaa puolueetonta selvitystä ei usein tehdä/ voida tehdä - sen suuritöisyyden, monimutkaisen lopputulosanalyysin ja halutun tavoitteen hämärtymisen vuoksi.
Tässä tutkimusaikaväliksi oli asetettu 1919 - 2015, siis kauniisti melkein 100 vuotta
Usein selvitysten aikaväliksi otetaan jokin tasaluku, vuosisata tai niiden yhdistelmä. Tässäkin tutkimusen lopputulos muuttuu dramaattisesti jos aikaväliksi olisi valittu 200 vuotta tai vaikka kolme edellistä vuosisataa, esimerkiksi jaottelemalla 1700-, 1800- ja 1900-luku.
Se, miksi tässä tuo aikaväli alkaa I Maailmansodan jälkeen - jää mietinnän alle >
Työelämässä on jo uusi aika, ei enää poikkeusaika
Ilkka Luoma
Entä etätyön huonot kotioloiset olosuhteet, vaikkapa työistunnot - rönötyksineen?
2 - Juuri, kun opimme satulatuolit ja sähköpöydät. Ehkä näin näiden toimialojen yritykset nyt rikastuvat, kun kansa käy nettikauppoihin ja tilaavat ergonomiaa. Toisen menetys on toisen menestys.
Kotonakin on muistettava laittaa housut jalkaan - nettikamera on saattanut jäädä päälle zoomissa tai tiimissä
Entä vakoilu, kun kotinettiyhteydet ovat "suojaamattomia" - jälleenkö työtä tietoturvayhtiöille, joiden tuotekehityksestä kohta putkahtavat kotisuojaimet - virtuaalisine 'yhtiöputkineen' takaamaan suojaa bittiliikenteelle.
Muutos on tosiaan suuri koko työelämälle
Nyt on jo niin paljon tutkimusaineistoa, jotta ensimmäisiä väitöksiä olisi jo odotettavissa. Mitä merkitsee työn siirtyminen kotiin ja mökille - tosin asfalttia ei voida tehdä kotoa, eikä sairaita leikata olohuoneissa, ellei etälääketiede kehity tiedonsiirroltaan varmaksi.
Entä tuottamamme jätteet, ne eivät siirry piuhaa tai mobilea pitkin kierrättämöihin! 'Reiskaa ja ahmedia' tarvitaan tekemään tätä erityisen tärkeää työtehtävää. Ehkä kulutuksemme vähentymä vaikuttaa kiertoliiketyöskentelyn työmääriin?
'Reiskan ja ahmedin' työ nousee arvostuksessa, kun kotoa on helpompi nähdä tämä monille niin tuntematon työ, joka ylläpitää logistiikkaa, ettemme huku jätöksiimme. Moni muukin asia muuttuu
Työajankäsite suuntautuu juuri niihin kohtiin, joissa etäällinen läsnäolo on tarpeellista - näin vapaa-aika ja työaika saattavat limittyä, lomittua ja jalostua siten, että perheellinen osallistuminen lisääntyy, jopa suvunjatkallisesti - olisiko iloa nautiskella vaikkapa keskipäiväkahvien lomassa?
Entä meidän työajallinen keskinäissosiaalisuus?
Entä jatkuva vaimon ja miehen näkeminen työn lomasta - kiristeleekö se enemmän hampaistoa, kun lapsetkin tulevat koulusta jo alkuiltapäivästä?
Paljon on kestettävää, mutta vielä enemmän voitettavaa!
.. |* PS. Koronan jälkeen on uusia viruksia kehittymässä vaivaksi saakka. e
Työelämässä on jo uusi aika, ei enää poikkeusaika
Ilkka Luoma
Korona on muutosvoima ja sen kiihdyttäjä - vai palaammeko Koronan väistyessä normaaliin?*
1 - Myös Elämällisinä osituksina, joihin työelämä kuuluu, mutta myös asuminen ja sijainti missä asua kuin ulkoisenergiallinen liike eri paikkojen väleillä.
Suomalaiset ovat usein mielellään yksin- ja perhe-eläjiä, siitä ilmentymänä kesämökit, jotka muuntuvat 'hyvää vauhtia' kakkosasunnoiksi - 1960-luvun aitoihin kesänviettopaikkoihin alkaa olla pitkä aika - nyt pitää olla mukavuuksia. Olemmehan tottuneet olemaan luopumatta ansaituista eduista ja haluamme lisää.
Työ siirtyy monin osin jopa kulutusjärkevästi näihin kakkosasuntoihin - kesämökkeihin ja niiden laitureille - kesäisin
Olemmahan rantojen ja veden ihmisiä - omilla hiilipäästöjä päästävine rantasaunoineen. Olemme vieläkin monin osin "kivikaudella" Eläviä mullassa möyrijöitä ja kaipaamme yksilön rauhaa reviiriltämme. Toivottavasti yhä enemmän kasvavissa perhepiireissä - meillähän on kohta pula suvun jatkajista, jotka sitten perisivät näitä maallisia ansaintojamme.
Korona laittoi meidät vähentämään
Työmatka-ajot jäivät pois, kauppareissut vähenivät ja ostoslistat kutistuivat, kun kaupoissa tapahtuva heräteostostelu jäi pois - vähemmälle. Korona vaikuttaa niin työelämään kuin alkaviin kotiongelmiin, kun isälle ja äidille ei löytynyt omaa työhuonetta.
Ehkä uusiin taloyhtiöihin syntyy etätyötiloja - oireita on jo näkyvissä? Nyt ostetaan pientoimistotiloja kodin naapureista - työmatka kutistuu näin kävelypyrähdykseksi.
Työ on oman ajan myymistä työnantajalle - tällöin olemme toisten hallinnassa ja käytettävissä
On jo jopa tutkittu tehon kasvua kotioloista verrattuna työpaikoilla tapahtuvaan - 'kahvikuppiristeilijöiden' vähentymisilmiönä. Entä sitten, kun työnantaja eli usein yhtiö huomaa, että tyhjät/ tyhjemmät konttoritilat ovatkin menoerä? Samaan hengenvetoon on todettava, että tietoliikenne, seuranta ja jatkuva on-line-läsnäolo toivat työsuoriteseurannan helpoksi. Olemme piuhoissa -sanan mukaisesti >
Kiina vaihtoi pandadiplomatian susisoturidiplomatiaan, eikä se enää välitä, vaikka sitä vihataan
Ilkka Luoma
Suomessa suuri osa kansalaisista saa Kiina-tietonsa/"tietonsa" itseään laatumediaksi kutsuvalta informaatiokanavalta
Olemme ahkeria matkailijoita Mallorcalle, jopa Thaimaaseen saakka. Harvemmin Kiinaan perehtymään, edes turistimatkana, miltä Kiina ja kiinalaisuus näyttäisivät.
Tänään saamme poikkeavan paljon kriittispitoista uutisointia maailman suurimmasta taloudesta - Kiinasta, jonka talous ohitti USA' n vuonna 2015 (bkt/PPP-IMF).
Uutissävyn negativisuus on huolestuttavaa. Kiina saada pahimmaksi esimerkiksi saastuttajana, sen ollenkin totta absoluuttisena, mutta vain viimeiseltä 15-20 vuodelta. Harvemmin saamme tietoa kumuloituvasta päästökuormasta, jossa muun muassa läntiset teollisuusmaat ovat saaneet sykkiä jo yli 100 vuotta. Entä, jos kiinalaiset kuluttaisivat kuten amerikkalaiset - per capita?
Kiina asemoituu osaansa - viittauksena heidän 1,4/7,8 populaatiosuhde - USA' n vastaavasti 0,33/7,8 ja EU' n noin 0,45/7,8. Kiinalla on siis painoarvoa, jo senkin vuoksi, että se on maailmallinen liukuhihna ja sen myötä maailman suurin vientivaltio. Suuruutta ja merkittävyyttä edusti jo vuosia sitten The Newsweek' in kansi US' sta: "China's Century".
Kiina muuttuu - maailma muuttuu
Niin Suomessakin ja Kiinan osalta paljolti suuntaavan informaatiotulvan myötä - useimmiten jutut ovat kuten tässä: Tilastoitua negatiivisuuden kehitystä kuvattiin esittämällä luetteloon läntisiä valtioita, jotka kokevat jopa pelkoa Kiinan vaikutteen kasvusta. Tuntematon pelottaa.
Näin rakentuu vastakkainasettelu, joka ilmentyy HS-jutun kielteisyysgraafeissa, jotka valtioina ovat tarkoin esitetyt. Entä maailman 120 köyhintä valtiota, joiden väkiluku lienee globaalisti reilusti yli puolet. Miten niiden kielteisyysgraafit?
Kiina on meille lähinnä tuntemattomuutta
Vastuullisuus koettaisi saada puolueetonta näkökulmaa kaikkeen siihen, joka nyt saadaan "huaweina, tiktokkeina, vakoiluina ja tietovarasteluina" esityslistalle ja useimmiten ilman todisteita; vain väitteinä ja syyllistyksinä >
Kiina vaihtoi pandadiplomatian susisoturidiplomatiaan, eikä se enää välitä, vaikka sitä vihataan
Suomen ei tarvitse ryhtyä nimillä näihin todisteettomiin syytöksiin - tarkoittaen Huaweita, jonka panettelu johtunee paljolti sen suuruudesta. Huawei on maailman suurin mobileverkkojen kehittäjä-toimittaja ja ehkä myös päätelaitteiden valmistaja.
Kiina on tuhansia vuosia vanha korkeakulttuuri ja juuri jatkuvana ilmiönä
USA sekaantuu yhä voimallisemmin Kiinan sisäisiiin asioihin. Tässä odottaisimme laatumedialta kaiken kattavaa tutkivaa journalismia esimerkiksi miten Taiwanin (Formosa) "ongelma kiinalaisuudelle" on syntynyt:
(Oli aika, jolloin tämä Formosan saari - Taiwanina - häviötään paenneina Kiinan sisällissodan sotilaina ja pakolaisina nauttivat YK-jäsenyyttä - jolloin yli 500 miljoonan Kiina - sisällissodan voittajana ei päässyt edes YK' n jäseneksi. Täältä muuten juontuu osaltansa Korean niemimaan kesto-ongelma!*)
Normaalisti historiaa ymmärtävän Taiwan käsitettäisiin Kiinan omaksi sisäiseksi asiaksi. Kiinassa aikaskaalan ymmärrys on erilainen kuin lännessä. Kiinalaiset ovat käsitteellistäneet 'status quo' n' ja heidän kyky odottaa on merkittävää.
Erityisesti laatumedialta voisi odottaa puolueetonta näkökulmaa kiinalaisuuden ehkä tunnetuimmasta ominaisuudesta
Olla sekaantumatta vieraiden omiin sisäisiin asioihin - tämä on silmiinpistävää kiinalaisuutta - samoin kiinalaiset eivät voi ymmärtää, että heidän omiin sisäisiin asioihin puututaan ulkoa. Tässä kohdin meille Suomelle on loistava paikka olla rauhan välitysasema - niinistömäisine "hyvien palveluksien tarjoajana".
Kiina rooli on näyttää omaa malliaan maailmalle - kuten US' lla on ollut tapana viimeiset 100 vuotta. US otti mandaattinsa ja hegemoniansa kaupalla, vaikutteella ja valitettavasti myös sodilla ja niihin osallistumisina - pyydettynä ja pyytämättä.
Kiina on kauppavaltio - kuten jo 1400-luvun alussa - ollen tuolloinkin maailman suurin. e
Kaikkien draamojen äiti
Eikä tuo Ranskan vallankumouskaan ollut kovin rauhaista tai USA' n sisällissota. Noissakin hävinneen maan valta vaihtui.
HS-tulkittuna tuo tutkimus hyödynnettiin luovalla toimittajuudella, jättäen täydellisesti pohtimatta (pl. USA!*) mitä tuota vuotta 1919 ennen oli tapahtunut - ehkä vuotta 1919 pidettiin alkuperätutkimuksen korkeana kunnioituksena eikä tohdittu pohdiskella eurooppalaisia tapahtumia vaikkapa 1800-luvulta.
Nyt juttu saatiin kivasti moodiin, jossa Venäjä/Neuvostoliitto saatiin esityspinnalle, jotkut innokkaimmat slaavilaisuuden kannattajat saattavat pitää esitystä tarkoitushakuisena, kun USA' n osalta* saatiin viimeiset parin sadan vuoden vallanvaihdot rauhaisiksi ja sovinnollisiksi.
Valko-Venäjä saatiin osuvasti framille - onhan se eräs uutisoiduimmista tapahtumista täällä meidän itseään kutsuvassa laatumediassa.
Tosin Valko-Venäjän osalta meille lukijoille ei ole tutkivan journalismin tavoin esitelty kovinkaan paljon mahdollisia ulkoisia sekaantumisia Valko-Venäjän tapahtumiin tai aiempaan Ukrainan Kiovan Maidanin verimellakoiden kuin Odessan murhapolton taakse - ulkoisina vaikutteina.
Sekin kiinnitti huomiota, ettei Kiinan sisällissotaa 1940-luvulta haluttu mainita lainkaan - ehkä näin puolueetonta poljentoa saatiin lukijapiirien nähtäville? e
Kaikkien draamojen äiti
1 - Tutkimuksia voidaan tehdä useista näkökulmista, rajatuista aikaväleistä kuin tavoitehakuisten päämäärien perusteista - tarkkaa kaiken kattavaa puolueetonta selvitystä ei usein tehdä/ voida tehdä - sen suuritöisyyden, monimutkaisen lopputulosanalyysin ja halutun tavoitteen hämärtymisen vuoksi.
Tässä tutkimusaikaväliksi oli asetettu 1919 - 2015, siis kauniisti melkein 100 vuotta
Usein selvitysten aikaväliksi otetaan jokin tasaluku, vuosisata tai niiden yhdistelmä. Tässäkin tutkimusen lopputulos muuttuu dramaattisesti jos aikaväliksi olisi valittu 200 vuotta tai vaikka kolme edellistä vuosisataa, esimerkiksi jaottelemalla 1700-, 1800- ja 1900-luku.
Se, miksi tässä tuo aikaväli alkaa I Maailmansodan jälkeen - jää mietinnän alle >
Työelämässä on jo uusi aika, ei enää poikkeusaika
2 - Juuri, kun opimme satulatuolit ja sähköpöydät. Ehkä näin näiden toimialojen yritykset nyt rikastuvat, kun kansa käy nettikauppoihin ja tilaavat ergonomiaa. Toisen menetys on toisen menestys.
Kotonakin on muistettava laittaa housut jalkaan - nettikamera on saattanut jäädä päälle zoomissa tai tiimissä
Entä vakoilu, kun kotinettiyhteydet ovat "suojaamattomia" - jälleenkö työtä tietoturvayhtiöille, joiden tuotekehityksestä kohta putkahtavat kotisuojaimet - virtuaalisine 'yhtiöputkineen' takaamaan suojaa bittiliikenteelle.
Muutos on tosiaan suuri koko työelämälle
Nyt on jo niin paljon tutkimusaineistoa, jotta ensimmäisiä väitöksiä olisi jo odotettavissa. Mitä merkitsee työn siirtyminen kotiin ja mökille - tosin asfalttia ei voida tehdä kotoa, eikä sairaita leikata olohuoneissa, ellei etälääketiede kehity tiedonsiirroltaan varmaksi.
Entä tuottamamme jätteet, ne eivät siirry piuhaa tai mobilea pitkin kierrättämöihin!
'Reiskaa ja ahmedia' tarvitaan tekemään tätä erityisen tärkeää työtehtävää. Ehkä kulutuksemme vähentymä vaikuttaa kiertoliiketyöskentelyn työmääriin?
'Reiskan ja ahmedin' työ nousee arvostuksessa, kun kotoa on helpompi nähdä tämä monille niin tuntematon työ, joka ylläpitää logistiikkaa, ettemme huku jätöksiimme.
Moni muukin asia muuttuu
Työajankäsite suuntautuu juuri niihin kohtiin, joissa etäällinen läsnäolo on tarpeellista - näin vapaa-aika ja työaika saattavat limittyä, lomittua ja jalostua siten, että perheellinen osallistuminen lisääntyy, jopa suvunjatkallisesti - olisiko iloa nautiskella vaikkapa keskipäiväkahvien lomassa?
Entä meidän työajallinen keskinäissosiaalisuus?
Entä jatkuva vaimon ja miehen näkeminen työn lomasta - kiristeleekö se enemmän hampaistoa, kun lapsetkin tulevat koulusta jo alkuiltapäivästä?
Paljon on kestettävää, mutta vielä enemmän voitettavaa!
..
|* PS. Koronan jälkeen on uusia viruksia kehittymässä vaivaksi saakka. e
Työelämässä on jo uusi aika, ei enää poikkeusaika
1 - Myös Elämällisinä osituksina, joihin työelämä kuuluu, mutta myös asuminen ja sijainti missä asua kuin ulkoisenergiallinen liike eri paikkojen väleillä.
Suomalaiset ovat usein mielellään yksin- ja perhe-eläjiä, siitä ilmentymänä kesämökit, jotka muuntuvat 'hyvää vauhtia' kakkosasunnoiksi - 1960-luvun aitoihin kesänviettopaikkoihin alkaa olla pitkä aika - nyt pitää olla mukavuuksia. Olemmehan tottuneet olemaan luopumatta ansaituista eduista ja haluamme lisää.
Työ siirtyy monin osin jopa kulutusjärkevästi näihin kakkosasuntoihin - kesämökkeihin ja niiden laitureille - kesäisin
Olemmahan rantojen ja veden ihmisiä - omilla hiilipäästöjä päästävine rantasaunoineen. Olemme vieläkin monin osin "kivikaudella" Eläviä mullassa möyrijöitä ja kaipaamme yksilön rauhaa reviiriltämme. Toivottavasti yhä enemmän kasvavissa perhepiireissä - meillähän on kohta pula suvun jatkajista, jotka sitten perisivät näitä maallisia ansaintojamme.
Korona laittoi meidät vähentämään
Työmatka-ajot jäivät pois, kauppareissut vähenivät ja ostoslistat kutistuivat, kun kaupoissa tapahtuva heräteostostelu jäi pois - vähemmälle. Korona vaikuttaa niin työelämään kuin alkaviin kotiongelmiin, kun isälle ja äidille ei löytynyt omaa työhuonetta.
Ehkä uusiin taloyhtiöihin syntyy etätyötiloja - oireita on jo näkyvissä? Nyt ostetaan pientoimistotiloja kodin naapureista - työmatka kutistuu näin kävelypyrähdykseksi.
Työ on oman ajan myymistä työnantajalle - tällöin olemme toisten hallinnassa ja käytettävissä
On jo jopa tutkittu tehon kasvua kotioloista verrattuna työpaikoilla tapahtuvaan - 'kahvikuppiristeilijöiden' vähentymisilmiönä. Entä sitten, kun työnantaja eli usein yhtiö huomaa, että tyhjät/ tyhjemmät konttoritilat ovatkin menoerä? Samaan hengenvetoon on todettava, että tietoliikenne, seuranta ja jatkuva on-line-läsnäolo toivat työsuoriteseurannan helpoksi. Olemme piuhoissa -sanan mukaisesti >
Kiina vaihtoi pandadiplomatian susisoturidiplomatiaan, eikä se enää välitä, vaikka sitä vihataan
Olemme ahkeria matkailijoita Mallorcalle, jopa Thaimaaseen saakka. Harvemmin Kiinaan perehtymään, edes turistimatkana, miltä Kiina ja kiinalaisuus näyttäisivät.
Tänään saamme poikkeavan paljon kriittispitoista uutisointia maailman suurimmasta taloudesta - Kiinasta, jonka talous ohitti USA' n vuonna 2015 (bkt/PPP-IMF).
Uutissävyn negativisuus on huolestuttavaa. Kiina saada pahimmaksi esimerkiksi saastuttajana, sen ollenkin totta absoluuttisena, mutta vain viimeiseltä 15-20 vuodelta. Harvemmin saamme tietoa kumuloituvasta päästökuormasta, jossa muun muassa läntiset teollisuusmaat ovat saaneet sykkiä jo yli 100 vuotta. Entä, jos kiinalaiset kuluttaisivat kuten amerikkalaiset - per capita?
Kiina asemoituu osaansa - viittauksena heidän 1,4/7,8 populaatiosuhde - USA' n vastaavasti 0,33/7,8 ja EU' n noin 0,45/7,8. Kiinalla on siis painoarvoa, jo senkin vuoksi, että se on maailmallinen liukuhihna ja sen myötä maailman suurin vientivaltio. Suuruutta ja merkittävyyttä edusti jo vuosia sitten The Newsweek' in kansi US' sta: "China's Century".
Kiina muuttuu - maailma muuttuu
Niin Suomessakin ja Kiinan osalta paljolti suuntaavan informaatiotulvan myötä - useimmiten jutut ovat kuten tässä: Tilastoitua negatiivisuuden kehitystä kuvattiin esittämällä luetteloon läntisiä valtioita, jotka kokevat jopa pelkoa Kiinan vaikutteen kasvusta. Tuntematon pelottaa.
Näin rakentuu vastakkainasettelu, joka ilmentyy HS-jutun kielteisyysgraafeissa, jotka valtioina ovat tarkoin esitetyt. Entä maailman 120 köyhintä valtiota, joiden väkiluku lienee globaalisti reilusti yli puolet. Miten niiden kielteisyysgraafit?
Kiina on meille lähinnä tuntemattomuutta
Vastuullisuus koettaisi saada puolueetonta näkökulmaa kaikkeen siihen, joka nyt saadaan "huaweina, tiktokkeina, vakoiluina ja tietovarasteluina" esityslistalle ja useimmiten ilman todisteita; vain väitteinä ja syyllistyksinä >