Ilkka Luoman HS-kommentit 20032021 - III

• 1

• Supoa on sanottu koiraksi, joka ei hauku, mutta Kiinan vakoilusta se osasi älähtää omalla verhotulla tavallaan

  Ilkka Luoma 20.3. 23:03
  Kaikki suurvallat, ja pienemmätkin vakoilevat ja tutkivat salassa muiden asioita omaksi edukseen ja tietääkseen etukäteen mitä voisi olla odotettavissa
  
  Vakoiluun liittyy myös osaamisen, menetelmien ja tuotannon kuin ideoidenkin urkinta - olemmehan sangen utelias "eläinlaji" - kaikki vakoilevat toistensa osaamista, saadakseen kilpailussa itselleen etusijaa
  
  Suurvallat vakoilevat jopa liittolaisiaan - esimerkiksi NSA Yhdysvalloista kuunteli Saksan liittokansleri Angela Merkelin puheluita, tämä tosin myöhemmin mediassa kyseenalaistettiin, olikin tehty selvitys, ettei se olisi pitänytkään paikkansa. Nokkisiko korppi toisen korpin silmää?
  
  Tunnetuimmat vakoilijat ovat CIA, NSA, FSB ja Israelin Mossad, joka tekee myös väkivaltavaiskuja, kuten CIA, josta esimerkkinä sen suunnittelema Belgradin Kiinan suurlähetystön pommitus Serbian - Kosovon sodan aikana.
  
  Kiina vakoilee omalla laillaan varmasti, kuten USA, Venäjä, Israel kuin mikä tahansa valtio - vähintäänkin siksi, että ollaan selvillä mitä omaan maahan kohdistuu erityisesti tänä "maailmanverkkojen" aikana.
  
  Se oliko Kiina tässä kohdin vakoilija Suomeen, onkin hyvin visainen kysymys, sillä suurvaltojen vakoilulaitokset ovat hyvin eteviä ja nokkelia tuottamaan vakoiluvirtaa toisen syyksi - ei ole mikään temppu vaikkapa CIA | NSA' lta tuottaa vakoilevaa bittivirtaa "Kiinasta", vaikka ohjaus ja lähde olisi US' ssa tai vaikkapa Panamassa tai Taiwanilla
  
  Vielä vaikeampaa on osoittaa lähde valtiotasolle, sillä jokainen suurvalta tuottaa itselleen vakoilutietoa myös välikäsien kautta - teettäjän ja tekijän välissä ollen jopa 2-4 suodatinkerrosta, joilla hämätään tässä esimerkiksi suomalaista Supoa, jolla on - ainakin virallisesti - kovin lyhyt vakoilututkinnallinen historia.
  
  Suuret vakoilulaitokset osaavat ujuttaa haluamaansa "paljastuvaa bittivirtaa" haluamiinsa lähdeosoitteisiin - toisaalta valtiollinen vakoilu CIA | NSA | FSB osaavat kätkeä omat tutkivat virtansa erinomaisen hyvin haamuihin, joilla ei ole lähtöosoitetta.

• 2

• Suomi on neljättä vuotta peräkkäin maailman onnellisin maa – Katso koko korona­vuoden listaus

  Ilkka Luoma 20.3. 9:38
  Onni on kokijansa sisäistä näkemystä - voidaanko sitä keskiarvona tutkia?
  
  ’Kel onni on – se onnen kätkekööt’ – vanhan sanonnan myötä kateellinen ei pidä toisen onnesta, varsinkaan, jos omalla kohdalla onnen kantama ei ole siivittänyt elämää. Olemme ihmisiä, joille kateus on moottori ja onni sen voiteluaine.
  
  Onni on ilmaista, kunhan sen vain oivaltaa
  
  Rahalla saa ja hevosella pääsee. Viimeinen vuosikymmen on mennyt materiaalisen onnen etsinnässä – on pitänyt saada lisää, enemmän ja nopeammin. Olemme riittämättömyyden noidankehässä 3], joka kadotti sellaisia arvoja joista voisi myös muodostua onnellisuutta.
  
  Kansa on omansa, niin onnellisuusmittauksena kuin esimiehinä, jotka rakentavat "onnelle alustaa - kasvaa"
  
  … ja kansa valitsee näköisensä valtapiirin, jonka luovuuteen ja osaamiseen äänestäjä luottaa, tai ainakin toivoo luottavansa. Nykyisen kaltainen puoluepolitiikka on menettänyt arvostuksensa. Paljon on puheita mahtunut maailmaan, mutta teot eivät ole luotsanneet kansakuntaa – vaan eteen on tömähtänyt alamäkeä, työttömyyttä, yksinäisyyttä, hoitamattomuutta ja avuttomuutta.
  
  Poliittinen järjestelmä on kansakunnan edunvalvoja, tai ainakin pitäisi olla
  
  Tänään koemme poliittisen pyrkyryyden ahdinkoa. Taloutemme ja elämämme onnettomia lukuja ei nyt kannata enää toistella, siksi paljon nuorisotyöttömyyttä, ajelehtimista ja syrjäytymistä on kasvoillemme viskautunut. Aivan kuin onni ei olisi myötä, tai sitten se on kasautunut heille, jotka sen kätkeä osaavat.
  
  Onnellisuus on voimavara, jonka myötä jaksaa kapeikoista ja ahdingoista seuraavalle pysäkille, jossa pieni onninen voisi hapettaa hengähdystään. Hengähdystauolla pitäisi ladata akkuja, mutta miten lataat kun virtaa ei ole. Onni on virtaa elämälle. Luottamus jaksaa ladata odotusta onnen osalta.
  
  Onnellisuus on aina yksilöllistä - ja kokemuksia on miljoonia - mikä olisikaan se todellinen keskiarvo? Tokihan tutkimus onnestamme saattaa hyväillä monien mieliä - kuitenkin kysymyksellä miten se Onni jakaantuukaan?

• 3

• Psykoterapeutti Maaret Kallio vastasi lukijoiden kysymyksiin – illan teemana on yksinäisyys

  Ilkka Luoma 20.3. 9:20
  Vaikein sisäinen uhka – nuorten syrjäytyminen
  
  Aikanaan sisäministerinä ollut Paula Risikko Kokoomuksesta totesi yksikantaan, että suurin sisäinen uhkamme on nuorten syrjäytyminen |1. Kovin moni nuori ajelehtii – ei tiedä aamulla herättyään, mitä iltapäivällä tekisi ...
  
  Syrjäytyminen ja ajelehtiminen ovat pompanneet otsikoihin nyt oikein urakalla, vaikka herääminen olisi pitänyt alkaa jo 1990 – luvun laman alku- ja jälkihöyryissä. Niin moni lapsi jäi syrjään – oli vanhemmilla muutakin tekemistä:
  
  Ensin oli niin paljon työtä, ettei illaksi ehtinyt kotiin ja sitten ei ollut työtä, oli velkaa – tuli ero, vaimo lähti, lapsista riideltiin – oikeutta jaettiin, usein epäoikeudenmukaisesti. Kärsimykset jäytivät lasten mielissä. Olimme pahasti ajaneet ojaan – emme tienneet mitä piti tehdä.
  
  |1 "60.000 nuorta vaaravyöhykkeessä" - Iltalehti
  
  Nyt lopputulos on käsissämme, ikään kuin yllättäen syliimme tipahtaneena
  
  Koetimme lakaista vaikeuksia sinne kuuluisan keittiön maton alle. Nyt matto on niin kupruilla, että jopa sisäministeri oivalsi puuttua asiaan – aivan kuin ei olisi tiennyt ongelmista. Samaan aikaan muun muassa monet nuoret ajautuivat ruoho- ja huumekokeiluiden kautta kierteeseen, josta irtoaminen voi viedä vuosia – vuosikymmeniä.
  
  Haemme muutosta ja odotamme suunnannäyttäjää, mikä kulminoituu myös henkilönä, joka sanoo ja pitää sen mitä lupaa. Suurin lupaus on yhteenkuuluvuuden viesti - vaikuttavin lupaus on välittäminen ja osallistuminen, ei välttämättä katteeton palkankorotus, verojen alennus, vaan oikeudenmukaisuus jaossa, tuessa ja huomioimisessa.
  
  Huomisen aate ei ehkä ole puoluepolitiikkaa, vaan se saattaa olla kansalaistoimintaa, jossa osallistumisen riemu ja yhteenkuuluvuus nostavat ihmiset vaikuteryhmiin kukin mieltymystensä mukaisesti. Yksinäisyys, osallistumattomuus ja sivuraiteelle jäänti pelottavat eniten.
  
  Ihminen on keskimäärin sosiaalinen "eläin" ja haluaa kokea tarpeelliseksi tuntemisen huomiota. Harvat haluavat olla yksi, heitäkin on - normaaleina.

...

Ilkka Luoma

|  FB  |  BLOG  |