UM Pekka Haavisto astui viisaasti tielle, joka on meille suomalaisille tarkoitettu; emme sekaannu muiden omiin asioihin.
Aivan oikein - Nordstream II kaasuputki on vain ja ainoastaan tilaajan, rakentajan ja rahoittajien välinen asia. Lisäksi se on Saksan asia, sillä venäläinen maakaasu putkella tuotuna ja minkään kolmannen valtion alueen kautta takaa sen häiriöttömän kulun.
Saksa tarvitsee kivihiilivoimaloidensa ja kaventuvan ydinvoiman vuoksi väliajan energiaa - ja se on maakaasu, joka on vähäisempää päästöiltään kuin hiili. On myöskin selvää, että amerikkalainen LNG-kaasu valtamerilaivakuljetuksin saa kilpailla markkinoilla, jopa niin, että on puhuttu sen tukemisesta verovaroin.
Pekka Haavisto osasi tyylikkäästi asiansa, ja samalla vahvisti viestiä maailmalle, jossa presidentti Sauli Niinistö on ollut aktiivinen: "Hyvien palveluksien" tarjoajana, ja juuri suomalaisena, kuten hän ilmaisi amerikkalaiselle laatuaviisille - kysyttäessä Natosta. Niinistö osapuilleen: Suomalaiset eivät halua, ja minä olen suomalainen. Niinistö kuuntelee tarkalla korvalla suomalaisten suurta enemmistöä, jotka myös hänet presidentiksi valitsivat.
UM Haavisto vahvistaa omia mahdollisuuksiaan seuraavaksi presidentiksi, juuri tavalla, joka sopii meille Suomelle. Olemmehan idän ja lännen vedenjakajalla ja voimme olla ratkaiseva, luotettava ja diplomaattinen tahdikkuudessamme oli ilmansuunta sitten mikä tahansa.
Ellei Sauli Niinistö ehdi ottamaan vastaan kolmen suurvallan päämiehiä - Kiinan Xi Jinping' iä, Venäjän Vladimir Putinia ja US' n Joe Bideniä, niin tehtävä jää seuraavalle. Nyt näin ajatellen Haaviston kannattaa ottaa oikea rooli - sellainen rooli joka kattaa neuvottelupöytiä kaikille halukkaille, ja vapaaehtoisesti. Osaamme tuon taidon ja mikä parasta - näin turvaamme oman ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Tapaa voidaan kutsua 'sveitsittymiseksi'.
Olen varma, että Suomesta suuri enemmistö nyökyttää nyt päätään hyväksyvästi - "Saksan oma asia" -lausuman johdosta.
1950- ja 60-luvuilla oli runsaasti työpaikkoja, joihin pääsi yksinkertaisellakin osaamisella työhön. Työt olivat teollisuuden ja palveluiden aputöitä, jotka olivat osana kokonaisuutta välttämättömiä, mutta joiden tekijäksi kelpasi yhteiskunnallisesti "lahjattomampikin" ihminen. 40% mielisairaaloiden asiakkaista hakeutuu vapaaehtoisesti hoitoon. Työtehtävien vaativuus kasvaa nykyaikana entisestään.
Suomi on sairaanhoidossa vielä maailman huippumaita. Suomessa huolehditaan myös mielisairaista kapasiteetilla promille koko kansakunnasta. Säästö- ja juustohöyläpolitiikka vie kuntia, kuntainliittoja ja sairaanhoitopiirejä ahtaalle, jolloin kotiin lähetyksistä kohoaa uutisoinnin aihetta traagisina otsikoina. Nykymallisessa markkinataloudessa myös mielisairaanhoito on hinnoiteltu ja pelissä on tavoiteasetanta. Veronmaksajat vähenevät Suomessa ja eliniänodote kasvaa entisestään. Ihmiset ikääntyessään yksinäistyvät ja erakoituvat kaupunkikaksioihinsa. Hoitotarve kasvaa psykiatriassa.
Yleislääketieteen hoitopäivän (somatiikka) hinnaksi on määrätty 1150 euroa per päivä. Psykiatriassa se on 630 euroa. Mielisairaaloissamme vuodepaikoista on n. 75% aina käytössä. Ihmiset tarvitsevat stressin, burn-out -ilmiöiden, yleisen jatkuvan huolen ja kiristyneen perhe-elämän vuoksi enemmän päivystyskäyntejä hinnalla 110-273 euroa per käynti. Sairaidemme joukossa on myös "lopullisesti menetettyjä" ja yhteiskunta joutuu vakavimman toden eteen, koska päätökset on tehtävä myös heidän osaltaan.
Sukulaiset ovat etääntyneet iän myötä, kunnes yksinäisyys kohtaa ja ainoaksi elämän helpotukseksi koituvat mm. mielisairaalat. Samalla tavalla "normaalit" ihmiset hakeutuvat apteekkiin, pankkiin ja lääkärin vastaanotolle puhekaverin puutteen vuoksi. Monet "mielisairaiden" kontaktiotot olisi voitu välttää vastuullisemmalla sukulaishuolehdinnalla. Kaukoidässä kolmannen polven lapset saavat arvokasta elämänkokemusta isoäideiltään ja -isiltään
Uutisvirtojen pauloissa oleva maailma tykittää Koronaa enemmän kuin koskaan vastaavat tapahtumat - nyt koemme katastrofin siemeniä, vaikka virus tekee vain tehtäväänsä - lisääntymistä. Oli uutinen tiedettä tai olettamaa jopa mielikuvituksena - niin virus voittaa tämän pelin joka tapauksessa.
1968 meihin suomalaisiinkin iski hongkongilainen - uutisointi oli ehkä kuudennes nykyisestä Koronasta - uhreja tuo "entinen siirtomaa" tuotti maailmallisesti pari miljoonaa, tartunnan sai sadat miljoonat ihmiset. Rokote kehitettiin 1969.
Hongkongilaista ennen iski 'isoisä aasialainen', joka tappoi 1957-58 noin 1300 suomalaista ja maailmalla pari miljoonaa. Aasialaisesta ei paljon nykyiseen nähden uutisoitu, mutta ei ollut "someakaan", vain suusta suuhun menetelmä. Arvioituja mielikuvitushuhuja oli varmasti tuolloinkin liikkeellä. Kapinahenkeä ei esiintynyt, kun ei ollut juurikaan rajoitteita.
Virukset ovat olleet "aina" jopa aiemmalta ajalta kuin meille silminnähtävä luontobiologia, joka oli tuolloin arvattavasti vasta evoluution "tuotekehityksen suunnitelmissa".
Tänään on lopulta kysymys kahden kaupasta - ollako individuaalisuus vai kollektiivisuus edellä? Ruotsissa valittiin "talous edellä -mentaliteetti", tunnetuin seurauksin ja meillä Suomessa nähtiin "Elämä ensin -ajattelumalli, ja sekin tässä vaiheessa tunnetuin seurauksin
Kansalaiset kapinoivat EU' ssa - vapaudesta kulkea - tunteesta olla läsnä - olla ostamassa, juomassa kuppilassa kahvit muiden läsnä ollessa jne ... se on sitä individualismia, entä kollektiivinen vastuunkanto?
Elävää tosielämää: kolme kokenutta rouvaa - parin metrin päässä toisistaan, ilman maskia pohtivat elämää; .. " ostareissa ollaan ilman maskeja, aivan ja jos joku heistä saa Koronan ja joutuu teholle, pitää hänen itse maksaa nuo tehokustannukset - rangaistuksena maskittomuudesta - niin juu näin sen pitää olla ..." -tämä kuultuna, vierestä ohi kävelleenä.
'Elämä on' - yksilöitsekkyyttä tai sitten kollektiivivastuuta. Mikä on Sinun valintasi?
1
Kaasuputki Venäjältä on ”Saksan asia”, sanoi ulkoministeri Haavisto tavattuaan putkea vastustavan Yhdysvaltain ulkoministerin
Aivan oikein - Nordstream II kaasuputki on vain ja ainoastaan tilaajan, rakentajan ja rahoittajien välinen asia. Lisäksi se on Saksan asia, sillä venäläinen maakaasu putkella tuotuna ja minkään kolmannen valtion alueen kautta takaa sen häiriöttömän kulun.
Saksa tarvitsee kivihiilivoimaloidensa ja kaventuvan ydinvoiman vuoksi väliajan energiaa - ja se on maakaasu, joka on vähäisempää päästöiltään kuin hiili. On myöskin selvää, että amerikkalainen LNG-kaasu valtamerilaivakuljetuksin saa kilpailla markkinoilla, jopa niin, että on puhuttu sen tukemisesta verovaroin.
Pekka Haavisto osasi tyylikkäästi asiansa, ja samalla vahvisti viestiä maailmalle, jossa presidentti Sauli Niinistö on ollut aktiivinen: "Hyvien palveluksien" tarjoajana, ja juuri suomalaisena, kuten hän ilmaisi amerikkalaiselle laatuaviisille - kysyttäessä Natosta. Niinistö osapuilleen: Suomalaiset eivät halua, ja minä olen suomalainen. Niinistö kuuntelee tarkalla korvalla suomalaisten suurta enemmistöä, jotka myös hänet presidentiksi valitsivat.
UM Haavisto vahvistaa omia mahdollisuuksiaan seuraavaksi presidentiksi, juuri tavalla, joka sopii meille Suomelle. Olemmehan idän ja lännen vedenjakajalla ja voimme olla ratkaiseva, luotettava ja diplomaattinen tahdikkuudessamme oli ilmansuunta sitten mikä tahansa.
Ellei Sauli Niinistö ehdi ottamaan vastaan kolmen suurvallan päämiehiä - Kiinan Xi Jinping' iä, Venäjän Vladimir Putinia ja US' n Joe Bideniä, niin tehtävä jää seuraavalle. Nyt näin ajatellen Haaviston kannattaa ottaa oikea rooli - sellainen rooli joka kattaa neuvottelupöytiä kaikille halukkaille, ja vapaaehtoisesti. Osaamme tuon taidon ja mikä parasta - näin turvaamme oman ulko- ja turvallisuuspolitiikan. Tapaa voidaan kutsua 'sveitsittymiseksi'.
Olen varma, että Suomesta suuri enemmistö nyökyttää nyt päätään hyväksyvästi - "Saksan oma asia" -lausuman johdosta.
2
Pitkä matka perille
1950- ja 60-luvuilla oli runsaasti työpaikkoja, joihin pääsi yksinkertaisellakin osaamisella työhön. Työt olivat teollisuuden ja palveluiden aputöitä, jotka olivat osana kokonaisuutta välttämättömiä, mutta joiden tekijäksi kelpasi yhteiskunnallisesti "lahjattomampikin" ihminen. 40% mielisairaaloiden asiakkaista hakeutuu vapaaehtoisesti hoitoon. Työtehtävien vaativuus kasvaa nykyaikana entisestään.
Suomi on sairaanhoidossa vielä maailman huippumaita. Suomessa huolehditaan myös mielisairaista kapasiteetilla promille koko kansakunnasta. Säästö- ja juustohöyläpolitiikka vie kuntia, kuntainliittoja ja sairaanhoitopiirejä ahtaalle, jolloin kotiin lähetyksistä kohoaa uutisoinnin aihetta traagisina otsikoina. Nykymallisessa markkinataloudessa myös mielisairaanhoito on hinnoiteltu ja pelissä on tavoiteasetanta. Veronmaksajat vähenevät Suomessa ja eliniänodote kasvaa entisestään. Ihmiset ikääntyessään yksinäistyvät ja erakoituvat kaupunkikaksioihinsa. Hoitotarve kasvaa psykiatriassa.
Yleislääketieteen hoitopäivän (somatiikka) hinnaksi on määrätty 1150 euroa per päivä. Psykiatriassa se on 630 euroa. Mielisairaaloissamme vuodepaikoista on n. 75% aina käytössä. Ihmiset tarvitsevat stressin, burn-out -ilmiöiden, yleisen jatkuvan huolen ja kiristyneen perhe-elämän vuoksi enemmän päivystyskäyntejä hinnalla 110-273 euroa per käynti. Sairaidemme joukossa on myös "lopullisesti menetettyjä" ja yhteiskunta joutuu vakavimman toden eteen, koska päätökset on tehtävä myös heidän osaltaan.
Sukulaiset ovat etääntyneet iän myötä, kunnes yksinäisyys kohtaa ja ainoaksi elämän helpotukseksi koituvat mm. mielisairaalat. Samalla tavalla "normaalit" ihmiset hakeutuvat apteekkiin, pankkiin ja lääkärin vastaanotolle puhekaverin puutteen vuoksi. Monet "mielisairaiden" kontaktiotot olisi voitu välttää vastuullisemmalla sukulaishuolehdinnalla. Kaukoidässä kolmannen polven lapset saavat arvokasta elämänkokemusta isoäideiltään ja -isiltään
Elämän voima on inhimillistä
3
Pandemia on täynnä paradokseja – tiede korostuu, mutta myös huuhaa nousee
1968 meihin suomalaisiinkin iski hongkongilainen - uutisointi oli ehkä kuudennes nykyisestä Koronasta - uhreja tuo "entinen siirtomaa" tuotti maailmallisesti pari miljoonaa, tartunnan sai sadat miljoonat ihmiset. Rokote kehitettiin 1969.
Hongkongilaista ennen iski 'isoisä aasialainen', joka tappoi 1957-58 noin 1300 suomalaista ja maailmalla pari miljoonaa. Aasialaisesta ei paljon nykyiseen nähden uutisoitu, mutta ei ollut "someakaan", vain suusta suuhun menetelmä. Arvioituja mielikuvitushuhuja oli varmasti tuolloinkin liikkeellä. Kapinahenkeä ei esiintynyt, kun ei ollut juurikaan rajoitteita.
Virukset ovat olleet "aina" jopa aiemmalta ajalta kuin meille silminnähtävä luontobiologia, joka oli tuolloin arvattavasti vasta evoluution "tuotekehityksen suunnitelmissa".
Tänään on lopulta kysymys kahden kaupasta - ollako individuaalisuus vai kollektiivisuus edellä? Ruotsissa valittiin "talous edellä -mentaliteetti", tunnetuin seurauksin ja meillä Suomessa nähtiin "Elämä ensin -ajattelumalli, ja sekin tässä vaiheessa tunnetuin seurauksin
Kansalaiset kapinoivat EU' ssa - vapaudesta kulkea - tunteesta olla läsnä - olla ostamassa, juomassa kuppilassa kahvit muiden läsnä ollessa jne ... se on sitä individualismia, entä kollektiivinen vastuunkanto?
Elävää tosielämää: kolme kokenutta rouvaa - parin metrin päässä toisistaan, ilman maskia pohtivat elämää; .. " ostareissa ollaan ilman maskeja, aivan ja jos joku heistä saa Koronan ja joutuu teholle, pitää hänen itse maksaa nuo tehokustannukset - rangaistuksena maskittomuudesta - niin juu näin sen pitää olla ..." -tämä kuultuna, vierestä ohi kävelleenä.
'Elämä on' - yksilöitsekkyyttä tai sitten kollektiivivastuuta. Mikä on Sinun valintasi?