Todellisuus on usein tarua ihmeellisempää. Kiina lainasi rahat ja rakentaa moottoritien, tässä kohdin voisi kysyä tuon tien kilometrihintaa ja siltojen määrää ja kokoa, sekä velvoitteita puolin ja toisin. Kuvasta päätellen jo yksi siltä on melkoinen operaatio, johon ehkä montenegrolainen yhtiö ei kykenisi (?)
Velalla on maksuohjelma. Nyt eriä on jäänyt rästiin ja velallisen rahat ovat vähissä. Pankki on joustanut, jo poliittisistakin syistä - muutoin erääntyneet velat olisivat jo "ulosotossa", mutta politiikka luo malttia, ymmärrystä ja pitkäjänteisyyttä.
Jossain tulee seinä sitten vastaan. Velalla on vakuus ja se pitäisi nyt realisoida ja sitä Montenegron varapääministeri ei halua - entä itse pääministeri, miksi hän ei näin tärkeässä asiassa sano tämän uutiskirjoituksen mukaan mitään.
Nokkela temppu olisi saada EU-laina, ja maksaa Kiina pois, sekin käy Kiinalle, mutta tällöin maksumieheksi moottoritielle tulisi EU. Entä tien rakentaminen loppuun saakka - kuka ja miten ja mitä uusi rakentaja veloittaisi nykyiseen kilometrihintaan nähden.
Tästä tapauksesta tulee uusia uutisia, sillä Kiina on pitkämielinen ja varapääministeri ei saata edustaa sitä Montenegron virallista kantaa (?)
Jos pohdimme perussuomalaisten mieliksi omaa kotimaatamme - esitämme kysymyksen miten meillä Suomen sisällä varannot, maksut, verot ja tuet liikkuvat ja mihin suuntaan - unohtamatta Ahvenanmaata.
Tulonjako on myös suomalaiskansallista demokratiaa tasapuolisemman yhteiskunnan iloksi ja ideaaliksi, jonka todellinen täystoteutuminen on aina nokkelien liikemiesten poljentojen alla.
Kun hypätään mega-luokkaan - EU' n ja US' n verrantoon - on ero jättiläismäinen
US ja FED luottaa omaan US-dollariin kuin pukki sarviinsa. USD on maailmanvaluutta, jonka luottamustasossa maailman rahavirrat sykkivät. FED uskaltaa painaa shekkejä suoraan kansalle - niin vahva on luottamus dollariin, vaikka shekit ovat katteettomia, luotetaan, että tavaraa, ravintoa ja muuta pientä mukavaa riittää - oli rahantarjonta noinkin suuri kuin se on.
EU-Euroopassa Saksa on voimatekijä, joka pelkää superinflaatiota, kun raha menettää arvonsa - muistissa on edelleen Weimarin tasavallan aika, jolloin postimerkki maksoi huimimmillaan 1000 miljoonaa markkaa.
Katteettoman rahan viljely kulutukseen luo kysyntää ja kysyntä niukkuutta -
Mersuja ja audeja ei riitä joka savuun, eikä meilläkään järvenrantatontteja ole jokaiselle, vaikka rahaakin olisi. Inflaatio väijyy. Meillä ja EU' ssa ollaan varovaisempia.
On jotain yhteistä - nyt Koronan talousvaikeuksiin otettavia yhteisvastuuvelkoja ei makseta takaisin tai jos maksetaan, niin kosmeettisesti. Velat haihtuvat nokkelien tasenikkareiden avustaviin päätösvienteihin.
US on rohkeampi, sillä on paremmat aseet ja rohkeampi mieli käyttää niitä
US on jo nyt jättiveloissa ja ulkomaankauppa pahasti vajeellinen. Mutta rohkeutta on uhkaamiseen, kiristämiseen ja pakottamiseen. USA luottaa itseensä - entä EU?
Ilman tätä EU-massiivia unioni olisi voinut menettää pari-kolme jäsenmaata - Kreikan, Italian ja Espanjan - olisi jäljelle jäänyt torso.
EU on monin osin ideaali, ja sillä on kehityksellisesti sijansa, mutta mihin suuntaan - sitä ei tiedä kukaan.
Maito on suomalainen peruselintarvike ja kiistaton hyöty lapsille, luustostaan huolehtiville ja onpa kylmänä ja raikkaana erinomainen ruokajuoma. Maito on maatalousyrittämisen malliesimerkki katkottomasta pätkätyöstä joka päivä - pyhät arjet - miksi maitoa pitää tuoda muualta?
Suomi eli maidosta, Suomi taisteli maidolla ja vanikalla. Suomessa oli vielä 1950-luvulla 400.000 tilaa, joissa miltei kaikissa tuotettiin maitoa, oli maitotili ja oli osuustoiminnan kasvunaika. Maaseutu oli toiminnallisesti rikas, oli lehmät, hevoset, kanat ja lampaatkin ... villasukiksi - oli metsänhakkuut, oli viljely ja saatiinpa joulukinkutkin kotimaisilla rehuilla syötetyistä kotimaisista possuista. Elimme Made in Finland - Real Food aikakautta.
Suomen valtion kansallinen tehtävä on huolehtia,
... että maidon omaehtoinen tuotanto säilyy omassa maassamme. Hinta ei saa olla esteenä. Maidon tuotanto- ja jakeluketjun hinnanjaanta pitää saada kohtuulliseksi kaikkia ajatellen - logistiikka ei voi suurinta osaa hintarakenteesta viedä. Maidolla pitää olla sellainen hinta, että se elättää tuottajansa.
Vielä 1970-luvulla oli kolmihintayhteys
Kauan aikaa maitolitra, bensiinilitra ja III olutpullo (1/3l) maksoivat kutakuinkin saman, eli esimerkiksi ~1,27 mk, v. 1972*). Nyt nuo hinnat ovat aivan erilaiset. Olut saakin maksaa korotettavan veron vuoksi paljon enemmän, bensiini maksaa tunnetusti jo noin 1,55 euroa per litra ja maidon on saanut aiemmin jatkuvalla alennusmyynnillä jopa alle 60 sentillä.
Ei ole mitään syytä olla korottamatta maitoa entisaikojen tasolle - maidontuottajien on saatava käypä korvaus jatkuvasta aamuvuorotyöstään (kaupunkilainen voi harjoitella "maidon tuottoa" heräämällä joka aamu klo 5:00 ja juosta aamulenkki - oli pyhä tai arki ja kuluttaa siellä kaloreitaan 2-3 tunnin ajan. Tosin nyt ovat jopa maitorobotit ja automaatio.
"Suomen sotilas taisteli olosuhteista välittämättä, jos maito, olut ja tupakka eivät loppuneet"
Lopulta on kysymys toimeen tulemisesta - 'omin voimin'!
'Omin voimin' on taas ihmiskunnan keskinäiskehityksen ja huomioonottamisinhimillisyyden myötä laajentunut elinpiiriin, asuinkuntaan - maakuntaan ja lopulta valtioon. Nyt ehkä voidaan jo haaveilla "liittovaltiosta EU"!
Eläinkunnassa huoltosuhde alkaa syntymästä ja useimmiten päättyy, kun on 'aika lähteä', siis sukukypsyyden tullen ja elintapojen oppimisen jälkeen - tapahtuu karkotus tai jos pysyy laumassa, osallistuu yhteisiin tehtäviin - lähinnä ravinnon hankintaan ja reviirin puolustamiseen.
Ihminen on yhteisöllinen ja huolehtiva, lähinnä siksi, että ymmärtää itsensäkin voivan joutua avun tarvitsijaksi - muutoin ennen tätä keskinäishuolehdintaa - elinkelvoton on päätynyt lopulta biologiseen kiertoon - muiden elinkelpoisempien ravinnoksi.
Ihminen huomasi yhteisöllisyyden voiman ja kun ylijäämiä kertyi nokkeluudesta tuottaa ravintoa - syntyi myös halua auttaa lähimmäistä, joka on avun tarpeessa. Jos autan toista, voin olettaa saavani apua myös itse, jos sellainen hetki koittaa. Ja tänään se käytännössä koittaa - työttömyytenä, sairautena ja monien osalta myös eläkkeelle lähdettäessä.
Elinpiiri on globalisaatio ja keskinäissidoksien myötä laajentunut kattamaan paljon enemmän kuin perhe, suku, kunta ja lopulta valtio. Mitä suurempi on elinpiiri, on sillä suurempi kyky muodostaa tulonjakoa, huoltosuhdetta kuin nyt esimerkiksi pandemian hoitoa, johon elinpiiri nyt konkreettisesti leviää EU-tasoiseksi - otettavalla yhteisvelalla.
Kiinassa, maailman yhdessä pisimmässä yhtäjaksoisessa korkeakulttuurissa huoltosuhde on ollut perhe ja suku - vaikka jo 1957 väkiluku oli 650 miljoonaa, eli tulontasausta olisi pitänyt riittää laajasta rintamasta hyvin.
Lopulta on kysymys henkilökohtaisesta kyvystä tuottaa enemmän tai vähintään niin paljon kuin itse kuluttaa. Nyt monien osalta näin ei ole, eikä asiaa helpota nouseva elinajanodote. Osaamme luoda varantoja huomisen varalta - siitä on lopulta kysymys -yksilötasolla!
Kiina on yksittäisenä valtiona maailman suurin - monilla mittareilla, taloutena, vientinä ja myös päästäjänä - myös hiilidioksidin osalta
Kiina on myös Intian ohella maailman väkirikkain valtio - edustaen maailmastamme 1,4/7,9 osuutta. Läntinen ajatus- ja yhteiskuntamaailma edustaa markkinataloutena pienempää populaatiota kuin Kiina, ollen noin 1,3/7,9 maailmastamme.
Läntisen inhimillisyyden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon demokratia asettaa ihmisen samalle viivalle. Olemme tasa-arvoisia, ja näin päästöjälkiäkin tulee tarkastella per asukas mentaliteetilla. Kun mittaamme ilmastonmuutosta yhden ihmisen tuottona, jää kiinalainen kauas suurin kulutusmaiden taakse.
Suurista päästäjistä USA, EU ja Japani ovat per capita mittauksessa kärjessä ilmastopäästöjälkensä osalta
Osa ilmakehään päätyvistä kaasuista omaa kumuloituvan ominaisuuden - metaanin ollessa yksi pisimmistä. Hiilidioksidin osalta asiantuntijat arvioivat kumuloituvuuden olevan 5-120 vuoteen, riippuen miten asiaa tarkastelemme.
Kumuloituvuudella on suuri merkitys, kun tarkastellaan eri valtioiden ja niiden kansalaisten kulutusjälkiä viimeiseltä 50, 100 ja 120 vuodelta - tässäkin mittauksessa lännen kehittyneet kulutusvaltiot ovat kärjessä.
Eikä tässä vielä kaikki, kun tarkastelemme tuon demokratiamme näkökulmasta - ihmisen keskinäisen tasa-arvon ideaalista. Länsi siirsi viimeisten 20 vuoden aikana valtavat määrät työtä ja valmistusta Kiinaan - lähinnä kolmen syyn vuoksi:
1) Hyvin edullinen, ahkera, oppiva ja utelias toveri hihnoilla, 2) Kiina omasi maailman suurimman sisämarkkinapotentiaalin heti siirretyn tehdastuotannon oven takana ja 3) alussaan lähes olemattomat ympäristölait, jotka tosin tiukkenevat koko ajan
- lännen teollisuuslaitokset siis siirsivät omaa aiempaa muun muassa ilmastokuormaa kiinalaisten "taskuihin". Perustavoite oli selvä - länsi halusi lisää kilpailukykyä, voittoja ja markkinoita.
Lopulta osoiteltaessa sormia jonkin valtion suuntaan, on hyvä katsoa mihin peukalo näyttää!
1
Lehti: Montenegro pyytää EU:lta lainaa irtautuakseen Kiinan vaikutuspiiristä
Velalla on maksuohjelma. Nyt eriä on jäänyt rästiin ja velallisen rahat ovat vähissä. Pankki on joustanut, jo poliittisistakin syistä - muutoin erääntyneet velat olisivat jo "ulosotossa", mutta politiikka luo malttia, ymmärrystä ja pitkäjänteisyyttä.
Jossain tulee seinä sitten vastaan. Velalla on vakuus ja se pitäisi nyt realisoida ja sitä Montenegron varapääministeri ei halua - entä itse pääministeri, miksi hän ei näin tärkeässä asiassa sano tämän uutiskirjoituksen mukaan mitään.
Nokkela temppu olisi saada EU-laina, ja maksaa Kiina pois, sekin käy Kiinalle, mutta tällöin maksumieheksi moottoritielle tulisi EU. Entä tien rakentaminen loppuun saakka - kuka ja miten ja mitä uusi rakentaja veloittaisi nykyiseen kilometrihintaan nähden.
Tästä tapauksesta tulee uusia uutisia, sillä Kiina on pitkämielinen ja varapääministeri ei saata edustaa sitä Montenegron virallista kantaa (?)
Visaisia kysymyksiä.
2
EU:n ”elvytyspaketti” ei ole elvytyspaketti. Se on jotain ihan muuta.
Tulonjako on myös suomalaiskansallista demokratiaa tasapuolisemman yhteiskunnan iloksi ja ideaaliksi, jonka todellinen täystoteutuminen on aina nokkelien liikemiesten poljentojen alla.
Kun hypätään mega-luokkaan - EU' n ja US' n verrantoon - on ero jättiläismäinen
US ja FED luottaa omaan US-dollariin kuin pukki sarviinsa. USD on maailmanvaluutta, jonka luottamustasossa maailman rahavirrat sykkivät. FED uskaltaa painaa shekkejä suoraan kansalle - niin vahva on luottamus dollariin, vaikka shekit ovat katteettomia, luotetaan, että tavaraa, ravintoa ja muuta pientä mukavaa riittää - oli rahantarjonta noinkin suuri kuin se on.
EU-Euroopassa Saksa on voimatekijä, joka pelkää superinflaatiota, kun raha menettää arvonsa - muistissa on edelleen Weimarin tasavallan aika, jolloin postimerkki maksoi huimimmillaan 1000 miljoonaa markkaa.
Katteettoman rahan viljely kulutukseen luo kysyntää ja kysyntä niukkuutta -
Mersuja ja audeja ei riitä joka savuun, eikä meilläkään järvenrantatontteja ole jokaiselle, vaikka rahaakin olisi. Inflaatio väijyy. Meillä ja EU' ssa ollaan varovaisempia.
On jotain yhteistä - nyt Koronan talousvaikeuksiin otettavia yhteisvastuuvelkoja ei makseta takaisin tai jos maksetaan, niin kosmeettisesti. Velat haihtuvat nokkelien tasenikkareiden avustaviin päätösvienteihin.
US on rohkeampi, sillä on paremmat aseet ja rohkeampi mieli käyttää niitä
US on jo nyt jättiveloissa ja ulkomaankauppa pahasti vajeellinen. Mutta rohkeutta on uhkaamiseen, kiristämiseen ja pakottamiseen. USA luottaa itseensä - entä EU?
Ilman tätä EU-massiivia unioni olisi voinut menettää pari-kolme jäsenmaata - Kreikan, Italian ja Espanjan - olisi jäljelle jäänyt torso.
EU on monin osin ideaali, ja sillä on kehityksellisesti sijansa, mutta mihin suuntaan - sitä ei tiedä kukaan.
3
Maito on ollut aikuisten ruokajuoma lähinnä Suomessa, ja nyt maidon asema on uhattuna meilläkin
Maito on suomalainen peruselintarvike ja kiistaton hyöty lapsille, luustostaan huolehtiville ja onpa kylmänä ja raikkaana erinomainen ruokajuoma. Maito on maatalousyrittämisen malliesimerkki katkottomasta pätkätyöstä joka päivä - pyhät arjet - miksi maitoa pitää tuoda muualta?
Suomi eli maidosta, Suomi taisteli maidolla ja vanikalla. Suomessa oli vielä 1950-luvulla 400.000 tilaa, joissa miltei kaikissa tuotettiin maitoa, oli maitotili ja oli osuustoiminnan kasvunaika. Maaseutu oli toiminnallisesti rikas, oli lehmät, hevoset, kanat ja lampaatkin ... villasukiksi - oli metsänhakkuut, oli viljely ja saatiinpa joulukinkutkin kotimaisilla rehuilla syötetyistä kotimaisista possuista. Elimme Made in Finland - Real Food aikakautta.
Suomen valtion kansallinen tehtävä on huolehtia,
... että maidon omaehtoinen tuotanto säilyy omassa maassamme. Hinta ei saa olla esteenä. Maidon tuotanto- ja jakeluketjun hinnanjaanta pitää saada kohtuulliseksi kaikkia ajatellen - logistiikka ei voi suurinta osaa hintarakenteesta viedä. Maidolla pitää olla sellainen hinta, että se elättää tuottajansa.
Vielä 1970-luvulla oli kolmihintayhteys
Kauan aikaa maitolitra, bensiinilitra ja III olutpullo (1/3l) maksoivat kutakuinkin saman, eli esimerkiksi ~1,27 mk, v. 1972*). Nyt nuo hinnat ovat aivan erilaiset. Olut saakin maksaa korotettavan veron vuoksi paljon enemmän, bensiini maksaa tunnetusti jo noin 1,55 euroa per litra ja maidon on saanut aiemmin jatkuvalla alennusmyynnillä jopa alle 60 sentillä.
Ei ole mitään syytä olla korottamatta maitoa entisaikojen tasolle - maidontuottajien on saatava käypä korvaus jatkuvasta aamuvuorotyöstään (kaupunkilainen voi harjoitella "maidon tuottoa" heräämällä joka aamu klo 5:00 ja juosta aamulenkki - oli pyhä tai arki ja kuluttaa siellä kaloreitaan 2-3 tunnin ajan. Tosin nyt ovat jopa maitorobotit ja automaatio.
"Suomen sotilas taisteli olosuhteista välittämättä, jos maito, olut ja tupakka eivät loppuneet"
4
Huoltosuhdekriisin ratkaisu vaatii suoraa puhetta
'Omin voimin' on taas ihmiskunnan keskinäiskehityksen ja huomioonottamisinhimillisyyden myötä laajentunut elinpiiriin, asuinkuntaan - maakuntaan ja lopulta valtioon. Nyt ehkä voidaan jo haaveilla "liittovaltiosta EU"!
Eläinkunnassa huoltosuhde alkaa syntymästä ja useimmiten päättyy, kun on 'aika lähteä', siis sukukypsyyden tullen ja elintapojen oppimisen jälkeen - tapahtuu karkotus tai jos pysyy laumassa, osallistuu yhteisiin tehtäviin - lähinnä ravinnon hankintaan ja reviirin puolustamiseen.
Ihminen on yhteisöllinen ja huolehtiva, lähinnä siksi, että ymmärtää itsensäkin voivan joutua avun tarvitsijaksi - muutoin ennen tätä keskinäishuolehdintaa - elinkelvoton on päätynyt lopulta biologiseen kiertoon - muiden elinkelpoisempien ravinnoksi.
Ihminen huomasi yhteisöllisyyden voiman ja kun ylijäämiä kertyi nokkeluudesta tuottaa ravintoa - syntyi myös halua auttaa lähimmäistä, joka on avun tarpeessa. Jos autan toista, voin olettaa saavani apua myös itse, jos sellainen hetki koittaa. Ja tänään se käytännössä koittaa - työttömyytenä, sairautena ja monien osalta myös eläkkeelle lähdettäessä.
Elinpiiri on globalisaatio ja keskinäissidoksien myötä laajentunut kattamaan paljon enemmän kuin perhe, suku, kunta ja lopulta valtio. Mitä suurempi on elinpiiri, on sillä suurempi kyky muodostaa tulonjakoa, huoltosuhdetta kuin nyt esimerkiksi pandemian hoitoa, johon elinpiiri nyt konkreettisesti leviää EU-tasoiseksi - otettavalla yhteisvelalla.
Kiinassa, maailman yhdessä pisimmässä yhtäjaksoisessa korkeakulttuurissa huoltosuhde on ollut perhe ja suku - vaikka jo 1957 väkiluku oli 650 miljoonaa, eli tulontasausta olisi pitänyt riittää laajasta rintamasta hyvin.
Lopulta on kysymys henkilökohtaisesta kyvystä tuottaa enemmän tai vähintään niin paljon kuin itse kuluttaa. Nyt monien osalta näin ei ole, eikä asiaa helpota nouseva elinajanodote. Osaamme luoda varantoja huomisen varalta - siitä on lopulta kysymys -yksilötasolla!
5
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteissa ei olisi enää tilaa Kiinan päästöjen kasvamiselle, mutta asiantuntijan mukaan juuri niin on käymässä
Kiina on myös Intian ohella maailman väkirikkain valtio - edustaen maailmastamme 1,4/7,9 osuutta. Läntinen ajatus- ja yhteiskuntamaailma edustaa markkinataloutena pienempää populaatiota kuin Kiina, ollen noin 1,3/7,9 maailmastamme.
Läntisen inhimillisyyden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon demokratia asettaa ihmisen samalle viivalle. Olemme tasa-arvoisia, ja näin päästöjälkiäkin tulee tarkastella per asukas mentaliteetilla. Kun mittaamme ilmastonmuutosta yhden ihmisen tuottona, jää kiinalainen kauas suurin kulutusmaiden taakse.
Suurista päästäjistä USA, EU ja Japani ovat per capita mittauksessa kärjessä ilmastopäästöjälkensä osalta
Osa ilmakehään päätyvistä kaasuista omaa kumuloituvan ominaisuuden - metaanin ollessa yksi pisimmistä. Hiilidioksidin osalta asiantuntijat arvioivat kumuloituvuuden olevan 5-120 vuoteen, riippuen miten asiaa tarkastelemme.
Kumuloituvuudella on suuri merkitys, kun tarkastellaan eri valtioiden ja niiden kansalaisten kulutusjälkiä viimeiseltä 50, 100 ja 120 vuodelta - tässäkin mittauksessa lännen kehittyneet kulutusvaltiot ovat kärjessä.
Eikä tässä vielä kaikki, kun tarkastelemme tuon demokratiamme näkökulmasta - ihmisen keskinäisen tasa-arvon ideaalista. Länsi siirsi viimeisten 20 vuoden aikana valtavat määrät työtä ja valmistusta Kiinaan - lähinnä kolmen syyn vuoksi:
1) Hyvin edullinen, ahkera, oppiva ja utelias toveri hihnoilla,
2) Kiina omasi maailman suurimman sisämarkkinapotentiaalin heti siirretyn tehdastuotannon oven takana ja
3) alussaan lähes olemattomat ympäristölait, jotka tosin tiukkenevat koko ajan
- lännen teollisuuslaitokset siis siirsivät omaa aiempaa muun muassa ilmastokuormaa kiinalaisten "taskuihin". Perustavoite oli selvä - länsi halusi lisää kilpailukykyä, voittoja ja markkinoita.
Lopulta osoiteltaessa sormia jonkin valtion suuntaan, on hyvä katsoa mihin peukalo näyttää!