lauantai 27. maaliskuuta 2021

Ilkka Luoman HS-kommentit 26032021 - III

  • 1

  • Tahtomattaan yksin

    Ilkka Luoma 
    Yhteiskunta on tänään voimallisesti suhteettomassa itsekeskeisessä kilpailutilanteessa

    Kaikki eivät ole kiihtyvässä toimintataajuudessa suorittajia - osa on hiljaa ajattelijoita ja tuo "kyynärpäilty itsetyrkky minä päällimmäisenä ja ensimmäisenä" syrjäyttää varovaisempia omiin mielensisäisiin sohvannurkkiin, kun ei uskalla, vaikka kykyä olisi vaikka muille jakaa.

    Uuden maailman voima asuu myös maan hiljaisissa

    Heillä on ollut aikaa miettiä ja pohtia maailman menoa, ja ehkä ovat huomanneet monia mahdottomuuksia, jotka ovat useiden nykyisten yhteiskunta- ja ympäristöongelmien alkulähteinä ja liukuhihnoina.

    ..
    Ihminen on normaalisti laumaeläin ja suvunjatkokykyisenä etsii kumppania lisääntyäkseen

    Voidakseen nykyään lisääntyä vastuullisesti – olisi oltava riittävä toimeentulo. Toimeentulo syntyy tehdystä tuottavasta työstä – kansantaloudellisesti tarkasteltuna. Työ on elämän suola, sanotaan. Nyt liian moni ei pääse verkostoihin oman sohvansa yksinäisyydestä – jää tunne kokematta omasta tarpeellisuudesta.

    Kukin meistä on aina oman laulunsa arvoinen

    Kukaan ei lopulta ole toistaan parempi, kun jakoa viimeisellä portilla suoritetaan. Tuo oli tietenkin fiktio, mutta oleellista siinä on se, että niin alku kuin loppu ovat tyhjiä - emme saa mukaan edes sosiaaliturvatunnusta. Miten tämä liittyy yksinäisyyteen?

    Paljonkin, kun nyt vielä tuo näkyvyyden suorittaminen on se täyttymys - meidän pitää nykyään olla kuin urosriikinkukon pyrstösulka. Kaikki eivät tätä halua, ja näin pääsy "joukkoon" voi olla vaikempaa, kun ei ole halua hypätä vertailevaan oravanpyörään.

    On eräs halpa tapa huomioida

    Pidä silmäsi ja mielesi auki, sekä mieti mitä kunkin päässä voisi liikkua! Se juuri Sinulle kiinnostava voi kävellä sinua | minua vastaan, mutta et | en näe.

    Jos on utelias, herkkä havainnoille ja antaa tilaa toiselle, voi pienikin ele olla alku uudelle, jossa tulee huomioiduksi.

    Silti meissä on paljon sellaisia, jotka eivät koe yksinäisyyttä yksin ollessaan
  • 2

  • Lapset valittivat Euroopan ihmis­oikeus­tuomioistuimeen tulevaisuutensa pilaamisesta – aikuisten tehtävä on korjata vääryys

    Ilkka Luoma 
    Lapsilla on oikeutensa ja meillä aikuisilla tieto, ettei ilman lapsia ja nuoria ole yhteiskuntaa -lopulta

    Aikaväli 1850-2050, siis vain 200 vuotta oli ja on kohtalokas koko ihmiskunnalle

    Tänään Suomessakin 2005 jälkeen syntyneet tulevat nykyennusteiden valossa elämään aina tuonne noin 2080-2110 vuosiin saakka. On täysin varmaa että juuri nyt seuraavat vuosikymmenet ratkaisevat lasten ja nuorten elämän.

    Meillä aikuisilla on vastuumme, suuri vastuu korjata urakalla ja maailmallisella yhteishengellä kaikki se mikä on aikaansaatu haitaksi meitä kaikkia elättävälle luontobiologialle.

    Lapsemme ja nuoret ymmärtävät luonnostaan ympäristöongelmat ,sillä heillä on elämä edessä - meillä aikuisilla ja paljon kokeneilla on monilla niin sanotusti elämän takana.

    Olemme viimeisiä kasvuhokemallisia näyttö- ja vertailutalouskuluttajia ja | tai odotamme eläköitymisen rauhaa ja harrastamme varantojen keräämistä - perinnöiksi lapsillemme, jotta he menestyisivät ja lisääntyisivät vieden meidän isovanhempiemmekin geenejä huomiseen ja tulevaisuuteen.

    Tutkijoiden maaperästä ilmakehään saakka ulottuneet tutkimukset ja selvitykset kertovat omaa tarinaansa, jonka sisällön nuoret ymmärtävät hyvin ja lapset tulevat ymmärtämään sen vieläkin paremmin. On oikea muutoksen aika - puheiden aika on ohi, tilalle teot, jotka voivat olla jopa kauhistus meille aikuisille.

    Lapsemme perivät maan - he tulevat perimään sellaisen ympäristön, joka on hengenahdistuksessa.

    Me aikuiset kulutimme täällä Suomessakin vuotuisuuden jo kesäkuussa - siis söimme joidenkin muiden riisikupeilta. Jälkemme on hengästyttävän suuri - per capita. Tätä me aikuiset emme tahdo oikein ymmärtää - erityisesti kumuloimiamme ongelmapesäkkeitä, joiden myötä Koronakin saa koko ajan uusia serkkuja, jopa sisaruksia. Tämänkin nuoret jo nyt ymmärtävät.

    On paluu tulevaisuuteen menneisyyden hyveiden kautta - on alkamassa nuorille jo luonnollinen vähentäminen, jopa minimalismi. Kasvuhokeman aikakausi on ohi - maksamme luontovelkaa
  • 3

  • Pääkaupunkiseudun kehyskunnat keräsivät muuttovoitot

    Ilkka Luoma 
    Samanlainen aika oli myös 1980-luvun lopulla, kun lähinnä Helsingistä ja Espoosta muutettiin kehyskuntiin. Tuolloin elettiin hallitun riskinoton aikakauden jälkeistä taloushuumaa, jolloin pankit kilpailivat rahan tyrkyttämisestä - tunnetuin seurauksin.

    Asuntojen hinnat nousivat "pilviin", esimerkiksi Helsingin Metsälästä paritalon puolikas (150 m2) maksoi 2,4 miljoonaa markkaa.

    Oli aika ostaa oma uusi asunto - se löytyi kehyskunnasta, Järvenpäästä, jota markkinoitiin hyvällä junayhteydellä pääkaupunkiseudulle - töihin. Vajaan sadan neliön uusi rivitaloasunto maksoi 420 000 markkaa (silloinen arava) ja näin työmatka venyi kahdesta kilometristä 35 kilometriin - suuntaansa.

    Korot alkoivat nousta ...

    Hulabaloo-aika oli alkanut. Järvenpäässäkin taloyhtiön eräs asukasomistaja innostui olevansa miljonääri - asunnon "markkina-tasearvo" oli ylittänyt miljoonan!

    Kehä I hiljeni. Työttömyys nousi yli puoleen miljoonaan - korot nousivat

    Sitten syntyi aamu, erään kiinteistönvälittäjän sanoin - Helsingistä: "Puhelin ei enää soinut". Oli alkanut lama, työttömyys kosketteli lähes kaikkia perheitä - elettiin 1990-luvun alkuvuosia. Asuntojen hinnat romahtivat Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa - paitsi Helsingin Kaivopuistossa ja Eirassa.

    Helsingin Metsälän saman paritalon toinen puolikas maksoi enää 1,2 miljoonaa markkaa, vuonna 1994. Järvenpäässä edellä mainitusta rivitaloyhtiöstä sai tuosta vajaan 100 neliön asunnosta 600 000 markkaa.

    Entä nyt, kun kansakunnat pohtivat työn sijaintia, etätyötä - ehkä vähentämistä ympäristönsä pelastamiseksi. Vaikea sanoa, mutta moni pohtii siirtymistä väljemmille vesille.

    Suomessa on huimasti tilaa meidän 5,5 miljoonan kansakunnalle

    Tässä suhteessa olemme Onnen maa. Hienoja luonto edellä alueita on runsaasti. Miten käy asuntojen hintojen, entä miten muuttoliike. Eikö pääkaupunkiseutu ja Kehä III' n sisäpuoli olekaan enää "in", kun ymmärrämme myös, ettei Korona jää viimeiseksi.

    On varmaa, että etätyö muuttaa ajatusmallejamme.

...
Totinen Ilkka Luoma












| FB | BLOG |
..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti